Henrik Horna, William B. Harrow, Antti Rokka ja Outsider ovat yksi ja sama mies – Aarne Haapakoski oli monikasvoinen seikkailija

Pekka Lipposen, Kalle-Kustaa Korkin, Henrik Hornan, Klaus Karman ja Atorix-robotin luoneen Aarne Haapakosken teoksia myytiin yli 800 000 nidettä.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakosken laajinta tuotantoa olivat pehmeäkantiset seikkailukirjaset.
Aarne Haapakosken laajinta tuotantoa olivat pehmeäkantiset seikkailukirjaset.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakosken nimimerkkien takaa löytyy lukuisia eri nimisiä seikkailijoita.
Aarne Haapakosken nimimerkkien takaa löytyy lukuisia eri nimisiä seikkailijoita.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Maanpäällisten seikkailijoiden lomassa vuonna 1947 syntynyt  Atorox-robotti oli Suomen ensimmäisiä tieteiskuvittelusankareita..
Maanpäällisten seikkailijoiden lomassa vuonna 1947 syntynyt Atorox-robotti oli Suomen ensimmäisiä tieteiskuvittelusankareita..

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

6913913.jpg

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Karma- ja Horna-sarjat olivat myös aikansa keskeistä seikkailukirjallisuutta.
Karma- ja Horna-sarjat olivat myös aikansa keskeistä seikkailukirjallisuutta.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakoskella oli myös oma lehti, joka oli nimetty kirjailijan tunnetuimman nimimerkin mukaan.
Aarne Haapakoskella oli myös oma lehti, joka oli nimetty kirjailijan tunnetuimman nimimerkin mukaan.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Gentlemanniseikkailija Kalle-Kustaa Korkki pelasti usein ystävänsä Pekka Lipposen kiipelistä. Korkilla oli myös oma kirjasarjansa.
Gentlemanniseikkailija Kalle-Kustaa Korkki pelasti usein ystävänsä Pekka Lipposen kiipelistä. Korkilla oli myös oma kirjasarjansa.

Espanjan Malagan anglikaanisella hautausmaalla, Plaze de Toros -härkätaisteluareenan kupeessa pieni saattojoukko hyvästeli suuren seikkailukirjailijan 26.1.1961.

Aarne Haapakoski oli kuollut kaksi päivää aikaisemmin sydänhalvaukseen vain 56-vuotiaana. Espanjan lakien mukaan hautaan siunaus oli toimitettava välittömästi, tuhkausta ei tunnettu eikä ruumiin siirto Suomeen ollut mahdollinen.

Paikalla perheestä olivat Frida-vaimo ja Saksasta kesken opiskeluiden pikalennätetty poika. Kaksi muuta lasta kuulivat isän Lontoo–Malaga-loman surullisesta lopusta koti-Suomessa.

Sairastelu oli alkanut jo Lontoossa.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakosken hautapaaden Espanjan Malagaan on suunnitellut arkkitehti Aatto Korhonen, joka oli myös Klaus Karma -hahmon esikuva.
Aarne Haapakosken hautapaaden Espanjan Malagaan on suunnitellut arkkitehti Aatto Korhonen, joka oli myös Klaus Karma -hahmon esikuva.

Kuolinpaikka oli luontaista jatkoa Pieksämäen Haapakoskella syntyneen Haapakosken kansainväliselle elämälle.

Pariisiin keskikoulun jälkeen muuttanut nuorukainen suoritti toimittajatutkinnon Sorbonnen yliopistossa vuonna 1927. Matkan alkuperäinen ajatus, piirtämisen opiskelu oli loppunut alkuunsa.

Haapakoski toimi useiden sanomalehtien Ranskan kirjeenvaihtajana vuosina 1927–1930. Työskenneltyään myös Berliinissä ja Lontoossa Haapakoski palasi Suomeen. Hän oli Suomen ensimmäisiä "lentäviä reporttereita", jonka matkakertomuksia ja reportaaseja maailmalta julkaistiin muun muassa Seura-lehdessä. Hän raportoi kuolinmaansa Espanjan sisällisodastakin 1930-luvulla.

Vahvasti oikeistohenkisenä Haapakoski oli myös Suomalaisen Työn Puolueen Vapaa Suomi -lehden palveluksessa.

Haapakoski hyödynsi maailmanmatkailun kokemuksiaan myöhemmin myös kirjailijana.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakosken lukuisilla ulkomaanmatkoilla myös Egyptin pyramidit tulivat tutuiksi.
Aarne Haapakosken lukuisilla ulkomaanmatkoilla myös Egyptin pyramidit tulivat tutuiksi.

Haapakosken ura oli uskomattoman tuottelias. Hän kirjoitti vuosina 1930–1960 yli kymmenellä nimimerkillä 75 jännitys- tai seikkailukirjaa, 5 700 jännitysjuttua, 26 radiokuunnelmaa, neljä elokuvakäsikirjoitusta, viisi historiallista romaania, kaksi elämäkertaa, yhden sotakirjan ja noin 2 800 lehtiartikkelia.

Laskemista vaikeuttavat runsaat nimimerkit, joita olivat Henrik Horna, William B. Harrow, Viktor Mario, Halt Denis, Rigor Morton, Charles Snyder ja Jack B. Murphy.

Nimimerkkien vieraskielisyys oli kaupallinen ratkaisu, koska suomalaisia kirjoittajia ei pidetty ulkomaisten veroisina. Seassa olivat kuitenkin nimimerkit Antti Rokka, A. Koski ja Rautamies.

Haapakosken mittavinta tuotantoa on luonnehdittu kevyeksi ajanvietekirjallisuudeksi.

Seikkailuja myytiin yli 800 000 nidettä: Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Englannissa ja Saksassa.

Haapakoski toimitti myös omia lehtiä, kuten Jännityspalat (1949–1950), Outsiderin Lehti (1950–1954) ja Horna-sarja (1960–1961).

Haapakosken tekstejä on julkaistu osittain uusintapainoksina, osittain jälkeen jääneistä käsikirjoituksista muokattuina.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakoski oli käsikirjoituksiensa ja kirjeidensä viimeistelyssä perusteellisen tarkka.
Aarne Haapakoski oli käsikirjoituksiensa ja kirjeidensä viimeistelyssä perusteellisen tarkka.

Parhaiten kirjailija muistetaan Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja kirjoittaneena Outsiderina. Kaksikon "kioskikirjoja" hän ehti tehdä useita kymmeniä.

Kahden pienoisromaanin kirjoittaminen kuukausittain kaiken muun työn lisäksi sai Haapakosken etsimään itselleen apulaista.

Saman nimimerkin alla sarjoja jatkoi Outsiderin kovaotteisesti kouluttama oppipoika, Seppo Tuisku (1935–2020) vuosina 1959–1965. Niitä kertyi yhteensä 192, joista Tuisku kirjoitti 123.

Ensimmäiset Tuiskun kirjoittamat sarjakirjat ilmestyivät keväällä 1959: Pekka Lipposen seikkailuja numero 29 Et elä huomiseen Pekka ja Korkin seikkailuja numero 7 Öljygangsterin rippi.

Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa. Marton Taiga kokeili tehtävää ja kirjoitti Outsiderina tarinan Kaksihuippuisen vuoren salaisuus (Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja, 4/1958). Hänen kirjoitustyylinsä erosi kuitenkin liiaksi Haapakosken tyylistä.

Alkuperäiset kirjaset ovat edelleen antikvariaateissa kysyttyjä – ja osa korkeasti hinnoiteltuja.

Outsider-nimimerkin keksi jo vuonna 1934 kustannusliike Ilmarinen Oy:n päätoimittaja Yrjö Halme. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana.

Gangsterien kanssa välejään selvittelevän Lipposen kirjailija loi vuonna 1945. Esikuva oli rantasalmelainen agronomi ja liikemies Sulo W. Taskinen.

Rehevä kansanmies, savolaisittain mahtaileva Lipponen oli Amerikkaan muutettuaan menestynyt liikemiehenä. Harkitsevan ystävänsä, gentlemanniseikkailija Kalle-Kustaa Korkin kanssa hän joutui eriskummallisiin seikkailuihin eri puolilla maailmaa. Korkki yleensä pelasti Lipposen pälkähästä.

