Haminan — Kotkan satamayhtiöllä oli melkoinen vuosi — Toimitusjohtaja Kimmo Naski ei usko yhdenkään suomalaisen sataman kokeneen samanlaista investointien vuotta.

Lähes kerran kuukaudessa jokin neuvottelu saatiin maaliin.

Haminan — Kotkan satamayhtiöllä oli melkoinen vuosi — Toimitusjohtaja Kimmo Naski ei usko yhdenkään suomalaisen sataman kokeneen samanlaista investointien vuotta.

Haminan — Kotkan Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski ei tahdo löytää oikeaa adjektiivia kuvaamaan sataman kohta päättyvää vuotta. Hän maistelee superia ja loistavaa, mutta päätyy sitten hieman pidempään kommenttiin.

— Onhan tämä ollut kokonaisuutena ajatellen melkoinen vuosi, en usko, että tämmöistä on koskaan ollut missään muussa Suomen satamassa. En tarkoita pelkästään liikenne-ennätystämme, vaan yhdelle vuodelle tulleita investointeja. Tästä tekee vielä kokoaan isomman se, että monen niiden vaikutus on pitkälle tulevaisuuteen. Se luo koko tälle satamayhteisölle uskoa tulevaan tekemiseen, Naski toteaa.

Tälle vuodelle on kasaantunut massiivinen määrä näitä hyviä asioita. — Kimmo Naski

Melkoinen vuosi satamassa todella on koettu. Vuoden varrella satama kertoi lukuisista suurinvestoinneista ja mittavista sopimuksista.

— Näitä asioitahan on neuvoteltu pitkään, mutta nyt yksi toisensa jälkeen kerran kuukaudessa napsahti maaliin ja se on kyllä hyvin epätavallista. Jos meidän hommissa on realisti, niin yleensä yksi kymmenestä onnistuu ja siihen saa olla tyytyväinen. Usein huonot asiat ja hyvät asiat kasaantuvat. Tälle vuodelle on kasaantunut massiivinen määrä näitä hyviä asioita.

Muut satamat kalpenevat

Parhaillaan Haminassa lastataan jättimoduuleja jokilaivoihin Kazakstanin öljykentille vietäviksi, Mussalossa on täydessä vauhdissa Nord Stream 2 -kaasuputkiprojekti ja LNG-terminaalia rakennetaan Haminaan. Vuoden aikana on Fertilog ilmoittanut investoivansa suureen lannoitevarastoon, UPM teki sopimuksen valtaisan sellukeskuksen rakentamisesta ja Keitele Group yhdessä logistiikkakonserni ILP-Groupin kanssa solmivat satamayhtiön kanssa pitkäaikaisen sopimuksen liimapuun ja sahatavaran viennistä. Aiesopimukset ovat lisäksi rakennettavan Finnpulpin maailman suurimman havusellutehtaan tuotteiden kuljetuksesta Haminan — Kotkan sataman kautta ja UPM:n biojalostamon rakentamisesta Mussaloon. Myös risteilijät ovat ottaneet Kotkan välietapikseen.

Investointien ja sopimusten lista on pitkä ja etenkin erittäin painava. Mitä Haminan — Kotkan satamassa on sitten tehty sellaista, joka saa maamme muut satamat kalpenemaan?

Naski nostaa tärkeimpänä esiin Haminan ja Kotkan satamien vuonna 2011 tapahtuneen yhdistymisen.

— Kun satamien yhdistyminen onnistuttiin tekemään tavallaan myös asiakkaiden näkemysten mukaisesti, niin uskon sen kasvattaneen luottamusta Haminan — Kotkan satamaan ja täällä toimiviin yrityksiin.

Naskin mukaan ilman satamien yhdistymistä olisivat näkymät tänä päivänä todella synkät, mikäli näkymistä edes enää voitaisiin puhua. Hän ei usko, että jättihankkeista olisi monikaan ollut saatavissa itäiselle Suomenlahdelle ilman satamafuusiota.

— Monet näistä olisivat jääneet automaattisesti pois. Jos ajatellaan pelkästään Sarensia (Kazakstanin moduulit) tai Nord Streamia (kaasuputket), jotka vievät meiltä tilaa yli 80 hehtaaria, niin niiden alueiden järjestely olisi ollut mahdotonta, jos emme olisi voineet siitä sisäisesti sopia. Molemmat satamat olisivat repineet taatusti tahoillaan eri suuntiin ja loppujen lopuksi olisi voinut käydä niin, ettei kumpikaan olisi niitä saanut. Sama koskee monia muitakin hankkeita. Olisimme varmaan kilpailleet toisemme hengiltä.

EU:lta tuli yllätysavustus

Naski nostaa sataman ”saaliista” biojalostamon ja Finnpulpin aiesopimukset neuvotteluvoitoiksi.

— Finnpulpin kanssa neuvoteltiin kolme vuotta, biojalostamosta ei niin pitkään, mutta hyvin tiiviisti. Kun ne sitten maaliin menivät ja päästiin siihen vaiheeseen, että nimet laitettiin paperiin ja asia voitiin julkistaa, oli kyllä mahtava fiilis.

Naskin mukaan on kuluvana vuonna investointisopimusten lisäksi mieltä ilahduttanut myös EU:lta tullut yllätyspäätös 11,1 miljoonan euron avusta Mussalon D-alueen kehittämiseen.

— EU-avustus tuli täysin yllättäen. Liikenneministeriössä meille sanottiin, että meillä on erittäin pienet mahdollisuudet saada se. Sitten tulee viesti, että avustus on myönnetty. Eihän se tullut oman työn kautta niinkään, mutta monta kertaa olemme hakeneet.

Hillonlahti tarpeen

Katse on satamassakin luotu jo ensi vuoteen ja myös tuleviin vuosiin.

— Liikenteellisesti odotamme vielä hyvin vahvaa vuotta, jopa parempaa kuin tämä vuosi. Meillä on myös muutama iso hanke niin sanotussa kivassa vaiheessa, niiden toteutumisessa on aitoa realismia.

Naski sanoo kantavansa huolta siitä, että satamayhtiön omistajat, Haminan ja Kotkan kaupungit, pystyvät jatkossa turvaamaan yhtiön investointivalmiuden.

— Silloin kun meidän pitää investoida, se tarkoittaa aina omistajien takausta. Omistajien pitää siis olla kunnossa, ettei käy niin, että ne ovat tiukoilla, jolloin satamayhtiökin joutuu tiukoille.

Vakaan talouden lisäksi Naski ottaa esille sataman tarvitseman tilan. Tuolloin katse kääntyy erityisesti Haminaan, jossa päätään nostaa kiista Savilahdenkallion louhimisesta Hillonlahden lähellä.

— Me tarvitsemme Hillonlahden. Se on meille keskeinen ja jos emme siellä pysty etenemään, voi olla, että jatkossa menee isoja hankkeita sivu suun. Nämä hommat vain toimivat siten, että alueen pitää olla valmiina jo hyvin pitkälle, että se on nopeasti myytävissä asiakkaalle. Selvää on, että monelle se on kova paikka, mutta yhteinen hyvä pitäisi mennä kaiken edelle.

Haminan —Kotkan sataman vuosi:

LNG-kaasuterminaali

Hamina LNG Oy rakennuttaa LNG-kaasuterminaalia Haminan satamaan. Kyseessä on noin 100 miljoonaa euroa maksava terminaalin ensimmäinen vaihe. Satamayhtiö hoitaa laiturirakentamisen.

Lannoitevarasto

Fertilog Oy investoi uuteen varastohalliin Mussalon satamassa. Halli mahdollistaa lannoitteen käsittelyvolyymin nostamisen 1,7 miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan tonniin.

Biojalostamo

UPM Kymmene teki Haminan — Kotkan Satama Oy:n kanssa aiesopimuksen biojalostamoin rakentamisesta Mussaloon. Investoinnin arvon on arvioitu olevan miljardin euron luokkaa. Kyseessä on toteutuessaan Haminan -Kotkan satamaan suurin koskaan tehty investointi.

Kaasuputket

Nord Stream 2 on käynnissä Mussalossa. Kaasuputkihanke työllistää satamassa yhteensä noin 500 ihmistä. Lisää huomattavasti sataman liikennettä. Projekti kestää vuoden 2019 loppuun.

Jättimoduulit

Sarens lastaa Haminassa jättimoduuleja Kazakstanin öljykentille. Projektin investoinnit ovat lähes 50 miljoonaa euroa. Satamayhtiö on rakentanut infraa noin kolmella miljoonalla eurolla. Projekti kestää satamassa vuoden 2021 lopulle.

Puutuotteiden vientisopimus

Satamayhtiö ja Keitele Group yhdessä logistiikkakonserni ILP-Groupin kanssa tekivät sopimuksen liimapuun ja sahatavaran viennistä Mussalon kautta. Mahdollistaa liikennemäärän kaksinkertaistumisen. Sopimus on voimassa vuoteen 2023 saakka.

Sellukeskus ja Finnpulp

Satamayhtiö, Steveco ja UPM sopivat suuren sellukeskuksen rakentamisesta Mussaloon. UPM keskittää Kaukaan ja Kymen sellutehtaiden meriliikenteen Mussaloon.

Haminan —Kotkan Satama Oy teki aiesopimuksen Kuopioon rakennettavan maailman suurimman havusellutehdas Finnpulpin kanssa sen tuotteiden kulkemisesta sataman kautta. Yhtiön tuotteet käyttävät UPM:n sellukeskusta.

Risteilyt

Risteilijäliikenne vilkastui. Niitä kävi Mussalossa ja Kantasatamassa. Risteilijöitä on tulossa jatkossakin.