Transvestiitti Pauli elää omaa elämäänsä Korsetissa

Kirjailija Annamari Marttinen kuunteli Mimmi Makusen tarinan uutuusteostaan varten. Hän painottaa, että kirja on kuitenkin 90 prosenttisesti fiktiota.

Mika Strandèn

Annamari Marttinen tunsi Korsetin heräävän eloon, kun hän sai siitä ensimmäisen palautteen.
Annamari Marttinen tunsi Korsetin heräävän eloon, kun hän sai siitä ensimmäisen palautteen.

Annamari Marttisen yhdeksäs kirja Korsetti on saapunut kauppoihin. Kirjailijalle hetki on sykähdyttävä.
— Kirja on kirja silloin, kun se on lukijalla. Silloin kirja oikeastaan syntyy.
Korsetti on vetäissyt jo keuhkot ilmaa täyteen, sillä Marttinen on saanut ensimmäisen palautteen.
— Kun sain viestin nuorelta lappeenrantalaistytöltä, se tuntui tosi ihanalta. Palaute on kirjailijalle tosi merkittävää.
Kirjasta syntyvää keskustelua hän odottaa mielenkiinnolla.
— Olen hirveän levollinen tämän kirjan suhteen. Tiedän, että olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin pystyn.

Tyttöystävä puki Mimmin vintillä, Marttinen kuvitteli niin tytön kuin vintin

Korsetti kertoo Pauli-nimisestä transvestiitista. Marttinen kuvaa, kuinka tyttöystävä pukee Paulin ensimmäistä kertaa naisenvaatteisiin, ja kuinka hyvältä se nuorukaisesta tuntuu. Kirja kertoo, kuinka Pauli salailee vuosikaudet taipumustaan, kuinka hän lopulta kertoo asiasta vaimolleen ja mitä tapahtuu, kun hän tulee kaapista ihmisten eteen.
Kirjaansa varten Marttinen haastatteli lappeenrantalaista transvestiittia Mimmi Makusta. Kirjailija painottaa, että lukijat eivät lue Mimmin tarinaa.
— Kirja on 90 prosenttisesti fiktiota.
Marttinen tietää, että ihmisten voi olla vaikea hahmottaa, mitä tuo fiktio on.
— Mimmi on kertonut, että tyttöystävä puki hänet vintillä. Mutta minä olen kuvitellut, millainen oli tuo tyttö, millainen oli se vintti ja millaista keskustelua he kävivät.
Makunen on kertonut, että tiitit kokoontuvat kartanossa Hauholla.
— Googletin, että miltä tuo kartano näyttää ulospäin. Mutta kuvittelin kaikki ne henkilöt, jotka tapaamiseen ovat tulleet.

Marttinen kaivaa tunteet itsestään

Marttinen ja Makunen sopivat, että kirjailijalla on vapaat kädet kirjoittaa täysin fiktiivinen romaani.
— Mimmiltä sain arvokkaita taustatietoja ja tiettyjä tapahtumia. Mutta loin itse kirjan ihmiset ja miljööt, ja kirjan pohdinnat elämästä ovat omiani.
Kirjoittaessaan Paulista, hän ei ajatellut Mimmiä, vaan loi päässään erinäköisen ja oloisen henkilön.
— Haastattelin Mimmiä kolme kertaa ja tein kolme sivullista muistiinpanoja. Kirjassa on 300 sivua. Tunnen persauksissani jokaikisen sanan, jonka olen kirjoittanut.
Vaikka Marttinen kokee kirjoittaneensa hyvin fiktiivisen teoksen, hän arvelee, että joku Makusen lähipiiristä voi ajatella toisin.
— Minun on vaan kestettävä se.
Kirjan aihepiiri oli kaukana Marttisen omasta elämästä. Kuitenkin hän tuntee, että pystyi kuvailemaan Paulin tunteita uskottavasti.
— Tunteet ovat universaaleja. Me kaikki tunnemme vihaa, surua, rakkautta, kipua, häpeää. Jokainen tunne, jonka kuvaan tässä ja kaikissa kirjoissani, tulee minun kauttani, eli joudun ne kaikki kaivamaan itsestäni.

Mika Strandén

Annamari Marttinen on aloittanut jo seuraavan kirjansa työstämisen.
Annamari Marttinen on aloittanut jo seuraavan kirjansa työstämisen.

Marttisen kirjoitustyyli muuttunut viipyilevämmäksi

Yhdeksän kirjan myötä Marttisen tapa kirjoittaa on muuttunut.
— Kirjoitan nyt hitaampaa proosaa ja pysähdyn hetkiin. Tykkään luoda tunnelmaa.
Hän ei myöskään vaadi työskentely-ympäristöltä niin paljon.
— En tarvitse enää rauhaa ja hiljaisuutta. Pystyn kirjoittamaan, kun lapset ovat kotona, sekä junassa, kahvilassa ja jopa uimarannalla.
Hän kuvailee itseään kurinalaiseksi kirjailijaksi. Tavallisena arkena, johon kuuluu opettajan työ, hän kirjoittaa niinä päivinä, kun oppitunnit päättyvät aikaisin. Muutoin hän pyhittää sunnuntait kirjoittamiselle.
— Kun menin viime keväänä viikoksi Pietariin, päätin kirjoittaa siellä 50 sivua, ja kirjoitin 50 sivua.

Sisäinen pakko ajaa kirjoittamaan

Marttinen jätti Korsetin viimeisen version kustantamoon itsenäisyyspäivän aikoihin. Sen jälkeen hän päätti pitää loman kirjoittamisesta.
Marttinen oli kirjoittamatta joulukuusta tammikuun loppuun, ja luki itse sinä aikana paljon.
— Seuraava aihe alkaa nousta, kun edellinen kirja valmistuu.
Marttinen kertoo samaistuneensa erityisen hyvin Jussi Johnssonin esittämän kirjailija Boris Trigorinin pohdintoihin Lappeenrannan kaupunginteatterin Lokissa.
— Sisäinen pakko ajaa kirjoittamaan. Jos en kirjoita, ajattelen, että pitäisi kirjoittaa. Siltä ei hetken rauhaa saa.
Uusi romaani on aluillaan, mutta sen aiheesta Marttinen ei vielä hiisku.
— Huomaan prosessoivani sitä koko ajan takaraivossani.


Annamari Marttinen
Lappeenrantalainen kirjailija.
Korsetti on hänen yhdeksäs teoksensa.
Opettaa suomea Konnunsuon vastaanottokeskuksessa.
Asuu kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa. Kaksi vanhempaa lasta muuttaneet omilleen.
Harrastaa kuntosalia, aikuisbalettia ja juoksua. Ilmoittautunut ensimmäiselle puolimaratonilleen.






Luetuimmat

Kommentoidut