Pi-pi-pirskattia änkyttävä, itsensä prinssieverstiksi ylentänyt Lipponen tuli erittäin suosituksi Yleisradion välityksellä. Oke Tuuri ja Wilho Ilmari esittivät radiokuunnelmien sankariparia radiossa keskipäivän aikaan viisi minuuttia. Joka jakso päättyi Korkin murahdukseen: Jatkuu huomenna. Jatkoa riittikin 15 vuotta.

Radiomenestyksen taustalla oli kirjojen painamista vähentänyt lama-ajan paperipula.

Lipponen ja Korkki esiintyivät myös Ilmari Unhon ohjaamassa elokuvassa Kalle-Kustaa Korkin seikkailut (1949), jossa Joel Rinne esitti Korkkia ja Reino Valkama Lipposta.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakoski (1904–1961).
Aarne Haapakoski (1904–1961).

Ensimmäinen dekkari Mustalais-suon arvoitus ilmestyi Haapakosken omakustanteena vuonna 1931, mutta vasta 1940-luvun sota-ajasta tuli uran läpimurto.

Haapakoski palveli talvisodassa valistusupseerina ja jatkosodan alussa rintamalla tiedotuskomppaniassa, mutta hänen sotansa päättyi vakavaan keuhkotautiin.

Haapakoski ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi kesällä 1941. Silloin Suomessa vain Mika Waltari elätti perheensä kirjailijana.

Sinä vuonna Haapakoski julkaisi peräti seitsemän salapoliisiromaania. Niistä kuuden päähenkilönä on toista jalkaansa ontuva arkkitehtisalapoliisi Klaus Karma. Kuunkasvoiselle yksityissalapoliisille maistuivat vahva turkkilainen mokkakahvi ja korsikkalaisen pasianssin pelaaminen.

Karma-kirjoja kertyi 17 ja ne olivat kaupallisia menestyksiä. Vuonna 1942 julkaistua Nunnat nukkuvat painettiin yli 20 000 kappaletta. Myös kriitikot kehuivat.

Sotien jälkeinen viihteen tarve pönkitti jatkouraa.

Vuonna 1944 perhe muutti Haapakosken kotipaikalle, jonne Karman esikuvanakin toiminut arkkitehti Aatto Korhonen suunnitteli yhä pystyssä olevan Hornanlinna-huvilan.

Korhosen käsialaa on myös Haapakosken hautapaasi Malagassa.

Kaikki asiatiedot Haapakoski pyrki kirjoittamaan ehdottoman oikeasti.

– Jos aikoo syöttää romaanissaan myrkkyä jollekin, pitää tuntea juuri tämän myrkyn maku, väri, haju, tehokkuus, jotta ei tarjoa lusikkakaupalla sellaista myrkkyä, joka oikaisee uhrin jo milligrammasta, Haapakoski itse kiteytti.

Joskus tuli näkemyseroja: Outsiderin teoksista ainakin vuonna 1944 ilmestynyt Vakooja B Z 7 poistettiin myöhemmin kirjastojen ja kirjakauppojen valikoimista liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.

– Historian kiinnostus oli Haapakoskella ihan tavatonta. Hän perehtyi tarkasti niin foinikialaisten elämään kuin Haapakosken kylänkin historiaan. Yllättävää itselleni oli se, että hän oli tosissaan tehnyt radiokuunnelman vanhoista kirkonkuulutuksista ja kirjoitti Savon Sanomiin sydäntä särkevän jutun nälkävuosien kirkonkuulutuksista ja niissä olleista asioista, kertoo Haapakosken tuotantoon perehtynyt pieksämäkeläinen kotiseutuaktiivi Asko Hankilanoja.

Varhainen kuolema katkaisi nämä Haapakosken vanhuuden haaveet:

– Ukkokotiin aion siirtyä 75- vuotiaana. Dekkarit olen aikonut jättää sivutyöksi ja siirtyä historiallisten romaanien alalle.

Historiaromaaninsa Haapakoski sijoitti useimmiten Ranskaan. Ne hän kirjoitti Victor Mariona. Näistä ilmestyivät vuosina 1945–1946 Punaisen Härän Hotelli, Temple-tornin vanki, Aavekuningas ja Kruununtavoittelijat. T

Kirjat olivat tekijänsä rakkaudenosoitus ranskalaista aihepiiriä kohtaan ja tarjosivat pitkän ajanjakson Ranskan historiaa, joka yksityiskohdiltaan oli kuvitteellinen.

