Lupiinipelto niitettiin sileäksi Kotkan Saksalassa, saaristosta on kitketty kurtturuusua — Vieraslajien torjunta on nykyisin yksi maamme suosituimmista vapaaehtoistyön muodoista

Kurtturuusut on hävitettävä pihoista, puutarhoista ja teiden varsilta kolmen vuoden kuluessa. Jättiputkikasvuston hävittäminen Langinkoskelta vaati monivuotisen projektin.

Raimo Eerola

Outi Rimppi niitti lupiineja Kotkan Sakasalan joutomaalla.
Outi Rimppi niitti lupiineja Kotkan Sakasalan joutomaalla.

Nyt eivät pelkät viikatteet enää riitä.

Kotkan Saksalan kaupunginosassa lupiineja kaadetaan juhannuksen aatonaattona traktorin vetämällä niittokoneella.

Kun noin hehtaarin kokoisesta, Kotkan kaupungin omistamalta entisellä peltotilkulta lainehtivasta lupiinimerestä aletaan tehdä luonnonniittyä, edessä on useiden vuosien työ.

— Lupiinin siemenpankit voivat elää maaperässä jopa vuosikymmenien ajan, kertoo Suomen Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas.

— Tällä niityllä riittää siis niitettävää myös tulevina kesinä. Ehkä saamme tänne vielä lampaita avuksi.

Raimo Eerola

Jorma Kervinen esitteli tukevaa lupiininjuurakkoa.
Jorma Kervinen esitteli tukevaa lupiininjuurakkoa.

Otollinen niittoaika

Komealupiini eli tutummin lupiini on yksi maahamme levinneistä haitallisista vieraskasveista. Lupiini ja kurtturuusu lisättiin Suomen haitallisten vieraslajien listaan kesäkuun alussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kurtturuusua ja lupiinia ei saa myydä eikä istuttaa.

Lisäksi kurtturuusukasvustot on hävitettävä pihoista, puutarhoista ja teiden varsilta kolmen vuoden kuluessa. Määräajan jälkeen asetusta valvovat ELY-keskukset voivat puuttua asiaan. Lupiinin ja kurtturuusun lisäksi myös haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellut jättibalsami ja jättiputket on tuotu alunperin koristekasveiksi suomalaisiin puutarhoihin. Tätä nykyä alati leviävät vieraslajit vievät elintilaa alkuperäiseltä lajistoltamme ja kaventavat luontomme monimuotoisuutta.

— Nyt on otollisin aika niittää lupiineja, koska niiden siemenkodat eivät ole vielä kehittyneet, kertoo Suomen Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin hallituksen jäsen Jorma Kervinen.

Hänen ja Rinnekankaan lisäksi palstalla huhkivat Outi Rimppi Kymenlaakson Luonnonsuojelupiiristä ja saksalalaiset Kaj Grönholm ja traktoria ajava Harri Heino.

— Niitetyt lupiinit korjataan pois, etteivät ne jää köyhdyttämään kasvualustaa, Kervinen kertoo.

Raimo Eerola

Riku Rinnekangas toivoo, että lupiineja kasvanut pelto on viiden vuoden kuluttua kasvistoltaan monipuolinen luonnonniitty.
Riku Rinnekangas toivoo, että lupiineja kasvanut pelto on viiden vuoden kuluttua kasvistoltaan monipuolinen luonnonniitty.

Elintilaa hyönteisille

Suomen luonnonsuojeluliitto käynnisti viime vuonna EU-rahoitteisen Viekas LIFE-hankkeen, jonka tiimoilta kartoitetaan ja torjutaan haitallisia vieraslajeja, mutta levitetään myös tietoisuutta haitallisten vieraslajien vaikutuksista.

— Luonnon monimuotoisuuden kapenemisesta ei puhuta siinä määrin kuin ilmastonmuutoksesta, Rinnekangas sanoo.

— Ilmaston lämmetessä myös vieraslajien haittavaikutukset tulevat lisääntymään.

Kun vieraslajit valtaavat alaa alkuperäislajeilta, kasvisto yksipuolistuu, mikä vaikuttaa taas hyönteislajistoon.

— Luonnonniityn monipuolinen kasvilajisto lisää myös hyönteislajien määrää.

Raimo Eerola

Entisen pellon sankkaa lupiinikasvustoa hävitettiin myös konevoimalla.
Entisen pellon sankkaa lupiinikasvustoa hävitettiin myös konevoimalla.

Taukoamaton taistelu

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markus Keskitalon mukaan taistelu vieraslajeja vastaan on loppumaton.

— Vieraslajeja ei saada kokonaan hävitettyä, mutta niiden leviäminen on hillittävissä.

Metsähallituksen toimesta etenkin rannikolla ja saaristoissa levinnyttä kurtturuusua on hävitetty järjestelmällisesti Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueelta.

Jättiputki taas on Kymenlaaksossa suurempi ongelma Kouvolan kuin Kotkan seudulla, mutta esimerkiksi Kotkan Hurukselantien varren ”jättiputkimetsää” on hävittämässä ulkopuolinen, vieraslajien torjuntaan erikoistunut yritys.

— Meillä oli Kotkan Langinkoskella monivuotinen projekti, jolla saimme hävitettyä verrattain laajan jättiputkikasvuston”, Keskitalo kertoo.

Raimo Eerola

Kaj Grönholm saapui lupiinipellolle talkoilemaan haravanvarteen.
Kaj Grönholm saapui lupiinipellolle talkoilemaan haravanvarteen.

Tuontikasvin riskit

Vieraslajien torjuminen on Keskitalon mukaan tätä nykyä myös yksi yleisimmistä vapaaehtoistyön muodoista. Lupiinien ja jättibalsamien kimppuun käydään talkoilla, mutta myös yksityiset ihmiset ovat alkaneet omaehtoisesti poistamaan vieraslajeja ympäristöstään.

Facebookin Vieraslajien torjuntajoukot-ryhmässä on reilut 800 jäsentä ja määrä kasvaa koko ajan.

— Vieraslajit ja niiden aiheuttamat haitat tiedostetaan nykyään hyvin, Keskitalo sanoo.

— Toivottavasti jatkossa osataan huomioida myös ne riskit, joita uuden kasvilajin tuominen ulkomailta suomalaiseen kotipuutarhaan saattaa aiheuttaa.

Lisätietoja, luettelo haitallisista vieraslajeista ja ohjeita niiden torjuntaan: www.vieraslajit.fi