Arkkitehti Tapani Mustonen kehuu Sunilaa – Pikkupoikana hän katseli vedestä vaahtoa, joka oli kuin Coca-Colassa

Sari Tauru

Tapani Mustosen mielestä Kotka voisi hyödyntää Alvar Aallon perintöä, jopa tuotteistaa sitä.

Sunila on samaan aikaan arvostettu ja väheksytty asuinalue. Alvar Aallon arkkitehtuuri kelpaa kehumisen aiheeksi, mutta esimerkiksi asuntokaupassa näkyy, että se ei ole ainakaan kaikkien unelma.
Pro Sunila -yhdistys järjesti torstaina taloyhtiöiden edustajille suunnatun koulutuspäivän, jossa puhuttiin muun muassa asemakaavasuojelusta. Yksi esiintyjistä oli Aallon arkkitehtuuriin paneutunut arkkitehti Tapani Mustonen. Karhulasta kotoisin olevalle Mustoselle Sunila on tuttu ympäristö.

Tapani Mustonen, mikä on Sunilassa hienointa?
— Ensimmäiseksi tulee mieleen kokonaisuus: teollisuustuotanto, asunnot ja luonto.
— Sunila on syntynyt hienossa vaiheessa Alvar Aallon uran kannalta. Hän oli silloin siirtymässä puhtaan steriilistä saksalaistyyppisestä funkkiksesta enemmän luonnonmukaiseen. Viipurin kirjasto, Aallon oma talo ja Sunila viitoittivat tietä tulevaan.

Sunila ei ole rakennushistoriallisesta merkityksestään huolimatta Kotkan tavoitelluimpia asuinalueita. Miksi?
— Siihen on monta syytä. Yksi on sijainti. Moni kokee yhä, että tehdas on hankala naapuri.
— Kun pikkupoikana 60—70-luvulla liikuin täällä veljeni kanssa veneellä, mehän katselimme, kuinka keulan edessä oli vaahtoa kuin Coca-Colassa. Mutta asiat ovat muuttuneet.

Aallon asunnoilla on maine, että ne ovat hienoja ja epäkäytännöllisiä. Pitääkö se paikkansa?
— Ei pidä. Aalto sanoi usein, että se ja se kollega on sommittelija. Hän tarkoitti, että sommittelija välitti vain ulkoasusta. Aallon suunnitelmissa asuntopohjat on tosi tarkasti mietitty. Hänellä oli kiinnostusta siihen, että pienetkin asunnot voivat olla toimivia.

Mitä Sunilan asunnoille pitäisi tehdä?
— Ylläpitää hyvin ja hellävaraisesti.
— Siellä on monta taloa, joissa on mahdollista yhdistellä pieniä asuntoja, jolloin niistä saa myös kelvollisia perheasuntoja.

Mitä Villa Kantolalle pitäisi tehdä?
— Kotkan kaupungilla on aivan mielettömän hyvä talo, jota kannattaa kehittää. Se sopii esimerkiksi seminaareille. Se voisi toimia myös tutkijoiden ja taiteilijoiden majoitustilana, kuten sitä on joskus käytettykin.
— Minulla on pöydälläni Kantolan julkisivun korjaussuunnitelma. Tiilipinnat pitäisi käsitellä uudelleen. Huoltomaalauksia ja huoltokäsittelyjä pitäisi tehdä, esimerkiksi keittiön parveke ja pergola kaipaisivat uusimista.

Viipurin kirjasto saneerattiin vuosina 1994—2013. Olit korjauksen pääsuunnittelija. Mitä opit?
— Aika paljon. Kun saneerausta tehtiin 17 vuotta pienellä budjetilla, oli katsottava aina, millainen pala kulloinkin voidaan haukata. Sitten kolme vuotta töitä tehtiin Venäjän federaation rahoituksella. Venäjä myönsi kirjaston kunnostukseen 255,5 miljoonaa ruplaa. Se on 6,4 miljoonaa euroina.

Mikä on kaikkein hienoin Aalto-kohde?
— Jos vain yhden saa sanoa, se on Villa Mairea.

Miten Kotka ja Kymenlaakso voisivat hyödyntää Aallon perintöä. Voiko sitä tuotteistaa?
— Voi. Ulkomailla vastaavasta on hyviä esimerkkejä. Aallon säätiössä rakennetaan paraikaa ehdotusta, että Aallon arkkitehtuuria saataisiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Hyöty olisi se, mikä on maailmanperintökohteeksi päätymisellä. Se toisi kävijöitä. Negatiivista olisi sitten kuluminen, se olisi oikea ongelma.

Alvar Aallon arkkitehtuuri kelpaa kehumisen aiheeksi, mutta esimerkiksi asuntokaupassa näkyy, että se ei ole ainakaan kaikkien unelma.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.