Waltarin Sinuhe egyptiläisen innoittama teos Purppurantekijä (1951) on arvioitu Haapakosken pääteokseksi. Ne tapahtumat sijoittuivat muinaiseen Foinikiaan, Kreikkaan ja Persiaan.

Myöhemmin Haapakoski oli näyttänyt valmista Purppurantekijän käsikirjoitusta kirjailija Joel Lehtoselle, jonka hyllystä kirjoitusliuskat katosivat. 1940-luvun lopulla Haapakoski päätti kirjoitti tarinan uudelleen.

Vaikka Haapakoski oli saanut idean romaanista jo vuonna 1927 muinaisen Karthagon raunioilla, kustantaja piti yhteyttä Sinuheen liian vahvana ja vastauksessaan kirjaillijalle "piti suotavana, että käsikirjoitusta muokattaisiin sekä tyylin että ajankuvauksen suhteen epäsinuhelaiseen suuntaan”.

Purppurantekijän hyvän vastaanoton innoittamana Outsider kirjoitti vielä yhden historiallisen kertomuksen, jonka työnimenä oli Tähdistälukija. Käsikirjoituksen sisältämät yhtymäkohdat ajankohtaiseen politiikkaan estivät kirjailijaa kuitenkin tarjoamasta tekstiään kustantajalle, ja käsikirjoitus jäi pöytälaatikkoon. Se julkaistiin vasta 50 vuotta myöhemmin nimellä Abiel tähdistälukija.

Seikkailu- ja viihdekirjallisuus kuitenkin elätti jatkossakin varmemmin Haapakosken lapsiperhettä.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Aarne Haapakoski toimi talvisodassa  valistusupseerina ja jatkosodassa tiedotuskomppaniassa.
Aarne Haapakoski toimi talvisodassa valistusupseerina ja jatkosodassa tiedotuskomppaniassa.

Atorox-robotin luojana Outsider oli jo vuonna 1947 Suomen ensimmäisiä tieteiskuvittelu- eli science fiction -kirjailijoita.

Tekniikkaa ymmärtämätön Haapakoski käytti apunaan insinööri Olavi Kuuvaa, joka oli viihdetaiteilija Kari Kuuvan isä.

Kuudessa kirjassa kirjailija vei Atoroxin Kuuhun, Marsiin ja Venukseen.

Erilaisilla aivokaseteilla ladattava robotti oli kuin enne tulevasta tekoälystä.

Turun Science Fiction Seura on jakanut vuodesta 1984 Atorox-tieteiskirjallisuuspalkinnon kunnianosoituksena Aarne Haapakosken työlle.

Pieksämäen kaupungin kotiseutuarkisto

Frida ja Aarne Haapakosken lapsiperhe asettui 1940-luvulla asumaan Pieksämäen kupeeseen  Haapakoskelle rakennettuun  Hornanlinnaan.
Frida ja Aarne Haapakosken lapsiperhe asettui 1940-luvulla asumaan Pieksämäen kupeeseen Haapakoskelle rakennettuun Hornanlinnaan.

Kuka?

Aarne Viktor Haapakoski

Aarne Viktor Haapakoski (1904–1961), vuoteen 1935 Laitinen, syntyi Pieksämäen maalaiskunnan Haapakoskella.

Kirjoitti ensimmäisen, julkaisematta jääneen seikkailukertomuksensa 13-vuotiaana 1917. Osallistui vain 14-vuotiaana Suomen sisällissotaan.

Puoliso vuodesta 1935 Frida Kunnas (1904–1993). Lapset: Aarne Erä-Uolevi, Liisa-Hanneli Kristina ja Ilkka-Pekka Juhani.

Vuonna 2007 ilmestyi Raimo Jokisalmen kirjoittama elämäkerta Outsiderin kirja (Apali Oy). Pieksämäellä toimii Aarne Haapakoski -seura. Näiden lisäksi jutun tietolähteenä on Pieksämäki Seuran puheenjohtaja Asko Hankilanoja.

Kirjailija

Mittava tuotanto eri kustantajille

Aarne Haapakoski aloitti omakustanteella, mutta sittemmin teokset kelpasivat useille eri kustantajille.

Atorox-robotin luojana Outsider oli jo vuonna 1947 Suomen ensimmäisiä tieteiskuvittelu- eli science fiction -kirjailijoita.

Atorox-sarja:

Pääartikkeli: Atorox 1947.

Atorox, ihmisten valtias

Atorox Kuussa

Atorox Marsissa

Atorox Venuksessa

1948

Atorox Merkuriuksessa

Atoroxin paluu v. 2948

Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja kertyi useita kymmeniä.

Muuta tuotantoa:

Rintaman takana - Vapaussota-aiheinen seikkailunäytelmä (1933) Iltamaohjelmistoa 20, Hakkapeliitta (nimellä Arne Koski)

Mustalais-suon arvoitus (1931), 190 sivua, Haapakoski

Madame Saahl'in salaisuus (1934) 181 s, Haapakoski

Keskiyön murha (1941), Karma-sarja, 192 s, Otava

Vihreä kummitus (1941), Karma-sarja, 156 s, Otava

Peli on menetetty (1941) Karma-sarja, 176 s, Otava

Ametistikruunu (1941), Karma-sarja, 179 s, Otava

Kuolema kulkee yöllä (1941) Karma-sarja, 149 s, Otava

Lasilinnan salaisuus (1941) Karma-sarja

Viisi tikaria (1941), 216 s, Gummerus

Nunnat nukkuvat (1942) Karma-sarja, 160 s, Otava

Talo Dzersinskajan varrella (1942), Karma-sarja, 142 s, Otava

Aavelaiva (1943), Karma-sarja, 144 s., Otava

Kiinalainen mysteeri (1943) Karma-sarja, 143 s, Otava

Sininen paperipallo (1943) Horna-sarja, 142 s, Lehtiyhtymä

Merirosvolaivurin aarre (1944), 158 s, Lehtiyhtymä

Egyptiläinen tuhkauurna (1944) Horna-sarja, 144 s, Lehtiyhtymä

Elävä ruumis (1944) Horna-sarja, 144 s, Lehtiyhtymä

Kostaja (1944), Horna-sarja, 156 s, Lehtiyhtymä

Johtolanka(1944), Horna-sarja, 159 s, Lehtiyhtymä

Valkoinen kobra (1944), Horna-sarja, 159 s, Lehtiyhtymä

Vakooja BZ 7 (1944), 160 s, Ajan-kuva

Tanssiva kummitus (1945),Horna-sarja, 160 s, Lehtiyhtymä

Punaisen härän hotelli (1945), 235 s, Mantere

Näkymätön murhaaja (1945) Horna-sarja, 158 s, Lehtiyhtymä

El Mooron salaisuus (1945), 159 s, Lehtiyhtymä

Temple-tornin vanki (1945), historiallinen trilogia 1, 397 s,Mantere

Aavekuningas (1946) historiallinen trilogia 2, 399 s, Mantere

Kruununtavoittelijat (1946), historiallinen trilogia 3, 295 s, Mantere

Valkoinen Lama (1946), Korkin seikkailuja 3, 150 s, Lehtiyhtymä

Sherlock Holmesin veljenpoika puuttuu asiaan (1946) Lyhyt novelli

Kilroy oli täällä (1947), 131 s, Mantere

Pietari Suuren testamentti (1948) Karma-sarja, 171 s, Mantere

Ampiaisen arvoitus (1948) Karma-sarja, 157 s, Mantere

Pirunsaaren vanki (1948) Karma-sarja, 172, Mantere

Tutankhamonin kaulanauha (1948), 92 s, Mantere

Kuka näistä kuudesta (nimellä William B. Harrow) (1949), 138 s, Tammi

Huuhkajalinnan kaviomarssi (1949), 108 s, Mantere

Keltainen varjo (1950), 164 s, Marjamaa

Purppurantekijä (1951)

Outsiderin mukana Egyptissä (1954)

Kaikki eivät purnanneet (nimellä Antti Rokka) (1955)

Nuku, rakkaani, nuku (nimellä Rigor Morton) (1956), 167 s, Nide Oy

Kuolema pyramidin varjossa (nimellä Rigor Morton) (1956), 143 s, Nide Oy

Yhdeksän ristiä (1956), Yhden illan dekkari -sarja, 131 s, Nide Oy

Abiel tähdistälukija (2007) 300 s, Apali

Lähteet: Wikipedia ja Kansallisbiografia

Uusimmat uutiset