Läsnäolo on toimittajalle tärkeintä –Kymenlaakson Vuoden Journalisti Antti-Jussi Larvio on paikallisuuden puolella

Viimeiset toistakymmentä vuotta ovat kuluneet Kymen Sanomien Haminan toimituksessa.

Linda Varoma

Kymenlaaksossa Vuoden Journalistiksi valittu Kymen Sanomien Haminan toimituksessa työskentelevä Antti-Jussi larvio palkittiin Haminassa pidetyssä vuosikokouksessa lauantaina. Kunniakirjan luovutti Kymenlaakson Journalistien uusi puheenjohtaja Pinja Valkonen.
Kymenlaaksossa Vuoden Journalistiksi valittu Kymen Sanomien Haminan toimituksessa työskentelevä Antti-Jussi larvio palkittiin Haminassa pidetyssä vuosikokouksessa lauantaina. Kunniakirjan luovutti Kymenlaakson Journalistien uusi puheenjohtaja Pinja Valkonen.

Kymen Sanomien Haminan toimituksessa työskentelevä Antti-Jussi Larvio pitää tärkeimpänä, että lehdellä on oma toimittajansa myös itäisille ilmestymiskunnilleen.

Kymenlaakson Journalistien Vuoden Journalistiksi valitsema Larvio korostaa läsnäolon merkitystä.

Kuulostaa kuivalta, mutta sitä se ei välttämättä ole. — Antti-Jussi Larvio

Haminalaisen Larvion mielestä on pelkkää etua, että asuu alueella, jossa työskentelee.

– Omalla alueellaan asuva toimittaja on tavattavissa myös työajan ulkopuolella. Hihasta saa ottaa kiinni, lupaa Larvio.

Larvio on ollut toimittajana 35 vuotta kotkalaisessa lehtimaailmassa Etelä-Suomi -lehdestä alkaen. Sitä ennen hän teki kaupunkilehti Vehka-Haminaa Haminassa.

– Työnantaja on vaihtunut vuosien aikana useasti alueen lehtien käytyä läpi valtavan murroksen, sanoo Larvio.

Viimeiset toistakymmentä vuotta Larvio on toiminut Haminan toimituksessa. Parhaimmillaan Haminan toimituksessa oli Larvion aikana kahdeksankin toimittajaa, nyt hän työskentelee yksin.

– Aluetoimittajan titteliä ei enää ole, vaikka työ on aivan samaa. Parasta tässä on työn itsenäisyys, sanoo Larvio.

Vastuualueena Larviolla ovat Haminan lisäksi Virolahti ja Miehikkälä.

Verkon tulo työhön oli suurin murros

Paikallisen toimittajan työssä on Larvion mukaan paljon rutiineja, kuten kaupungin- ja kunnanhallitusten ja -valtuustojen kokoukset paksuine esityslistoineen.

– Kuulostaa kuivalta, mutta sitä se ei välttämättä ole, sanoo Larvio.

Larvion työuran aikana suurin murros on ollut verkon tulo toimittajan työhön.

– On joutunut omaksumaan erilaista tekniikkaa ja myös lehden tekemisen ajattelua, sanoo Larvio.

– Verkko on yhtä tärkeämpi väline. Mutta paperilehtikin on edelleen voimissaan. Olen takuulla eläkkeellä ennen kuin paperilehti lakkaa putoamasta postiluukusta.

Kymenlaakson Journalistien mielestä Larvion saama kunniakirja on samalla kunnianosoitus aluetoimittajien jo lähes kadonneelle ammattikunnalle.

Journalistien mielestä aluetoimittajan on oltava asemapaikallaan rekenä ja kelkkana, sekä edustettava tiedotusvälineensä linjaa paikkakunnalla että huolehdittava oman alueen näkyvyydestä ja äänen kuuluvuudesta päätoimituksen tuottaman sisällön joukossa.

Larvio on yhdistyksen mielestä tehnyt työtään antaumuksella ja sinnikkäänä uutismiehenä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset