Tunteita pinnassa Kotkan kaupunginvaltuuston kokouksessa: Maahanmuuttajien kotouttaminen puhutti ja Pentti Tiusanen pettyi vasemmistoliiton jäsenvalintaan Kymsoten yhtymävaltuustoon

Eniten puheenvuoroja valtuustossa käytettiin maanantai-iltana maahanmuuttajien kotouttamisohjelmasta. Kymsoten yhtymävaltuuston jäsenten valinta nosti tunteita esiin vasemmistoliiton valtuustoryhmässä.

Kai Skyttä

Peruskoulun käyminen halutaan mahdollistaa Etelä-Kymenlaaksossa myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille.
Peruskoulun käyminen halutaan mahdollistaa Etelä-Kymenlaaksossa myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille.

Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteisen ohjelman päätavoite on maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen ja osallisuus yhteiskunnassa.

Ohjelma on jaettu kolmeen tarkempaan tavoitteeseen: arkeen kotoutumiseen, koulutuksen ja työllistymisen edistämiseen sekä hyviin väestösuhteisiin.

Arkeen kotoutuminen on tärkeintä niille perheille, joiden aikuiset eivät ole suoraan suuntautumassa työelämään. Yksi olennaisista asioista on suomen kielen opetuksen järjestäminen myös kotona pienen lapsen kanssa oleville.

Kotouttamisohjelmassa arkeen sopeutumiseen kuuluvat perheiden tiedonsaannin tehostaminen ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Kotkassa jatketaan suomen opettamista kotiäideille. Kielenopetusta laajennetaan tarvittaessa myös muihin Etelä-Kymenlaakson kuntiin.

Lapsille tärkeitä kotouttamista tukevia asioita ovat varhaiskasvatus, peruskoulu, kerhot ja harrastukset. Ohjelmassa mainitaan erikseen yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysajattelun vieminen harrastustoimintaan.

Peruskoulun käyminen halutaan mahdollistaa myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille.

Vuonna 2011 Suomessa tuli voimaan kotoutumista edistävä laki. Sen soveltamisalaan kuuluvat kaikki ulkomailta Suomeen muuttaneet henkilöt, jotka oleskelevat maassa muuten kuin matkailijoina tai muutoin lyhytaikaisesti.

Maahanmuuttajien pitää lain mukaan saada ohjausta ja neuvontaa maahan tullessaan. Kunta ja TE-toimisto laativat yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman. Siihen on kirjattu palvelut ja toimet, joiden katsotaan edistävän kotoutumista.

Kotouttamisen onnistuminen pitäisi voida mitata

Valtuutetut keskustelivat maanantaina eniten siitä, voidaanko kotoutumisen onnistumista mitata jollakin tavoin. Perussuomalaisten ryhmä esitti, että ohjelmaan laaditaan mittarit kotoutumisen toteutumisen seurantaan.

— Kunnat ja valtio käyttävät kotouttamiseen suuria summia, mutta miten mitataan sitä, milloin joku on kotoutunut riittävästi, kysyi Juho Eerola (ps.).

Pekka Posti (sd.) ja Antti Hyyryläinen (vas.) pohtivat, voidaanko riittävää kotoutumista mitata mitenkään.

— Voidaan luoda kriteerejä, esimerkiksi suomen kielen osaaminen ja katsoa kotoutumisen olevan riittävää, jos esimerkiksi neljä kuudesta kriteeristä täyttyy, Eerola vastasi.

Mittareiden laatijaksi Eerola ehdotti hyvinvointilautakuntaa, jonka puheenjohtaja Anne Heikkilä (sd.) piti mittareiden miettimistä hyvänä asiana. Heikkilä toivoi lisäksi, että kotouttamisessa kotona olevat naiset otettaisiin paremmin esille.

Keskustan Vesa Levonen piti ohjelmaa hyvänä.

— Jos millään niin näillä toimenpiteillä kyllä pitäisi pystyä kotoutumaan, jos on itse halukas ja aktiivinen.

Eerola pohti taukoa kiintiöpakolaisten ottamiseen

Kotouttamisohjelma on tehty vuosille 2019—2022. Kotkan jälkeen ohjelma lähtee hyväksyttäväksi Haminaan, Miehikkälään, Virolahdelle ja Pyhtäälle.

Keskustelussa nousi esille se, että Kotka on kunnista ainoa, joka ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Eerola kertoi miettineensä, pitäisikö Kotkan pitää muutaman vuoden tauko kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa. Eerola perusteli ehdotuksensa sillä, että kaupungissa on yhä enemmän maahanmuuttajia, joiden kotoutuminen on kesken.

— Odotettaisiin, että edelliset ovat kotoutuneet. Sitten voitaisiin miettiä, jatketaanko kiintiöpakolaisten ottamista, Eerola sanoi.

Raimo Eerola

Pentti Tiusanen (vas.) viittasi lääkärin koulutukseensa ja ihmetteli, miksi Kymsoten yhtymävaltuustoon valittiin Antti Hyyryläinen (vas.), joka ei ole lääkäri.

Pentti Tiusanen kritisoi vasemmistoliiton päätöstä valita Antti Hyyryläinen Kymsoten yhtymävaltuustoon

Kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina ylimääräisenä asiana jäsenet Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän eli Kymsoten yhtymävaltuustoon.

Vasemmistoliitosta ensimmäisen puheenvuoron käytti Pentti Tiusanen. Tiusanen ei ollut tyytyväinen ryhmän esitykseen ja viittasi siihen, että tuntee olevansa ei-toivottu henkilö.

— Täällä tullaan esittämään Antti Hyyryläisen valintaa. Minä olen lääkäri, mitä Hyyryläinen ei ole. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tässä valtuustosalissa minusta yritetään tehdä persona non grata, Tiusanen sanoi.

Seuraavana vuorossa oli vasemmistoliiton valtuustoryhmän johtaja Joona Mielonen, joka esitti Hyyryläistä Kymsoteen.

— Ryhmän päätös oli yksimielinen. Jos ryhmän jäsen ei pysty hyväksymään ryhmän yksimielistä päätöstä, pitää kysyä, voiko jäsen toimia ryhmässä, Mielonen totesi.

Yhtymävaltuustoon valittiin jäseniksi Jorma Korpela (sd.), Irma Rajantie (sd.), Topias Kotiniemi (kok.), Johanna Hasu (kok.), Maritta Tinkanen (ps.), Marianne Bruce (vihr.) ja Antti Hyyryläinen (vas.) Samassa järjestyksessä varajäseniksi valittiin Risto Hokkanen, Eeva-Liisa Säisä, Pasi Hirvonen, Johanna Karnaattu, Rauno Ryöppy, Annina Haarala ja Pirjo Tujula.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet