Haminasta tehdään runokaupunkia — Vasta perustetun runoyhdistyksen puheenjohtajan Tommi Parkon mielestä uusi tapahtuma sattuu hyvin kaupunkiin: ”Hamina on valtakunnallisesti aika eksoottinen paikka, vaikka sitä ei läheltä aina huomaa”

Toisen kerran järjestettävässä festivaalissa esiintyvät Saila Susiluoto, Pauli Tapio ja Elo Viiding. Festivaalin järjestää vasta perustettu yhdistys, joka voi intoutua tekemään muutakin.

Raimo Eerola

Lavaruno- eli poetry slam -tapahtumat on yksi tapa levittää kirjallisuutta. Niillä on jo perinteitä, kuten osoittaa kuva vuonna 2009 Kotkassa järjestetyistä poetry slamin SM-kisoista.
Lavaruno- eli poetry slam -tapahtumat on yksi tapa levittää kirjallisuutta. Niillä on jo perinteitä, kuten osoittaa kuva vuonna 2009 Kotkassa järjestetyistä poetry slamin SM-kisoista.

Hamina voisi olla runouden maailmankaupunki. Ainakin sillä voisi olla merkittävä rooli suomalaisessa poetiikkakeskustelussa. Jos siihenkin yltäminen on äkkiseltään liian raju haave, tavoitteeksi voi määritellä haminalaisten altistamisen runolle.

Konkreettisemmin kerrottuna kyse on vasta perustetusta Haminan runoyhdistyksestä ja syksyllä järjestettävästä Runouden rajoilla -festivaalista.

Missä on runohylly?

Runoyhdistyksen sihteerin Tuukka Sandströmin mielestä runon asemaa Suomessa voi kuvata kahtalaisesti. Toisaalta kirjallisuudenlajia periaatteessa arvostetaan kovasti. Toisaalta se ei kuitenkaan ole ihan joka ihmisen tuttu.

— Sellaisesta ajasta, jolloin presidentti Kekkonen siteerasi lennosta Saarikoskea, on aikaa. No, ehkä nykyinen presidentti voisikin siteerata jotakuta runoilijaa, Sandström pohtii.

Hän kuitenkin arvelee, että edes yhden nykyrunoilijan nimeäminen voisi olla monelle pientä haastettava tarjoava tehtävä. Runous ei myöskään ole itsestään selvää tarjottavaa paikassa, jossa kirjallisuuden pitäisi kiinnostaa. Isossa kirjakaupasta voi puuttua koko runohylly.

Silti lyyrikon kynänjälkeä tulee vastaan siellä ja täällä. Laululyriikan rooli taitaa olla jo tunnustettu, ja runoilijalta tilataan säkeitä yllättäviinkin tarkoituksiin.

Sitä paitsi runoilijaksi tuleminen ei enää välttämättä tarkoita kokoelman julkaisemista. Poetry slam eli lavalla omien runojen esittäminen on Sandströmin mukaan joillekuille varteenotettava tapa julkaista tuotantoaan.

Olisi mainiota, olisi mahtavaa, jos jonnekin sinne rakennettaisiin kirjallinen residenssi.Tommi Parkko

Festivaali toisen kerran

Haminassa järjestettiin viime syksynä ensimmäisen kerran Runouden rajoilla -festivaali. Vastuussa oli asiasta innostunut työryhmä. Nyt, kun festivaalia rakennetaan toistamiseen, taustalle on saatu yhdistys.

— Tätähän on varmaan moni taho miettinyt pitkään. Se on kytenyt pinnan alla. Mutta sitten Tommi vain rykäisi sen, kuvailee syntyä yhdistyksen hallitukseen kuuluva Anna-Maija Järvi-Herlevi.

Rykäisijä on vehkalahtelaislähtöinen, nykyisin Turussa asuva Tommi Parkko. Hän on nyt yhdistyksen puheenjohtaja.

Hallitukseen kuuluvat Parkon, Sandströmin ja Järvi-Herlevin lisäksi myös Varpu Eronen, Inari Porkka ja Toni Ristava.

Runoilija Tommi Parkko uskoo, että Kymenlaakso tarvitsee kirjallisuustapahtumansa. Niitä ei ole paljon, eikä runouteen keskitytä koko maassa juuri missään.

Onnistuu Visbyssäkin

Parkko sanoo, että yhdistyksen ensisijainen tarkoitus on pyörittää runofestivaalia. Tosin mielessä kangastelee muutakin.

— Olisi mainiota, olisi mahtavaa, jos jonnekin sinne rakennettaisiin kirjallinen residenssi, Parkko maalailee.

Hän vertaa Haminaa Ruotsin Visbyhyn, jossa tällainen tilapäisen asumisen ja työtilan paikka on. Kaupungit ovat suunnilleen samankokoisia, maailmanmitassa varsin pieniä runsaine 20 000 asukkaineen.

— Visbyn residenssissä käy Amerikasta asti kirjailijoita.

Niin residenssin kuin kirjallisuustapahtuman näkökulmasta Parkko pitää Haminaa mielenkiintoisena. Hän naurahtaa, että ehkä hänellä on paikallispatrioottisia tunteita, mutta on hänellä perustelujakin, kuten asemakaava.

— Hamina on valtakunnallisesti aika eksoottinen paikka, vaikka sitä ei läheltä aina huomaa.

Kimmo Seppälä

Anna-Maija Järvi-Herlevi sanoo, että tulevan festivaalin yhtenä tarkoituksena on altistaa haminalaiset runoudelle.

Apuraha Kymenlaakson rahastosta

Viime syksyn festivaali onnistui Parkon, Sandströmin ja Järvi-Herlevin mielestä suhteellisen hyvin. Osanottajia olisi voinut olla enemmänkin, mutta järjestäjät pitivät antia painavana.

Järvi-Herlevi kertoo, että päätapahtuman vilkas keskustelu piti keskeyttää, kun muu ohjelma oli alkamassa.

Tänä vuonna tapahtuma on nelipäiväinen. Ajankohta on 12.—15. syyskuuta. Osin se yhdistyy Valojen yöhön.

Rakenne mukailee ensimmäisen kerran ideaa: on seminaari ja on aihetta kepeämmin lähestyvää tarjontaa. Seminaarin alustajina ovat taiteilijaprofessori Saila Susiluoto, runoilija ja suomentaja Pauli Tapio sekä virolainen runoilija Elo Viiding.

Kymenlaakson rahasto myönsi juuri tarkoituksen 16 000 euron apurahan.

Kimmo Seppälä

Tuukka Sandström toivoo, että Haminan tapahtumalla olisi myös valtakunnallista kysyntää.

Haminan runoyhdistys

Perustettiin viime vuonna.

Saatiin rekisteröidyksi tänä vuonna.

Puheenjohtajana on Vehkalahdelta lähtöisin oleva kirjailija Tommi Parkko (hänen uusin teoksensa on tänä vuonna ilmestynyt runokokoelma Hamilton-manaatin vaikea elämä).