Jättiperhonen valvoo liikennettä Kotkantien uudessa kiertoliittymässä – Samuli Alosen tekemän veistoksen siipiväli on neljä metriä: "Kiviäkin jouduttiin vähän kääntelemään, että se saatiin asettumaan"

Corten-teräksestä valmistettu perhonen lepää Metsolasta louhitun graniitin päällä. Jyväskyläläisen kuvanveistäjän aiempia teoksia löytyy Kotkasta Fuksinpuistosta.

Kimmo Seppälä

Samuli Alosen veistoksen työnimi on Kultasiipi. Pulverimaalattu ja lakattu teos kimaltelee auringossa. Perhosen siipien väli on neljä metriä.
Samuli Alosen veistoksen työnimi on Kultasiipi. Pulverimaalattu ja lakattu teos kimaltelee auringossa. Perhosen siipien väli on neljä metriä.

Kotkantien uudessa kiertoliittymässä lentelee hitsauskipinöitä. Puistotoimen etumies Jukka Auervuolle kiinnittää jättimäistä teräsperhosta liittymän keskelle.

Vieressä katselee perhosen tekijä, kuvanveistäjä Samuli Alonen, jonka vastavalmistunut teos on uusin lisäys Kotkan veistoskokoelmaan.

– Tämä on isoin veistämäni perhonen tähän mennessä. Sen tekemiseen meni useampi kuukausi muiden töiden ohessa, Alonen sanoo.

Perhosen siipien väli on neljä metriä ja sen korkeus on pari metriä.

Apuna oli nosturiauto

Perhonen laskeutui nosturiauton avittamana Kymenlaakson keskussairaalan viereisen kiertoliittymän keskelle torstaina puolenpäivän jälkeen.

– Kiviäkin jouduttiin vähän kääntelemään, että se saatiin asettumaan, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen kertoo.

Laaksonen sai idean liikennettä valvovasta veistoksesta, kun Alonen lähetti hänelle kuvan aiemmin tekemästään jättiperhosesta.

– Ajattelin heti, että tässähän olisi sille oiva paikka. Tämä uusi perhonen on vielä kuvan teostakin isompi.

Kimmo Seppälä

Puistotoimen etumies Jukka Auervuolle hitsaa perhosta jalustaansa. Kuvanveistäjä Samuli Alonen ja Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen seuraavat pystytyksen edistymistä.
Puistotoimen etumies Jukka Auervuolle hitsaa perhosta jalustaansa. Kuvanveistäjä Samuli Alonen ja Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen seuraavat pystytyksen edistymistä.

Alosen aiempia töitä löytyy Fuksinpuistosta

Veistoksen materiaalina on käytetty huoltovapaata corten-terästä. Pinta on pulverimaalattu, minkä jälkeen se on vielä lakattu.

– Halusin tehdä siitä yhtä aikaa rouhean ja viimeistellyn. Lakan ansiosta teos kimaltelee auringossa. Tästä tulee myös sen nimi työnimi Kultasiipi, Alonen kuvailee.

 Sen voi nähdä symboloivan syntymää, elämää tai elämän hiipumista. — Samuli Alonen

Jyväskylässä asuva Alonen on koulutukseltaan metalliseppä ja muotoilija. Suurin osa hänen teoksistaan käsittelee luontoaiheita.

Alonen kertoo, että hänen perhosinnostuksensa sai itse asiassa alkunsa Kotkasta. Neljä vuotta sitten hän teki Fuksinpuistoon kolme pienempää perhosta ja yhden sudenkorennon. Kotkan seudun puutarhaseuran lahjoittamat työt ovat nyt osa Kotkan Veistospromenadia.

– Viime vuosina perhoset ovat juurtuneet minuun. Minua kiehtoo se, että painavasta ja raskaasti työstätettävästä materiaalista pystyy saamaan aikaan jotain kevyttä ja iloista.

Kimmo Seppälä

Samuli Alosen pienempiä perhosia voi ihastella Kotkan Fuksinpuistossa, jossa ne ovat olleet esillä vuodesta 2016 lähtien.
Samuli Alosen pienempiä perhosia voi ihastella Kotkan Fuksinpuistossa, jossa ne ovat olleet esillä vuodesta 2016 lähtien.

Perhonen symboloi syntymää, elämää ja kuolemaa

Alosen mukaan perhonen on symbolinen hyönteinen. Veistoksen sijainnin keskussairaalan vieressä voi tulkita monella tavalla.

– Sen voi nähdä symboloivan syntymää, elämää tai elämän hiipumista. Tämä on aivan loistava paikka tälle teokselle. Toivottavasti se tuo iloa haastavaan koronakevääseen.

Laaksonen uskoo, että veistoksella riittää katselijoita, sillä Metsolan kiertoliittymä on vilkkaasti liikennöity.

– Tämä on myös kevyen liikenteen solmukohta.

Kiertoliittymän kivet on louhittu Metsolan maaperästä

Kotkantien uusi kiertoliittymä on pääosin toteutettu Kotkan vanhoilla graniittikivillä, jotka ovat peräisin aivan keskussairaalan vierestä.

Laaksonen kertoo, että Metsolan kallioperää louhittiin jo 1800-luvulla. Noin sata vuotta sitten asuinalueen kohdalla oli korkea kallio.

– Olemme kiven alkulähteillä. Lähes kaikki seudulla käytetyt nupu-, katureuna-, porras- ja sokkelikivet ovat lähtöisin Metsolasta. Kiveä louhittiin käsin ja kuljetettiin hevospelillä kaupunkiin. Jokainen kivi on yksilöllinen.

Laaksosen mukaan kiertoliittymäkokonaisuus onkin samalla kunnianosoitus seudun kivimiehille, joita työskenteli Metsolassa runsaasti vielä 1950-luvulla. Allintien varrella, uuden Langinkosken koulun lähellä, on kuvanveistäjä Heikki Häiväojan veistämä Kivityön muistomerkki 1970-luvulta.