Ilmavalvontatorni ei ehtinyt vapuksi — Torniin vaaditaan portaita, jollaiset eivät suunnittelijan mielestä sodanaikaisen mallin mukaan rakennettavaan torniin kuulu

 Virolahtelaiset talkoolaiset toivovat pääsevän kiistasta huolimatta rakennustöihin syksyllä.

Ilmavalvontatorni ei ehtinyt vapuksi — Torniin vaaditaan portaita, jollaiset eivät suunnittelijan mielestä sodanaikaisen mallin mukaan rakennettavaan torniin kuulu

Sodanaikaisen mallin mukaan rakennettavaksi aiottu ilmavalvontatorni on törmännyt byrokratiaan Virolahdella. Pyterlahden kulttuurikyläyhdistyksen ideoiman tornin oli tarkoitus olla valmiina vappuna, mutta Pyterlahden Siipioravanvuorelle alkuvuonna pystytetyt rakennustelineet ovat ainoat, jotka tällä hetkellä kertovat tornin suunnitellun sijoituspaikan. Mitään rakennustöitä ei alueella ole voitu aloittaa.

Tornin suunnittelusta vastaava Harri Risu sanoo keskeisen ongelman olevan Virolahden kunnan rakennustarkastajan sijaisen tulkinta, mitä Siipioravanvuorelle aiotaan rakentaa.

Vaaditut portaat veisivät tornista kyllä autenttisuuden. — Harri Risu

— Hän soveltaa ympäristöministeriön asetusta rakennuksen käyttöturvallisuudesta. On kuitenkin kaksi eri termiä eli rakennus ja rakennelma. Ilmavalvontatorni on rakennelma. Kun siihen aiotaan kuitenkin sovelletaan rakennuksen turvamääräyksiä, sen luonne muuttuu ihan toiseksi. Silloin torniin pitää rakentaa koko sisusta täyteen portaita suuntaan jos toiseen ihan kuin kerrostalossa, Risu sanoo.

Hänen mukaansa turvallisuuteen on suunnittelussa jo nyt kiinnitetty enemmän huomiota kuin alunperin rakennusvalvonnastakaan edellytettiin.

— Olen suunnitellut sinne portaat, jotka ovat hyvin turvalliset. Sinne tulisi portaiden ja tikkaiden välimuoto. Nousu on tottakai jyrkkä, mutta kunnan varsinainen rakennustarkastaja olisi hyväksynyt sinne täsmälleen sodanaikaisen mallin mukaiset pyöreistä puista tehdyt tikkaat. Silloin torni olisi ollut juuri kuin ennenkin. Vaaditut portaat veisivät tornista kyllä autenttisuuden.

Muistomerkki vai matkailukohde?

Rakennustarkastajan sijaisena toimivan Ritva Terävän mukaan perustavaa luokkaa oleva kysymys on, onko ilmavalvontatorni pelkkä 1:1:een tehty sodanaikainen ilmavalvontatorni vai matkailukohde.

— Jos se on matkailukohde, jonne kiivetään ylös, sen on täytettävä tämän päivän turvallisuusvaatimukset. Keskeisintä ovat lähinnä portaat. Suunnitelmat ovat nyt rakennusvalvonnassa ja ne osoittavat, ettei rakentaminen ihan kaikilta osin täytä vaatimuksia, Terävä sanoo.

Torni tulee vielä

Ilmavalvontatornin talkoovastaava Pekka Suurpää uskoo vielä vahvasti ilmavalvontatornin Siipioravanvuorelle nousevan vastoinkäymisistä huolimatta.

— Rahoituskuviot ovat kunnossa, mutta tietenkään emme voi edetä ennen rakennusluvan saamista. Tornin rakentaminen menee nyt syksyyn, sillä maalla ei keväällä riitä talkooporukkaa, Suurpää sanoo.

Hänen mukaansa hankkeen tökkiminen on ollut iso pettymys monelle talkoolaiseksi ilmoittautuneelle.

— Kun asia ei etene, koetteleehan se kärsivällisyyttä ja intoakin. Tässähän ei ole kyse liiketoiminnasta, vaan haluamme vaalia historiaa ja pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman autenttinen ilmavalvontatorni.

Ilmavalvontatornin rakennuslupahakemus on parhaillaan nähtävillä Virolahden rakennusvalvonnassa.

Risun mukaan rakennesuunnitelmat tarkentuvat rakennuslupapäätöksen jälkeen.

Ilmavalvontatornin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu runsaat 50 000 euroa. Talkootyön osuudeksi summasta on arvioitu vajaat 15 000 euroa, loppusumma on erilaisia tukia.