Kotkan Uusikuvassa tarvitsee nyt myös taskulamppua — Juopon papin seikkailut aukeavat tikkailta, jos kirjaa ei raaski ostaa

Terhi Ekebom hyödynsi näyttelyssä ajatuksia, joita sai Korkeakosken kouluun tulevien teosten luonnoksista. Gallerian toisessa eli Kati Rapian näyttelyssä pääsee 400 vuotta sitten eläneen tiedemiehen ja mahdollisen murhaajan kotimuseoon.

Kimmo Seppälä

Terhi Ekebomin mielestä paperi on oiva materiaali myös hänen isoihin teoksiinsa. Se käyttäytyy arvaamattomasti — niin kuin uni.
Terhi Ekebomin mielestä paperi on oiva materiaali myös hänen isoihin teoksiinsa. Se käyttäytyy arvaamattomasti — niin kuin uni.

Terhi Ekebomin näyttelyssä tarvitsee taskulamppua. Ilman sitä tai vaikka kännykän valoa kokemus jää vajavaiseksi, eivätkä kaikkien unien kerrokset avaudu. Ekebom suunnittelikin jättävänsä galleriaan lampun ja toivoi, että kävijät rohkenisivat käyttää sitä.

Galleria Uusikuvassa avautui perjantaina Ekebomin näyttely Tutkimusmatkoja uniin ja varjoihin. Hän on lähestynyt uniteemaansa eri tekniikoin, mutta taustalla oleva ajatus on sama.

Teksteistä voi lukea, kuinka unen minä muuttuu rosvosta pelastajaksi tai kuinka vaivaa säästävä hissikuilu onkin ykskaks kuvottava huussikuilu tai kuinka susiturkkiin pukeutuneella venäläisellä kreivillä on Paavo Ruotsalaisen kasvot.

— Olen koettanut tavoittaa unen monikerroksisuutta. Varjot ja unet ovat samanlaisia: niistä ei oikein saa otetta, mutta ne ovat olemassa.

Unessa hissikuilu muuttuu kuvottavaksi huussikuiluksi

Helsinkiläinen Ekebom työstää paraikaa myös Korkeakosken kouluun tulevia taideteoksia. Ne liittyvät ainakin välillisesti nyt esillä olevan näyttelyn teoksiin, sillä jälkimmäisiin taiteilija sai ajatuksen kotona keittiön seinällä riippuvista Korkeakosken luonnoksista.

Korkeakosken koulun ruokalaan nimittäin tulee installaatio, jossa varjoilla on olennainen rooli. Luonnoksia katsellessaan Ekebom oivalsi, että hän voi hyödyntää varjoja muutenkin.

Yhdellä seinällä on pieniä kolmiulotteisia töitä. Yhdessä niistä koski tyrskii ja vene keikkuu aalloilla. Lampun avulla koski, vene ja kaiken pohjalla olevat merkilliset muut aihelmat jättävät varjonsa seinään, liikkuvat ja sekoittuvat toisiinsa. Toisessa on mies ja hänet kahdet kasvonsa, ja nekin saa lampulla sulautumaan tai erkanemaan. Kolmannessa...

Ne, niin kuin jättikokoiset paperileikkausinstallaatiot, kolmiulotteiset akvarellit ja muut Ekebomin teokset ovat hänen uniensa tarinoita. Ekebom kertoo unistaan näyttelyssä myös sanoin. Teksteistä voi lukea, kuinka unen minä muuttuu rosvosta pelastajaksi tai kuinka vaivaa säästävä hissikuilu onkin ykskaks kuvottava huussikuilu tai kuinka susiturkkiin pukeutuneella venäläisellä kreivillä on Paavo Ruotsalaisen kasvot. Taiteilija sanoo, että hän halusi esittää ne myös verbaalisesti, vaikka uskoo, että kuvia voi katsoa kuvina tuntematta taustoja.

Korkeakosken piirrokset on tehty ja hyväksytty

Korkeakosken uuden koulun pitäisi olla valmiina ensi syksynä. Silloin myös Terhi Ekebomin teosten pitäisi olla paikoillaan.

— Piirrokset on tehty ja hyväksytty.

Taidetta tulee moniin tiloihin ja monenlaista. Varjoinstallaation lisäksi luvassa on lasiprinttiteoksia ja kiipeilyseinän osia. Aiheita taiteilija on ammentanut myös koulun ympäristöstä, kuten männyistä ja Kymijoesta. Varjojen lomasta saattaa paljastua yllätyskin.

Kimmo Seppälä

Kati Rapia rakensi galleriaan S. A. Forsiuksen työhuonetta ja kotimuseota.

Pappi, luonnontieteilijä, juoppo ja ehkä murhaajakin

Uusikuvassa on samaan aikaan myös toinen näyttely. Sarjakuvataiteilija on kutsunut mukaan toisen sarjakuvataitelijan, eli Terhi Ekebomin vieraana on loviisalainen Kati Rapia.

Rapia on rakentanut yhteen huoneeseen ”S. A. Forsiuksen n.s. kotimuseon”.

— Se on leikkimielinen kunnianosoitus 400 vuotta sitten eläneelle tiedemiehelle ja säätäjälle, Rapia selvittää.

Sigfrid Aronius Forsius oli luonnontieteilijä, pappi, virsirunoilija, juoppo, kuninkaallinen tähtitieteilijä, tähdistä ennustaja, mahdollisesti ystävänsä murhaaja ja vielä vaikka mitä. Hän muuten on tuttu myös vuoden 2017 Finlandia-palkitusta Juha Hurmeen Niemi-romaanista.

Itse asiassa Kati Rapia ja Juha Hurme ovat yhdessä julkaisseet sarjakuva-albumin Pyrstötähti, joka kertoo muun muassa Forsiuksen näyistä ja muistiinpanoista. Pyrstötähdessä onkin suoria lainauksia Niemestä. Albumin originaalit ovat näyttelyssä mukana, kotimuseon tapetteina.

Jos Ekebomin teoksiin kunnolla tutustuakseen tarvitsee lamppua, niin Rapian osuus vaatii ehkä tikkaita — ainakin jos aikoo lukea Pyrstötähden alusta loppuun kirjaa itselleen hankkimatta.

Kaksi palkittua sarjakuvataiteilijaa

Terhi Ekebom on helsinkiläinen taiteilija, graafinen suunnittelija ja kuvittaja.

Suomen Sarjakuvaseura palkitsi hänet Puupäähatulla vuonna 2014.

Ekebomilta on tilattu taideteoksia Kotkan Korkeakosken kouluun.

Kati Rapia on loviisalainen kuvataiteilija, sarjakuvataiteilija ja valokuvaaja, joka rakastaa myös kirjoittamista.

Rapia sai vuonna 2018 sarjakuvataiteen valtionpalkinnon.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet