EK:n suhdannebarometri: Osaavista työntekijöistä on pula, talous nousee muutoin reippaasti ylös mäkeä

Linda Varoma

Leena Nyman kertoi puhui Kotkassa keskiviikkona.
Leena Nyman kertoi puhui Kotkassa keskiviikkona.

Suhdanneodotukset ovat Kymenlaaksossa kohentuneet ja ovat vähän maankeskiarvoa myönteisemmät, totesi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Leena Nyman Kotkassa keskiviikkona.

— Palvelualalla suhdannetilanne oli tammikuussa normaalia suotuisampia. Niin sanottu saldoluku oli tammikuussa 18, kun viime lokakuussa vastaava luku oli miinus 6, Nyman määritteli.

Teollisuudessa ja rakentamisessa saldoluvut kertoivat vastaavasta kehityksestä. Tammikuussa lukema oli 33, viime lokakuussa 15.

— Heikko kysyntä oli tammikuussa kuitenkin yleisin tuotannon kasvun rajoite ja rahoituksen saatavuus huoletti 12:ta prosenttia vastaajista.

Nyman korosti, että osaavan työvoiman pula kiusasi 23:ea prosenttia vastaajista.
EK:n suhdannetiedusteluun vastasi 78 yritystä.

Kuusi syytä ongelmiin

EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula nimesi rekrytointivaikeuksien syiksi liian vähäisen alan työkokemuksen, puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa, hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, työpaikan sijainnin sekä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin liittyvät tekijät.

— Valtakunnallisesti 87 prosenttia yrityksistä kokee, että digitalisaatio on tuomassa yrityksille osaamistarpeita, Hannula sanoi.

Tässä tilanteessa korostuu Hannulan mukaan henkilöstöpalveluyritysten rooli.
— Täytyy sanoa, että ammatillisen koulutuksen rooli korostuu tässä tilanteessa merkittävästi. Siinähän korostuu eritoten yritysten ja koulutusten yhteistyö, Hannula sanoi.

Mirja Hannula kertoi, että tutkimusten valossa nuorten suhde työelämään on erilainen kuin aiemmin.
— Ei haeta eläkepaikkaa, haetaan toimeentuloa elämään.

Kevät näyttää kasvulta

Asiantuntija Leena Nyman muistutti, että Suomen suhdannetilanne on vakiintunut liki samaa kasvukäyrää kuin muualla Euroopassa. Myös kevään ennusteet ovat kasvulinjassa.

— Kuitenkin kansainvälisen talouden epävarmuudet ovat edelleen merkittäviä. Sillä on vaikutusta, ja ennusteisiin tämä vaikuttaa.

EK:n suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Seuraava barometri ilmestyy 2.5.

Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut barometriä säännöllisesti vuodesta 1966

____________________________________________________________

Kommentteja foorumissa:

Pekka Salmi, huoltoliiketoiminnan johtaja, Sulzer Pumps Finland Oy
Salmi korostaa, että Sulzerilla ei ole ollut merkittäviä rekrytointivaikeuksia.

— Meillä on pohjana pitkäaikainen perinne esimerkiksi kesätyöläisten palkkaamisessa, sitä on tehtävä aina kun on vain mahdollista.

— Kun työtekijällä on tekniset valmiudet tehtävään, sen jälkeen oikea asenne työntekijään ratkaisee.

Seudun omille oppilaitoksille hän esittää:
— Paikalliset kouluttajat, Xamk ja Ekami, voisivat järjestää lyhyitä täydennyskoulutusohjelmia. Yritysmaailman tilanteet muuttuvat nopeasti, ja myös koulutuksen pitää reagoimaan nopeasti.

Hänen mukaansa koulutusjärjestelmä voisi harkita myös minitutkintoja, jonka pystyisi suorittamaan vuodessa.

— Myös oppisopimuskoulutus on hyvin käyttökelpoinen.

— Ammattikoulutuksen muutoksessa korostuu opettajien ammattitaito. Heidän pitää olla vahvasti perillä alan kehitystrendeistä.

Jyrki Metsola, toimitusjohtaja, Kymdata Oy
— Meidän yrityksemme talousluvut kertovat samaa kuin suhdannebarometri. Kasvu oli koko viime vuonna positiivista ja odotukset täyttyivät. Laajensimme 2017 toimintaamme, palkkasimme neljä uutta työntekijää ja aloitimme toiminnan Ruotsissa. Periaatteemme on, että jokainen meille sopiva hyvä tyyppi palkataan.

— Ylipäätään kun potentiaalinen työntekijä tulee vastaan hänen pitää palkata, eikä etsiä sopivaa silloin kun joku eläköityy. Olkaa siis proaktiiveja, ja muistakaa houkutella myös paluumuuttajia palaamaan työhön kotiseudulleen.

Alueellista koulutusta Metsola tulkitsee näin:
— Kun katson asiaa puhtaasti Kymdatan näkökulmasta, niin XAMKin ohjelmistopuolen koulutuksen tulisi olla mahdollisimman yleispätevää, jotta sieltä valmistuvilta olisi valmiudet työllistyä laaja-alaisesti eri ohjelmistoalan sektoreille.

— Lisäksi mitä enemmän päästään sellaiseen yhteistyöhön, jossa keskiössä on henkilön ja työnantajan yhteiset tavoitteet osaamisen osalta, sitä parempiin tuloksiin päästään.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet