Ennen lavatansseista haettiin tulevaa puolisoa, nyt parempaa kuntoa – Suomalaisesta tanssilavaelämästä kirjan kirjoittaneen haminalaisen Martti Linnan mukaan tanssiväki on raitistunut: "Taitekohta tapahtui 1970-luvulla. Tätä ennen monella oli pullo mukana"

Kirjailija valssaa itsekin. Hänen mukaansa tanssiminen on erinomaista liikuntaa jäykkälanteiselle keski-ikäiselle miehelle: "Tässä iässä ei enää tulisi lähdettyä neljän tunnin lenkille, mutta sama aika menee tanssiessa kevyesti".

Raimo Eerola

Kirjailija Martti Linna tanssii mieluiten hidasta valssia. Hänen suosikkikappaleensa on Kauriinmetsästäjä-elokuvan tunnussävelmä Cavatina.
Kirjailija Martti Linna tanssii mieluiten hidasta valssia. Hänen suosikkikappaleensa on Kauriinmetsästäjä-elokuvan tunnussävelmä Cavatina.

Martti Linna on siirtynyt rikoksista tanssilavoille. Haminalaiskirjailijan uusin teos Tanssilavojen Suomi kertoo maamme yli satavuotiaasta tanssilavaelämästä.

– Ensimmäiset lavat rakennettiin Suomessa jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Niillä on pitkät perinteet, Linna sanoo.

Linnan mukaan rakennukset pystytettiin samoille paikoille, joille nuoret olivat perinteisesti kokoontuneet tapaamaan toisiaan, pitämään hauskaa ja tanssimaan..

Monet tanssipaikat ovat näillä samoilla sijoillaan vielä tänäkin päivänä.

– Kun edellinen lava on ränsistynyt, tilalle on rakennettu uusi.

Martti Linna

Ennen sotia rakennettu Hirvelän lava Sippolassa kuuluu sarjaan idylliset pikkulavat, joilla tanssitaan edelleen. Vuonna 2017 Seinäjoella tangokuningattareksi valittu anjalankoskelainen Aino Niemi viihdytti lavalla tanssikansaa elokuussa 2019.
Ennen sotia rakennettu Hirvelän lava Sippolassa kuuluu sarjaan idylliset pikkulavat, joilla tanssitaan edelleen. Vuonna 2017 Seinäjoella tangokuningattareksi valittu anjalankoskelainen Aino Niemi viihdytti lavalla tanssikansaa elokuussa 2019.

Suomalainen lavatanssikulttuuri on uniikki

Linna on itsekin lavatanssiharrastaja. Tästä ajatus tietokirjan tekemiseen alun perin lähti.

– Halusin tehdä teoksen, jossa esitellään niin tanssipaikat, niillä soitettu musiikki, eri tanssityylit kuin tanssin harrastajat.

Kirja alkaa silta- ja nurkkatanssien vuosikymmenistä, ja päättyy suurten viihdekeskusten ja eläkeikäisten tanssiristeilyjen myötä nykyaikaan.

– Kiersin kesällä 2019 tanssipaikkoja ympäri Suomea. Tallensin kuvin ja sanoin niiden historiaa ja nykyisyyttä. Haastattelin ihmisiä ja tietysti tanssin.

Linnan mukaan suomalainen lavatanssikulttuuri on ainutlaatuinen maailmassa.

– On sitä käyty ihmettelemässä ulkomaita myöten.

Martti Linna

Tanssikansaa heinäkuussa 2019 Joutsan Letkaliiterillä.
Tanssikansaa heinäkuussa 2019 Joutsan Letkaliiterillä.

1950-luvulla elettiin lavojen kultakautta

Perinteinen suomalainen tanssilava on puinen kahdeksankulmainen rakennus, niin sanottu mutterilava, joka sijaitsee usein veden äärellä.

– Se on se idyllisin mielikuva tanssilavasta, jossa soi aurinkoisena kesäiltana tango ja hanuri.

Tanssilavojen kultakausi oli 1950-luvulla, jolloin koettiin rakennusbuumi.

– Aina 60-luvulle saakka lavat olivat nuorille elokuvateattereiden ohella lähes ainoita mahdollisuuksia tavata se tuleva elämänkumppani muutoin kuin työn merkeissä.

1960-luvulla tapahtui tango- ja rautalankakansan yhteentörmäys. Rautalankamusiikin tulon myötä siirryttiin puolison hakemisesta enemmän sosiaaliseen seurusteluun.

Martti Linna

Kymen konservatorio on ollut myös tanssilavoilla suositun Lumo-orkesterin opinahjo. 1900-luvun alkupuolella viulu oli tansseissa yleinen säestyssoitin. Nykyisin Lumon solisti Reeta Saranpää on yksi sen harvoista taitajista tanssikeikoilla.
Kymen konservatorio on ollut myös tanssilavoilla suositun Lumo-orkesterin opinahjo. 1900-luvun alkupuolella viulu oli tansseissa yleinen säestyssoitin. Nykyisin Lumon solisti Reeta Saranpää on yksi sen harvoista taitajista tanssikeikoilla.

Piilopullot jäivät 1970-luvulle

1970- ja 80-luvuilla tanssilavojen määrä väheni nopeasti varsinkin muuttotappioalueilla. Pienet mutterilavat eivät enää kiinnostaneet nuorisoa.

– Tuolloin alettiin rakentaa isoja laatikkomaisia viihdekeskuksia, jossa olivat vesivessat ja muutenkin paremmat palvelut.

Linna kuvailee 1990-lukua tangokuninkaallisten vuosikymmeneksi. Samoihin aikoihin tanssilavakulttuuri siirtyi Itämerellä seilaaville suurille risteilyaluksille.

– Silja Europan risteilyisäntä kertoi, että tanssiorkesterit tuovat väkeä risteilyille. Tanssit ovat iso vetonaula näille laivoille.

Linnan mukaan tanssikansa on raitistunut viime vuosikymmeninä. Taitekohta tapahtui 1970-luvulla.

– Sitä ennen monella oli pullo mukana. Tänä päivänä porukka on pääsääntöisesti selvin päin.

Samalla lattialla viihtyvät nuoret ja vanhat

Teini-ikäisenä katselin ensin kateudesta vihreänä, kun kaverini hakivat tyttöjä tanssimaan. Lopulta päätin mennä tanssikurssille. — Martti Linna

Viime vuosina lavatanssien suosio on ollut jälleen kasvussa. Linnan mukaan harrastajien ikähaarukka on laaja. Samanaikaisesti parketilla voi olla 16-vuotiaita teinejä ja yli kahdeksankymppisiä senioreita.

– Ennen sotia tansseissa kävivät lähinnä nuoret ja naimattomat. Sittemmin vanhempikin sukupolvi sai luvan tulla mukaan.

Linna on harrastanut lavatansseja jo nuoresta pojasta lähtien. Hän kuvailee kuuluvansa siihen onnekkaaseen maaseutunuorten joukkoon, joka pääsi 1970-luvulla osallistumaan erilaisiin peijaisiin.

– Teini-ikäisenä katselin ensin kateudesta vihreänä, kun kaverini hakivat tyttöjä tanssimaan. Lopulta päätin mennä tanssikurssille.

Martti Linna

1960-luvulla läpimurron tehnyt rautalankamusiikki kuuluu ja vaikuttaa edelleen suomalaisilla tanssilavoilla. Vuonna 2008 tanssiorkestereiden SM-tittelin voittanut In The Mood, solistinaan Suvi Karjula, viihdytti tanssikansaa Tampsan lavalla viime heinäkuussa.
1960-luvulla läpimurron tehnyt rautalankamusiikki kuuluu ja vaikuttaa edelleen suomalaisilla tanssilavoilla. Vuonna 2008 tanssiorkestereiden SM-tittelin voittanut In The Mood, solistinaan Suvi Karjula, viihdytti tanssikansaa Tampsan lavalla viime heinäkuussa.

Vastaa neljän tunnin lenkkiä

Nykyään Linna käy pyörähtelemässä oman parinsa kanssa 2–3 kertaa viikossa. Hänen mukaansa tanssi on jäykkälanteiselle keski-ikäiselle miehelle erinomaista liikuntaa.

– Tässä iässä ei enää tulisi lähdettyä neljän tunnin lenkille, mutta sama aika menee tanssiessa kevyesti, 54-vuotias Linna sanoo.

Linna kertoo, että tänä päivänä harrastus nähdäänkin yhtenä liikuntamuotona.

– Yhä useampi lähtee tansseihin pitääkseen kuntoaan yllä. Se tekee hyvää sekä kropalle että mielelle.

Kaakkois-Suomessa on monta hyvää lavaa

Talvisin Linna käy tanssimassa Haminassa Wanhalla Työskillä, Karhulan Keskustalolla ja Kouvolan Kuntotalolla.

– Kesäaikana kierrämme lavoja sadan kilometrin säteellä. Tällä alueella on kymmenkunta hyvää paikkaa.

Kymenlaaksosta hän nostaa esiin Kotkan Tampsan, Iitin Saukonkallion ja Korialta Kallioniemen lavan.

– Toiminta on vireää. Esimerkiksi Haminassa Turkian lava teki viime vuonna kävijäennätyksensä.

Martti Linna

Monien muiden 1960-luvun lopulla huipulle nousseiden ikätoveriensa tapaan myös tavastilalaislähtöinen Tapani Kansa (s. 1949) kiersi viime kesänä edelleen esiintymässä. Hän veti lattian täyteen tanssijoita myös heinäkuussa Joutsan Letkaliiterillä.
Monien muiden 1960-luvun lopulla huipulle nousseiden ikätoveriensa tapaan myös tavastilalaislähtöinen Tapani Kansa (s. 1949) kiersi viime kesänä edelleen esiintymässä. Hän veti lattian täyteen tanssijoita myös heinäkuussa Joutsan Letkaliiterillä.

Moni saa tansseista leipänsä

1950-luvulla laitettiin jalalla koreasti Olavi Virran tahdittamana. 70-luvulla koettiin humppavillitys. Haitarijatsi soi 80-luvulla.

– Tänä päivänä musiikki on kehittynyt ja monipuolistunut. Vanhat klassikot, kuten tango ja valssi, ovat pitäneet pintansa, mutta niistä on tehty uusia sovituksia. Vaikutteita haetaan myös elokuva- ja jopa pelimusiikista.

Linnan mukaan lavatanssit ovat vieneet suomalaista musiikkia harppauksilla eteenpäin. Niitä varten on sävelletty lukemattomia lauluja.

Moni saa myös leipänsä kiertämällä kesäistä Suomea. Yksi heistä oli vuosi sitten menehtynyt miehikkäläläislähtöinen Reijo Taipale.

– Hän esiintyi lavoilla 1950-luvulta lähes kuolemaansa saakka. Muita pitkän uran tehneitä ovat muun muassa Markku Aro sekä Matti & Teppo.

Raimo Eerola

Martti Linna tunnetaan parhaiten dekkareistaan. Rikosylikonstaapeli Reijo Sudenmaa on ratkonut murhia jo kahdeksassa kirjassa.
Martti Linna tunnetaan parhaiten dekkareistaan. Rikosylikonstaapeli Reijo Sudenmaa on ratkonut murhia jo kahdeksassa kirjassa.

Vaihtoaskeleella pääsee pitkälle

Kaikista ei kuitenkaan tule kiintotähtiä. Tanssipaikoissa esiintyy myös paljon paikallisia muusikoita.

– He eivät ehkä saa niin paljon huomiota, vaikka kiertävät lavoja ympäri vuoden.

Nykyään yhä useampi orkesterin soittaja on saanut koulutuksensa Kotkassa.

– Kirjaa tehdessäni monet kertoivat opiskelleensa muusikoksi Kymen konservatoriossa. Se on hyvä tanssimuusikoiden kouluttaja.

Linna toivoo, että kirja kannustaisi lukijoita tanssin pariin. Helpolla vaihtoaskeleella pärjää pitkälle.

– Aluksi saattaa tuntua, että omistaa kaksi vasenta jalkaa, mutta kyllä se toinen kehittyy aikaa myöten oikeaksi jalaksi.

Martti Linna

Syntynyt vuonna 1966 Kivijärvellä. Asuu nykyään Haminassa.

On koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Toimii freelancer-toimittajana ja kirjailijana.

Esikoisromaani Syysmarkkinat ilmestyi vuonna 2005. Sittemmin julkaissut useita romaaneja ja tietokirjoja.

On tullut tunnetuksi etenkin rikoskirjoistaan. Tunnetuin hahmo on rikosylikonstaapeli Reijo Sudenmaa.