Kenttäpusero 36, Maksim ja Molotovin cocktail — Haminan RUK-museo kertoo karua kieltään talvisodan historiasta: ”Meillä ei ole yhtään replikaa”

Haminassa voi nähdä edelleen talvisodan pommitusten jälkiä. RUK toimi sotavuodet muualla, mutta museoon on koottu runsaasti historiaa ja esineistöä sodan kylmiltä kuukausilta. Kalustohallista voi bongata esimerkiksi sotasaaliiksi saadun panssarintorjuntakanuunan tai kuvaelman suomenhevosesta. Museosta löytyy myös tarina talvisodan ensimmäisenä päivänä kaatuneesta reservin upseerista.

Ella Karttunen

Molotovin cocktail oli yksi talvisodan kuuluisuuksista.
Molotovin cocktail oli yksi talvisodan kuuluisuuksista.

Haminan yllä lensi 45 pommikonetta. Neuvostojoukot valmistelivat maihinnousua Viipurinlahdella ja sen tueksi oli määrätty ilmahyökkäyksiä.

Pommit jättivät jälkensä Haminaan. Raatihuoneen vieressä sijainnut Trykinin talo tuhoutui, pommit osuivat myös nykyisen sotilaskodin paikalla olleeseen Keisarinsaliin repien sen kappaleiksi. Elettiin maaliskuun ensimmäistä päivää vuonna 1940.

Keisarinsalin muisto jäi kuitenkin elämään. Rauniot purettiin ja säästyneistä tiilistä muurattiin vuonna 1949 varuskunnalle sotilaskoti. Sotku siirrettiin sittemmin toisaalle, mutta rakennus muistuttaa edelleen talvisodasta ja Haminan varuskunnan historiasta ennen sitä ja sen jälkeen.

Paikalla sijaitsee nimittäin RUK-museo.

Museovirasto - Musketti

Haminan vanha Keisarinsali tuhoutui talvisodan pommituksissa.
Haminan vanha Keisarinsali tuhoutui talvisodan pommituksissa.

Tykkejä ja konekivääreitä

Talvisodan syttymisestä tuli viime viikolla kuluneeksi 80 vuotta. 30.11.1939—13.3.1940 kestänyt sota jätti jälkensä koko maahan ja sen myötä myös Haminaan.

— Pommitukset vaativat Haminassa myös ihmisuhreja. Niiden jäljet näkyvät kaupungissa edelleen. Esimerkiksi Trykinin talon kivijalka näkyy edelleen tyhjällä tontilla Raatihuoneen vieressä. Siinä puistikossa, jossa on kesäisin kaupungin infokioski, RUK-museon museojohtaja Veli-Matti Hartikainen kertoo.

RUK-museo kertoo reserviupseerikoulun historian lisäksi laajemmin sotilashistoriasta ennen ja jälkeen sotien sekä niiden aikana. Talvisotaan liittyen näytteillä on monenlaista aitoa kalustoa.

Vitriineistä voi bongata esimerkiksi sotilasasuja, konekivääreitä ja erilaisia panssarintorjunta-aseita. Hallin puolella esillä on tykkejä ja muuta raskaampaa kalustoa.

— Meillä ei ole näytteillä yhtään replikaa, Hartikainen toteaa.

Ella Karttunen

Vanhat kurssikirjat kertovat kuvaa omasta ajastaan.
Vanhat kurssikirjat kertovat kuvaa omasta ajastaan.

Armeijan harmaat

Sodista kertovilla käytävillä huomio kiinnittyy ensimmäisenä 1930-luvun sotilaspukuihin. Harmaissa asuissa on jotain tuttua myös nykynuorelle.

— Siinä on kenttäpuseromalli 36. Niissä Suomi taisteli. Näkymä on tuttu esimerkiksi Tuntematon sotilas -elokuvista, Hartikainen selventää.

Rintamalla ei käytetty suojaliivejä tai muita turvavarusteita kuten nykyiseen sotilasasuun kuuluu.

— Kypärä oli ainoa suojavaruste.

Toisessa vitriinissä on kuvailtu näkymä taistelukoulutuksesta talvisodan aikana. Ihmishahmot on puettu valkoisiin lumipukuihin, joita talvisodassa käytettiin suojavärinä harmaiden sotilaspukujen päällä. Huomion vangitsee kuitenkin kuvaelman keskelle aseteltu konekivääri.

— Tähän on aseteltu Maksim 09-konekivääri, ampuja ja lataaja. Ase on aito ja talvisodan ajalta, sillä voisi vaikka ampua jos olisi patruunoita.

Lumiseksi lavastettu maisema herättää kysymyksiä. Sodan kuukaudet olivat kylmiä, kuinka ase kesti toimintakuntoisena kovissa pakkasissa?

— Kyllä se toimi, jos sitä ei öljytty liikaa. Ylimääräinen öljy saattoi jähmettyä ja aiheuttaa toimintahäiriöitä.

Ella Karttunen

Talvisodasta kertovassa kuvaelmassa kerrotaan harjoitustilanteesta, jossa ampuja ja lataaja käyttävät Maksim-konekivääriä.
Talvisodasta kertovassa kuvaelmassa kerrotaan harjoitustilanteesta, jossa ampuja ja lataaja käyttävät Maksim-konekivääriä.

Molotovin cocktail

Kalustohallin puolella esillä on järeämpää kalustoa. Talvisodassa käytössä oli esimerkiksi neuvostoliittolainen 45 mm panssaritorjuntakanuuna.

— Niitä saatiin jonkin verran sotasaaliiksi. Ne otettiin heti käyttöön, käännettiin vain tykin suuntaa.

Ylimääräisille panssarintorjunta-aseille oli kova tarve, Hartikainen kertoo. Puolustusvoimat oli laiminlyönyt kalustohankinnat ennen sotia, joten rintamalla oltiin pulassa.

— Kalustoa haalittiin jopa yksityisrahoituksella. Ruotsista ostettiin esimerkiksi tällaisia 37 mm panssarintorjuntakanuunoita, Hartikainen esittelee.

Koska torjuntavälineistöä ei ollut tarpeeksi, turvauduttiin hätäratkaisuihin. Vitriinissä on esillä sotien aikaisia kasapanoksia ja Molotovin cocktaileja, joilla pyrittiin pysäyttämään vihollisen panssarivaunuja.

— Molotovin cocktail muodostui talvisodan kuuluisuudeksi. Niitä tehtiin ensin itse, myöhemmin myös Alkon tehtaat alkoivat valmistaa niitä. Lasiseen pulloon laitettiin nestemäistä polttoainetta ja sytytystikut. Palamaan sytytetty pullo yritettiin murskata panssarivaunun moottorin päälle niin, että neste valuisi moottoriin ja sytyttäisi sen palamaan.

Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka moni yritys onnistui. Puna-armeija menetti taisteluissa yli 400 vaunua tulipalon vuoksi. Suurimman osan arvellaan syttyneen polttopullosta.

Yksi ”replika” museosta kuitenkin löytyy. Kalustohallin perällä on veistos, joka kuvaa talvisodan ehkä tärkeintä apuvälinettä — suomenhevosta.

— Suomenhevonen ja hevosmies, siinä on pari, joka oli talvisodan ytimessä jos jokin, Hartikainen toteaa.

Ella Karttunen

Museossa on esillä kaikkien RUK-kurssien kurssimerkit.
Museossa on esillä kaikkien RUK-kurssien kurssimerkit.

RUK:n evakkovuodet

Entäpä itse reserviupseerikoulu? Kuinka se toimi talvisodan aikana?

— RUK siirrettiin 1. joulukuuta Haminasta Niinisaloon, turvallisempaan paikkaan. Hamina oli lähellä rintamaa ja reserviupseerikoulutus haluttiin turvata, Hartikainen kertoo.

Reserviupseerikoulutus säilyi Niinisalossa yli jatkosodan. Paluu Haminaan ei kuitenkaan sujunut odotetusti.

— Valvontakomissio kielsi vuonna 1945 reserviupseerikoulutuksen kokonaan, joten silloinen kurssi 61 keskeytettiin. Vasta Pariisin rauhan jälkeen vuonna 1947 päästiin jatkamaan koulutusta uudelleen.

Ensimmäinen sotien jälkeinen kurssi aloitti Haminassa vuonna 1948.

— Haminassa, koska se oli alun perinkin se oikea paikka.

Tyhjillään RUK:n tilat eivät kuitenkaan evakkovuosien aikanakaan olleet. Siellä majoitettiin rannikkopuolustuksen joukko-osastoja. Rauhan vuosina tiloissa toimi taistelukoulu.

— Haminan varuskuntahan on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta. 101 vuotta, Hartikainen mainitsee.

Ella Karttunen

Uuno Iisakki Salonen kaatui talvisodan ensimmäisenä päivänä.
Uuno Iisakki Salonen kaatui talvisodan ensimmäisenä päivänä.

Kaatuneiden muistolle

Museossa muistellaan myös talvisodassa kaatuneita reservin upseereita. Heitä oli 964.

Heidän joukossaan oli RUK:n käynyt Uuno Iisakki Salonen, joka kaatui talvisodan ensimmäisenä päivänä taisteluetuvartiossa Lipolassa. Taistelulähetti muistelee tapahtunutta näin:

”Se taisteluetuvartiojoukkue, jota S. johti, oli noin kaksi kilometriä omien linjojemme edessä ja pidätti vihollista erittäin vaikeissa olosuhteissa yli puolitoista tuntia joka puolelta vihollisen ympäröimänä. Paitsi takaa, jossa oli aukea pelto. Moni muu olisi ehkä vetäytynyt pois jo ennen. Hän täytti tunnollisesti sen tehtävän, joka hänelle oli uskottu.”

Molotovin cocktailista kertovassa osuudessa lähteenä käytetty kirjaa Mannerheim-linja – talvisodan legenda.

Ella Karttunen

RUK-museo on talvikaudella auki tilauksesta, museojohtaja Veli-Matti Hartikainen kertoo.
RUK-museo on talvikaudella auki tilauksesta, museojohtaja Veli-Matti Hartikainen kertoo.