Leena-Kaisa Kiviojalle Kanteletar on Kalevaa läheisempi – Kotkalainen lausuja esittää perjantaina otteita Lönnrotin kokoamasta 180-vuotiaasta teoksesta, illan aikana kuullaan myös Kiviojan säveltämä laulu

Karhulan seurakuntakeskuksessa vietetään perjantaina kalevalaista kansanjuhlaa. Ohjelmassa on lokoisaa puhetta, lausuntaa ja laulua.

Etti Itkonen

Eri puolilla Suomea Kanteletarta esittänyt Leena-Kaisa Kivioja lausuu ja laulaa Kanteletar-sikermän Karhulan seurakuntakeskuksessa perjantaina.
Eri puolilla Suomea Kanteletarta esittänyt Leena-Kaisa Kivioja lausuu ja laulaa Kanteletar-sikermän Karhulan seurakuntakeskuksessa perjantaina.

Elias Lönnrotin kokoaman Kantelettaren ilmestymisestä on kulunut 180 vuotta. Teosta juhlistetaan perjantaina Kalevalan päivänä Karhulan seurakuntakeskuksessa.

Teatteriryhmä Kimaran, Etelä-Kymenlaakson Kalevalaisten naisten ja Kotka-Kymin seurakunnan yhteisessä iltapuhteessa on luvassa lokoisaa puhetta, lausuntaa ja laulua.

Kimaraa ja Kalevalaisia naisia edustava Leena-Kaisa Kivioja esittää lausuen ja laulaen Kanteletar–sikermän.

– Olen esittänyt Kanteletar-monologeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Vuonna 2002 tein pitkän kiertueen, jolloin kävin jopa San Diegossa, Kivioja kertoo.

Metsään liittyviä tarinoita

Kivioja yhdistelee esityksessään runoja ja musiikkia. Mukana on myös metsään liittyviä tarinoita Kalevalaisten naisten liiton tämän vuoden teeman mukaisesti.

Metsän henki – suomalainen luontosuhde ennen ja nyt -teemalla liitto haluaa ottaa kantaa ilmastokriisiin.

– Lausun muun muassa runot Mieli mennä metsolahan ja Mielikki ja Kuurikki.

Laulettuna kuullaan runo Onpa tietty tietyssäni, mesimarja mielessäni, johon Kivioja on itse säveltänyt musiikin.

Kivioja kuvailee Kanteletarta ihastuttavaksi kokonaisuudeksi, jossa käytetään rikasta suomen kieltä.

– Teos on minulle Kalevaa läheisempi, sillä siinä on enemmän tunteisiin liittyviä tarinoita.

Runoja "karjalaisii viisii"

Sikermän jälkeen kotkalainen kirjailija Irja Sinivaara pohtii kirjallisuuden ja yksittäisen kirjailijan roolia kulttuuriperinnön säilyttäjänä ja siirtäjänä. Miehikkäläläinen kulttuurin, lotta- ja sotilasperinteen ja koivistolaisuuden vaalija Terttu Ravi lausuu runoja "karjalaisii viisii". Seurakunnan tervehdyksen juhlaan tuo pastori Juha Ropponen.

Kivioja on myös mukana teatteriryhmä Kimaran esityksessä, joka tutkailee suomalaisuutta erilaisista näkökulmista. Runosikermässä on tekstejä Eino Leinosta Hectoriin.

Käyttöohjeita museoituun muotiin

Kalevalaisten naisten toimintaideologiaan kuuluu perinteisen käsityön ja pukeutumiskulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Museoidun muodin käyttöohjeita tapahtumassa tarjoilevat artesaanit ja juuripukeutumisen oppaat Raili Airikka-Haapaniemi ja Tiija Malmi.

Vuodesta 1985 Kalevalaisiin naisiin kuulunut Kivioja harmittelee, että Suomessa kansallispuvun käyttöön liittyy liallinen juhlallisuus.

– Pukuja tai niiden osia voi käyttää arjessakin, vaikkapa nappeina tai koruina.

Haastellaan yhes – Kalevalainen iltapuhde perjantaina 28.2. klo 17.30 alkaen Karhulan seurakuntakeskuksessa, Karhulantie 33, Kotka. Vapaa pääsy.