Uusi akkumateriaaleja tuottava tehdas voisi aloittaa aikaisintaan vuonna 2023 – Valtionyhtiö tutkii parhaillaan tehtaan tai tehtaiden sijoittamista Kotkaan, Haminaan, Vaasaan tai Kokkolaan

Akkumateriaaleja tuottavan laitoksen aloitus on vielä monen mutkan takana.

Sami Lettojärvi

Valtionyhtiö tutkii akkumateriaaleja tuottavan tehtaan tai tehtaiden sijoittamista Kotkaan, Haminaan, Vaasaan tai Kokkolaan. Arkistokuva.
Valtionyhtiö tutkii akkumateriaaleja tuottavan tehtaan tai tehtaiden sijoittamista Kotkaan, Haminaan, Vaasaan tai Kokkolaan. Arkistokuva.

Akkumateriaaleja tuottava tehdas voisi aloittaa toiminnan aikaisintaan vuonna 2023. Näin arvioi Kotkan-Haminan seutufoorumiin osallistunut Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Valtionyhtiö tutkii parhaillaan tehtaan tai tehtaiden sijoittamista Kotkaan, Haminaan, Vaasaan tai Kokkolaan. Hankkeen ympäristön vaikutusten arviointi (YVA) valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä. Siitä suunnitteluun ja itse rakentamiseen kuluu pari vuotta. Välissä on toki monta muuta muuttujaa, alkaen kaavoituksesta ja muusta luparuljanssista.

– Liikkuvia osia on paljon, jotka voivat nopeuttaa tai hidastaa prosessia. Mutta tähtäin on siellä vuosissa 2023–24, Hietanen toteaa.

Sekin on mahdollista, että tuotanto sijoittuu jonnekin muualle kuin Suomeen. Yhtiön ensisijainen tarkoitus on löytää kumppaneita, jotka ovat halukkaita sijoittumaan Suomeen. Kilpailijoina eivät siis sinänsä ole paikkakunnat, vaan valtiot.

Suomen hallitus esitti kesällä 450 miljoonan euron lisärahoitusta Suomen Malmijalostus Oy:lle. Tästä vastikkeellisesta rahoituksesta 300 miljoonan euron valtuus kohdennetaan akkuteollisuuden investointien houkutteluun Suomeen. Valtuuden mukaisesti yhtiö voisi tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista syntyvät menot katetaan tulevissa valtion talousarvioissa. Lisärahoituksen toinen osa, 150 miljoonaa euroa, on suoraa pääomittamista.

Satojen miljoonien hanke

Hietasen mukaan rahoituspäätös tarkoitti yhtiön taseen vahvistamista.

Toimitusjohtaja ei sinänsä ole valtiontukien "ystävä", mutta hyväksyy realiteetit. Näin toimivat muutkin EU-maat kilpaillessaan investoinneista. Toisin sanoen akkumateriaaleja tuottava tehdas nousee sinne, minne se kannattaa rakentaa.

Tehtaissa valmistettaisiin prekursori- ja katodiaktiivimateriaaleja, joita tarvitaan litiumioniakkujen valmistuksessa. Prekursorimateriaali valmistetaan tyypillisesti nikkeli-, koboltti- ja mangaanisulfaatista. Prekursorimateriaalista valmistetaan katodiaktiivimateriaali lisäämällä siihen litium.

Yhden tehtaan rakentamisen on arvioitu maksavan 200–300 miljoonaa euroa, kahden tehtaan rakentaminen olisi siten 400–600 miljoonan euron panostus.

Kaava päätettäväksi vuoden lopussa

Valtionyhtiö jakoi lokakuussa hankkeen Suomea koskevat YVA-menettelyt kahtia. YVA-menettelyt viedään läpi Kymenlaaksossa ja länsirannikolla eri aikatauluissa. Kymenlaakson osalta tavoitteena on, että YVA-selostus voidaan jättää viranomaiselle vuodenvaihteen jälkeen.

Tarkastelussa on kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä sekä prekursori- että katodiaktiivimateriaaleja valmistava tehdas sijoitetaan Kotkan Keltakallioon.

Toisessa vaihtoehdossa prekursoritehdas tulee Haminaan ja katoditehdas Kotkaan. Kolmannessa vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta ollenkaan.

YVA-menettelyn rinnalla kulkee kaavoitus. Kotkassa Keltakallion teollisuusalueen laajennusta koskeva asemakaavan muutos tulee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn loppuvuoden aikana.

Juha Rika

6680541.jpg

Hallituksen arvion mukaan kahden tehtaan perustamisesta syntyvä vuotuinen työvoimavaikutus olisi välillisesti noin 4 500 henkilötyövuotta. Samalla yhteiskunnalle syntyisi uusia verotuloja yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavia akkumateriaalia tuottavia tehtaita ei toistaiseksi ole muualla Euroopassa.

Hankkeen YVA-menettelystä vastaa Finnish Battery Chemicals Oy, joka on Suomen Malmijalostus Oy:n tytäryhtiö.

Tästä on kyse

Suomen Malmijalostus Oy

Omistukset Terrafame Oy (70 prosenttia), Keliber Oy (26,3 %), Sotkamo Silver (2%).

Tytäryhtiö Finnish Battery Chemicals.

Luetuimmat