Päätön kummittelee Rankissa ja matkailuyrittäjä yrittää — Ville Vanhalan, Mika Rokan ja Juha Metson kirja kertoo nykypäivän saarelaisuudesta

Saarelaisuus on enimmäkseen ihan muuta kuin kalastusta.

Päivi Taussi

Mika Rokka (vasemmalla), Ville Vanhala ja Juha Metso matkustaja-alus Jaanan kannella. Jaana ja sen kippari liittyvät kirjaan.
Mika Rokka (vasemmalla), Ville Vanhala ja Juha Metso matkustaja-alus Jaanan kannella. Jaana ja sen kippari liittyvät kirjaan.

Rankin saaressa kulkee päätön venäläinen vartiomies.

Mies kummittelee kahdessakin kohtaa Ville Vanhalan, Mika Rokan ja Juha Metson uudessa kirjassa. Ensin häneen viitataan esipuheessa. Sitten hän avaa tarinan, jonka päähenkilönä on markkinointipäällikkö, saaristo-opas ja matkustaja-alus Jaanan päällikkö Kai Savolainen.

— Siellä se vanhan kasarmin vintillä kolistelee, Savolainen vakuuttaa.

Itäiseltä Suomenlahdelta

Ennen kuin sukelletaan päättömän miehen tarinaan yhtään syvemmälle, esitelläänpä yhteys.

Vanhala, Rokka ja Metso ovat julkaisseet kirjan Murtuvan aallon harjalla. Kustantaja on Docendo. Kirja on kuvista ja sanoista koottu kertomus itäisen Suomenlahden kahdeksasta saaresta. Valokuvaajat ovat kuvanneet, toimittaja-kirjailija Vanhala on kirjoittanut runoja ja antanut muodon haastateltavien tarinoille.

— Lähdimme kartoittamaan, mitä on tämän päivän saarelaisuus. Saarissa asuu mökkeilijöitä, vapaa-ajanviettäjiä ja harrastajia. Siellä ei enää juuri ole kalastajia. Jos jonkun saarelaisuus liittyy työntekoon, hän on matkailualalla, Vanhala tiivistää kirjan sisältöä.

Mika Rokka

Räyskän poikanen ja merisaunio. Kirjan kuvitusta.

Kummittelija kolistelee

Haastatellut valottavat saarelaisuutta kukin omasta näkökulmastaan.

Kai Savolaisen sielunmaisema avautuu Sapokasta kohti ulappaa. Hänen syntymäpäivänsä sattuu Ruotsinsalmen toisen meritaistelun päiväksi. Hänen isänsä toimi hinaajan päällikkönä Kotkassa, ja poika pääsi välillä isän mukana töihin.

Itse hän kuljettaa matkustajia Kotkan lähisaariin. Jaana liikennöi Lehmään, Kirkonmaahan ja Rankkiin.

Se Rankin päätön...

Savolaisen mukaan tarina on tuttu sotilaspiireistä. Hän kuuli sen aikanaan armeijan palveluksessa olleelta mieheltä. Hän väittää itse kuulleensa myös niitä vintin ääniä.

Niin ikään hän kertoo tapauksesta, kuinka henkimaailman kysymyksiin paneutunut vierailija sanoi tuntevansa, että paikkaan liittyy jotain outoa.

Olkoon kolinoiden ja natinoiden alkuperä mikä tahansa, kummitusjutun merkitys on siinä, että se herättää rakennuksen historian eloon. Voi olla, että jutun päähenkilö viittaa joskus eläneeseen ihmiseen.

— On mahdollista, että kyseinen vartiomies on menettänyt siellä henkensä eikä ihan sovinnolla.

Mika Rokka

Sääksi. Kirjan kuvitusta.

Meren tila huolena

Kirjan nimen voi lukea paitsi luonnonnäytelmän kuvana myös kehityskulun symbolina.

Kahdeksan henkilön tarinat eivät ole pelkästään myrskyn huuhtomaa romantiikkaa, vaan niistä välittyy monenlaisia arjen kokemuksia. Joku kertoo, kuinka joskus talviaamuna on herännyt varpaat jäässä. Toinen paljastaa, että ei viihtyisi, ellei olisi sähköä ja suihkusta tulevaa kuumaa vettä. Jonkun mielestä saarelaisuudesta huokuu yhteenkuuluvaisuutta. Toinen epäilee, että niin vähän saarelaisia ei voi ollakaan, että riitoja ja eripuraa ei syntyisi.

Kai Savolainen miettii myös koko Suomenlahden tilaa. Esimerkiksi sinilevälautat huolettavat häntä. Kuluneena kesänä niitä ei kuitenkaan hänen havaintojensa mukaan ollut yhtä paljon kuin joskus muulloin.

— Levää ei tullut puuroksi tai hernekeitoksi meren pintaan.

Mikan mapista

Kirjan saaret ovat Pyhtään, Kotkan ja Haminan alueella sijaitsevat Kaunisaari, Ristisaari, Kuutsalo, Haapasaari, Rankki, Kirkonmaa, Tammio ja Kuorsalo. Saarista on lyhyet esittelyt paitsi proosallisina faktoina myös runovälähdyksinä.

Runoissa on ikään kuin lähdemerkintöinä päivämääräviittauksia, vaikkapa 3. heinäkuuta 1894 ja 26. helmikuuta 1902.

— Tuohon aikaan tapahtui tuota, Ville Vanhala selittää.

Kysymykseen, mistä hän tietää niin varmasti, mitä on sattunut esimerkiksi noina päivinä.

— Tiedot ovat peräisin Mikan mapista.

Mika Rokka on kerännyt aineistoa erilaisista lähteistä. Hän nauraa, että ilman muuta ne pätevät todistuksena.

Rokan ja Metson kuvia on sivukaupalla. Niiden osuus kirjassa on suurempi kuin tekstin.

— Kirjan idea syntyi siitä, että ensin meillä oli valokuvia, Vanhala sanoo.

Haastateltavat löytyivät etsimällä. Osan heistä tekijät tunsivat ennestään.

Kirjantekijänä kolmikko ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Se on aikaisemmin julkaissut myös yhden kirjan yhdessä, pari vuotta sitten ilmestyneen Maammetaulun. Senkin kustantaja oli Docendo.

Kirjaan tarinoiden henkilöt

Hyvinvointivalmentaja Nina Hosko

Maanviljelijä, kalastaja ja kirvesmies Esa Hedin

Merivartija Markku Ahonen

Yrittäjä Ari Vuorio

Puutarhuri-kiinteistönhoitaja Antti Hanski

Opistoupseeri Markku Taskinen

Markkinointipäällikkö Kai Savolainen

Puutarhasuunnittelija, kirjailija, taiteilija Merja Naroma

Kalastaja Urpo Keveri

Mainos- ja tapahtumatuottaja Heidi Bruce

Meribiologi Annika Aalto-Partanen

Kuvataiteilija Olavi Heino

Ravintolatyöntekijä Lilli Yrjölä

Tv-mekaanikko, yrittäjä ja kalastaja Aarne Valtonen

Talouspäällikkö Hanna Saarniaho

Biologi Markus Keskitalo

Rakennusinsinööri ja muusikko Ari Suomalainen

Kommentoidut