Veneilykesä lähtenyt hitaasti käyntiin — Kymen Sanomat kiersi alueen satamat ja tapasi vierailijoita

Vierasvenesatamissa kävijöitä on harvakseen, mutta palvelut ovat melko kohdallaan.

Antti-Jussi Larvio

Veneilykesä ei ole vielä oikein päässyt kaikissa vierassatamissa vauhtiin. Klamilan satamassa oli vierasvenelaiturissa viikolla muutama vierasvene ja saman verran säilytyksessä olevia veneitä.
Veneilykesä ei ole vielä oikein päässyt kaikissa vierassatamissa vauhtiin. Klamilan satamassa oli vierasvenelaiturissa viikolla muutama vierasvene ja saman verran säilytyksessä olevia veneitä.

Suomenlahden itäisimmän osan vierasvenesatamissa ei veneilykesä ole kaikissa vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Virolahden Klamilassa ja Haminan Tervasaarella ja Pyhtään Lököressä sekä Keihässalmessa on laitureissa tilaa ollut alkukesällä runsaasti. Kotkan Sapokassa vierasveneilijöitä on kuitenkin näkynyt normaaliin heinäkuiseen tapaan.

Palveluihin satamissa on panostettu viime aikoina vaihtelevasti.

Väljää on ja se on näissä itäisen alueen venesatamissa hyvä. — Janne Korhonen

Klamilan sataman polttoainejakelun automatisointi oli satamapalveluja hoitavan Klamilan veneilijöiden puheenjohtaja Harri Kuokan mukaan iso parannus sataman palvelutasoon. Haminaan puolestaan on rakennettu uusi suurille veneille tarkoitettu ponttonilaituri ja jatkettu sitä suojaavaa aallonmurtajaa. Kotkassa ja Pyhtäällä ei uudistuksia juurikaan viime vuosina ole tehty.

Sapokan vierasvenelaitureista vastaava Jarkko Laine peräänkuuluttaakin alueelle suurempaa vierasvenelaituria, jotta isompien veneiden olisi helpompi kiinnittyä.

Laiturisatsauksia kaivattaisiin myös Pyhtäällä. Lökören vierasvenesatamassa kahvilaa pitävän Toni Reingoldin mukaan nykyisen lastaustarvetta palvelevan laiturin rinnalle tarvittaisiin noin 30 veneelle riittävä laituri. Keihässalmessa laituria riittää, mutta palveluja siellä ei veneilijöille ole tarjolla.

Kymen Sanomat kävi viikolla viidessä alueen vierasvenesatamassa tapaamassa vierailijoita. Neljässä satamassa heitä olikin, mutta Lököressä ei lomailijoita käyntipäivänä osunut paikalle.

Klamila rauhallinen

Antti-Jussi Larvio

Klamilan satamaan venekuntansa kipparoinut Arto Ilvonen (vas.) on tyytyväinen sataman palveluihin. Veneen vesitankkia täyttää Jukka Saharinen.
Klamilan satamaan venekuntansa kipparoinut Arto Ilvonen (vas.) on tyytyväinen sataman palveluihin. Veneen vesitankkia täyttää Jukka Saharinen.

Saimaan kanavan kautta Joensuusta Klamilaan johti Arto Ilvosen kipparoiman neljän hengen venekunnan tie hieman sattumalta.

— Aikomuksena oli yöpyä Santiossa, mutta siihen emme saaneet lupaa ja merivartijat neuvoivat meidät tänne. Tämähän onkin sopivassa kohtaa kanavalta tultaessa, Ilvonen sanoo.

Satamasta löytyvät ne palvelut, joita veneilijät hänen mukaansa odottavatkin.

— Vessat ja suihkut ovat ja ne ovat siistit. Tämä on myös suojainen ja riittävän rauhallinen paikka eli ei ole negatiivista sanottavaa.

Iivosen matka jatkuu Klamilasta Ulko-Tammion kautta mahdollisesti Kotkaan.

— Haminaan tuskin nyt menemme, siellä en ole vuosiin ollut. Kotkassahan on myös hyvät palvelut.

Tervasaarella kattavat palvelut

Antti-Jussi Larvio

Janne Korhonen (vas.), Annukka Lalu ja Ilmari Korhonen ovat tyytyväisiä itäisen merialueen vierasvenesatamiin. Haminassa kiinnityttiin uuteen laituriin.
Janne Korhonen (vas.), Annukka Lalu ja Ilmari Korhonen ovat tyytyväisiä itäisen merialueen vierasvenesatamiin. Haminassa kiinnityttiin uuteen laituriin.

Annukka Lalu sekä Janne ja Ilmari Korhonen olivat saapuneet edellisenä iltana purjeveneellä Helsingistä Tervasaaren uuteen vierasvenelaituriin.

— Olen itse kotoisin Haminasta ja sen vuoksi suunnattiin itään päin tänä vuonna. Kolme vuotta olemme veneilleet ja nyt olemme toista kertaa täällä, Annukka Lalu toteaa.

Vierasvenesatamassa on hyvin tilaa, vaikka lomakausi Suomessa on parhaimmillaan.

— Väljää on ja se on näissä itäisen alueen venesatamissa hyvä. Ei tarvitse päivän lopuksi kiirehtiä satamaan, kun tietää paikan löytyvän, Janne Korhonen sanoo.

Uusi vierasvenelaituri on vieraiden mieleen ja palvelutarjonta on riittävää.

— Eilen tosin hieman ihmeteltiin, kun kahvila ei ollut auki, mutta saunan avaaja saatiin kyllä soittamalla paikalle. Palvelut täällä ovat kattavat, kuten Kotkassa ja Loviisassakin, Lalu sanoo.

