Kotkan Energian toimitusjohtajan Pekka Passin mukaan yhtiöllä ei ole mitään ongelmia rahoituksen kanssa

Sari Tauru

Pekka Passi aloitti Kotkan Energian toimitusjohtajana viime viikolla. Passi vastaa lukijan kysymyksiin yhtiönsä rahoitustilanteesta.

Kotkan kaupunki on sijoittanut Kymenlaakson Sähkön osakkeiden myynnistä tulleet noin 70 miljoonaa euroa erilaisiin salkkuihin. Investointisalkkuun on laitettu 40 miljoonaa, joista 10 miljoonaa euroa ohjautuu lainana Kotkan Energian kehityshankkeisiin. Kymen Sanomien lukija kysyy, mihin miljoonat menevät ja mitä tarkoittaa Kotkan Energian tilinpäätöksessä takaisinostositoumukset?

Onko tuo 10 miljoonaa annettu Kotkan Energialle näiden sitoumusten täyttämiseen, toimitusjohtaja Pekka Passi?

— Ei ole, eikä tarvitsisi. Kaupungin sijoittamasta summasta puolet on tarkoitus käyttää sisäisiin kehitysinvestointeihin, joilla parannetaan energiantuotantomme tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä entisestään. Toisella puolikkaalla summasta varaudutaan uusiin teollisiin yhteistyökuvioihin, joita on työn alla varsin suuri määrä.

Onko KE Oy:llä velvollisuus osoittaa ostaja leasingsopimuksilla vuokratuille kohteille?

— Leasing-järjestelyhän menee siten, että sen sijaan, että yhtiö itse investoisi johonkin laitteeseen, rahoitusyhtiö ostaa laitteen ja liisaa sen yhtiölle. Jos leasing-jaksoksi sovitaan vaikka seitsemän vuotta, määritellään laitteelle jäännösarvo leasing-periodin lopussa.

— Lisäksi laitteelle lasketaan kk-/vuosimaksut, jotka liisaava yhtiö maksaa rahoitusyhtiölle, jotta rahoitusyhtiö saa sijoittamalleen pääomalle kohtuullisen tuoton. Kun leasing-jakso päättyy, normaali käytäntö on, että laaditaan uusi leasing-sopimus seuraavalle leasing-jaksolle jäännösarvon summalle.

— Liisaavalla yhtiölle on yleensä myös mahdollisuus, joskaan ei velvollisuutta, lunastaa laite itselleen. Eli jos leasing-järjestely normaaliin tapaan jälleenrahoitetaan, rahaa ei järjestelyssä tarvitse liikuttaa mihinkään suuntaan. Yritykset tekevät jatkuvasti täysin identtisiä jälleenrahoitusjärjestelyitä myös pankkilainojen suhteen.

KE Oy:ltä löydyttävä tänä vuonna 2,5 M€ ja ensi vuonna 14,2 M€ selvää rahaa tai kykyä velkaantua lisää. Velanottokyky vapailta markkinoilta on kai jo tukossa?

— Tuossa tämän vuoden 2,5 M€:n summassa oli kyse siitä, että Hovinsaaren kaasuturbiinin viimeisin leasing-sopimus oli katkolla. Sen sijaan, että olisimme neuvotelleet uuden leasing-sopimuksen jäljellä olevalle summalle, päätimme lunastaa kaasuturbiinin tuolla jäännösarvoa vastaavalla summalla itsellemme. Eli tuo 2,5 M€ on jo ”löytynyt” tänä vuonna.

— Ensi vuonna meillä on katkolla jälleen pari leasing-sopimusta. Aikomuksemme on jatkaa ainakin suurempaa leasing-sopimusta ihan normaalin jälleenrahoituskäytännön mukaisesti. Sopimuksen jatkaminen ei velkaannuta meitä yhtään nykytilanteeseen verrattuna, koska sopimuksen jatkaminen ei vaadi meiltä uutta pääomaa. Sen sijaan, jos päättäisimme lunastaa laitteet itsellemme, meidän pitäisi rahoittaa järjestelyt kassasta ja/tai velalla.

— Velanottokykymme markkinoilta on erinomainen. Meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia rahoituksen kanssa, vaan päinvastoin pankit ovat kilpailleet todella tiukasti rahoituksemme tarjouskilpailuissa. Saammekin rahoitusta erittäin kilpailukykyiseen hintaan.

Omavaraisuusasteemme (reilut 30%) on energiayhtiölle normaali ja parempi kuin naapuriyhtiöllämme esimerkiksi Haminassa, Lahdessa tai Porvoossa.

10 miljoonaahan ei riitä alkuunkaan, esimerkiksi vuonna 2019 KE:n on jostain taiottava takaisinostositoumuksen täyttämiseksi 4,0 M€?

— Ei tarvitse taikoa. Kassavirtamme, vakavaraisuutemme ja maksuvalmiutemme ovat erinomaiset. Katsomme vuonna 2019, jatkammeko leasing-sopimusta vain lunastammeko laitteet itsellemme.

Kannattaneeko varata toinen kymmenen miljoonaa KE:n tuleviin tarpeisiin?

— Ei kannata. Kaupungilla oli kiinnostusta sijoittaa meihin suurempiakin summia, mutta olemme tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn kaupungin kanssa.

Eija Anttila

Uusimmat uutiset