Sapokasta pitkä matka kauppaan

Ella Karttunen

Sipoolaiset Kai ja Katri Laaksonen pitävät Sapokan vierasvenesatamaa suojaisana ja toimivana satamana.
Sipoolaiset Kai ja Katri Laaksonen pitävät Sapokan vierasvenesatamaa suojaisana ja toimivana satamana.

Saimaalla kanavan kautta vierailleet sipoolaiset Kai ja Katri Laaksonen tulivat paluumatkallaankin Kotkan Sapokkaan.

– Harkitsimme kyllä Haminaa etapiksi takaisin tullessa, mutta päädyimme Kotkaan, kertovat Laaksoset.

Sapokka on pariskunnalle nostalginen paikka, koska heidän ensimmäinen yhteispurjehduksensakin suuntautui Kotkaan.

Itäisiä vierasvenesatamia Laaksoset pitävät muuten hyvinä, mutta palvelut ovat yleensä kaukana.

– Itse suosimme pieniä luonnonsatamia, mutta tytär haluaa kaupunkisatamiin.

Sapokka saa pariskunnalta suitsutusta suojaisuudestaan ja tärkeää on pyykinpesumahdollisuus.

– Jalkapatikalla kauppa on kyllä liian kaukana, kun pitää hakea useiden päivien ruoat veneelle, Laaksoset toteavat.

Keihässalmi kaipaa palveluita

Ella Karttunen

Orimattilalaiset Reijo Toivanen ja Pirkko Gröndahl kaipaavat Pyhtään Keihässalmeen veneilijöille tukipistettä muun muassa baari- ja kauppapalveluineen.
Orimattilalaiset Reijo Toivanen ja Pirkko Gröndahl kaipaavat Pyhtään Keihässalmeen veneilijöille tukipistettä muun muassa baari- ja kauppapalveluineen.

Keihässalmen vierasvenelaiturin kupeesta Pyhtäällä silakkaa narranneet orimattilalaiset Reijo Toivanen ja Pirkko Gröndahl ihmettelevät veneilijöiden vähyyttä.

– Muutama vene tuossa laiturissa oli, mutta ehtivät jo lähteä, kertoo Toivanen.

Toivasen ja Gröndahlin Pyhtäälle vetävät tutut juttukaverit.

– Sosiaalinen äijäseura on täällä parasta, toteaa Toivanen.

Keihässalmi ei veneilijöille tarjoa Toivasen mielestä muuta kuin laituripaikan.

– Täällä ei ole mitään palveluita. Ennen oli kolmekin kauppaa, mutta ne kuolivat. Jonkinlainen tukikohta baareineen ja vessoineen pitäisi ainakin olla. Ja jonkinlainen kauppa, josta saisi muonatäydennystä, kun meri ei tunnut nyt antavan mitään, Toivanen sanoo.

Lisää panostusta Sapokkaan

Sapokkakin kaipaisi kohennusta saamistaan kehuista huolimatta, sanoo vierasvenelaitureista vastaava Marina Café Laiturin yrittäjä Jarkko Laine.

– Kun muualla, kuten Haminassa on satsattu vierasvenepalveluihin, on Sapokka junnannut paikoillaan, sanoo Laine.

Laineen mielestä Sapokan vierasvenelaituri on tullut jo tiensä päähän.

– Venekoot ovat kasvaneet. Paikat ovat liian kapeita ja lyhyitä, joka tuo käytettävyysongelmia, kertoo Laine.

Myös veneilijöiden vaatimustaso on kasvanut.

– Meillä ongelmana ovat sähköt, jotka olisi laitettava ajan tasalle. Emme pysty tarjoamaan sitä, mitä nykyinen venekalusto vaatii, sanoo Laine.

Puutteista huolimatta Sapokka vetää Laineen mukaan veneilijöitä.

– Säistä huolimatta paikat ovat täyttyneet aiempien kesien malliin. Veneilijät suunnittelevat kesän retkensä jo aikaisin keväällä, joten kelit eivät ole niin ratkaisevia. Veneilijä pukeutuu säiden mukaan, sanoo Laine.

Lököreen kaivataan laituria

Ella Karttunen

Pyhtään Lököressä kahvilaa pitävä Toni Reingold on itsekin veneilijä ja toivoisi alueelle veneilijöitä palvelevaa vierasvenelaituria.
Pyhtään Lököressä kahvilaa pitävä Toni Reingold on itsekin veneilijä ja toivoisi alueelle veneilijöitä palvelevaa vierasvenelaituria.

Pyhtään Lököressä Cafe Sagittaa pitävä Toni Reingold kaipaa satamaan vierasvenelaituria.

– Täällä kaikki satsataan Keihässalmeen, joka ei tarjoa veneilijöille mitään palveluita.

Pari vuotta sitten syksyllä Lökören satamaan nostettiin saaristomarkkinoiden tieltä laituri, joka oli välittömästi täynnä veneilijöitä.

– Parin kuukauden aikana laiturissa oli 50-60 venettä ja puhelin soi jatkuvasti, että onko siellä tilaa, kertoo Reingold.

Reingoldin mielestä Lököreen tarvittaisiin 50-metrinen laituri, jolloin saataisiin paikat noin 30 veneelle. Nykyinen laituri palvelee vain lastaustarvetta.

– Valitettavasti me emme pysty vastaamaan tähän tarpeeseen. Kahvilalla ei ole varoja tuhat euroa metriltä maksavaan laituriin