Haminassa vieraillut runoilija Elo Viiding halusi lapsena milloin kosmonautiksi, milloin ballerinaksi — Paraikaa häntä työllistää Paavo Haavikon tuotannon virontaminen

Haminan Runouden rajoilla -festivaalin ulkomainen vieras Viiding on kulttuuriperheen jälkeläinen, joka lapsena haaveili monenlaisista uravaihtoehdoista. Hänestä tuli kirjailija, mikä on suvussa jo perintö.

Päivi Taussi

Kahvihetki ennnen esiintymistä. Elo Viiding puhui sekä Haminan Teatterin tiloissa runo- ja jazzillassa että Jamilahden kansanopistossa asiantuntijaseminaarissa.
Kahvihetki ennnen esiintymistä. Elo Viiding puhui sekä Haminan Teatterin tiloissa runo- ja jazzillassa että Jamilahden kansanopistossa asiantuntijaseminaarissa.

Vastaanottajat odottavat jo. Sitten Helsingistä tuleva bussi kaartaa Haminan linja-autoasemalle, ja vieraat hyppäävät ulos.

Bussista astuvat kirjailija Elo Viiding ja suomentaja Katja Meriluoto. Viidingiä halaamaan rientää hänen entinen puolisonsa Tommi Parkko.

Haavikko on vaikea kirjailija, kuten oli Saarikoskikin.Elo Viiding

Seuraavaksi suunnataan kohti Haminan teatteria: Runouden rajoilla -festivaali on jo meneillään.

Joka kirjan pitäisi olla yllätys

Elo Viiding oli viime viikonvaihteessa järjestetyn Haminan runofestivaalin ulkomainen vieras. Järjestäjät luonnehtivat häntä Viron tunnetuimpiin runoilijoihin lukeutuvaksi. Luonnehdinnalle on perusteita.

Ei häntä silti voi pelkästään runoilijaksi leimata eikä varsinkaan tietynlaiseksi runoilijaksi. Hänellä on teoksiinsa kohdistuva pyrkimys:

— Iga mu raamat oleks lugejale üllatus.

Siis että jokainen hänen kirjansa olisi lukijalle yllätys.

Elo Viiding on paitsi runoilija myös prosaisti ja kääntäjä. Hän julkaissut toistakymmentä runokokoelmaa, jokusen proosakirjan ja vironnoksia suomesta ja englannista.

Saarikoskea ja Haavikkoa

Paraikaa Viiding työskentelee Paavo Haavikon runojen parissa. Tarkoitus on, että Haavikon tuotantoa ilmestyisi ensi vuonna viroksi. Viiding huomauttaa, että hän ei tee työtä yksin. Silti tekemistä varmaankin on.

— Haavikko on vaikea kirjailija, kuten oli Saarikoskikin, hän sanoo.

Viiding toimi projektin johtajana, kun Pentti Saarikosken kootut runot saatettiin vironkieliseen asuun vuonna 2012.

Runoilijan kääntäjälle aiheuttamat vaikeudet juontuvat kielen oikuista ja täsmällisen ajatuksen tavoittamisesta. Onnistuuko kääntäjä välittämään vaikkapa ironian? Saako hän kiinni pinnan alla piileskelevistä merkityksistä?

— Haavikon runous ei ole yksinkertaista. Hänen kielensä ei ole yksinkertaista, Viiding sanoo ja jatkaa: sisällössä on kiinnostavia asioita, tekstissä on viittauksia eri tahoille.

Runous on mahdollisuuksien maa

Viidingin uusin runokirja on nimeltään Teadvuselooja. Sitä ei ole toistaiseksi suomennettu. Nimen voisi kääntää vaikka Tietoisuuden luojaksi.

Vuonna 2016 ilmestynyt kokoelma sisältää runoja, joissa lukija välillä kuin putoaa uuteen todellisuuteen.

Viidingin makuun onkin se, että kaikkea ei heti ymmärrä.

Hänen tuotantoaan on kyllä suomennettukin. Nihil Interit -kustantamo julkaisi vuonna 2000 valikoiman Paljastuksia, jossa on runoja Viidingin useasta kokoelmasta. Suomentaja on Katja Meriluoto. Yksittäisiä runoja on ilmestynyt suomeksi myös sen jälkeen.

Runo avautuu moniin tulkintoihin. Viiding muotoilee ajatuksen niin, että runous on mahdollisuuksien maa. Hän viittaa myös virolaisten perintöön: tekstiä on pitänyt oppia lukemaan niin, että löytää kätketyt merkitykset.

Kulttuuriperheen lapsi

Elo Viiding on kulttuuriperheen ja kulttuurisuvun jälkeläinen. Hänen edesmennyt isänsä oli Suomessakin tunnettu runoilija ja teatterimies Juhan Viiding, joka vieraili aikanaan myös Kotkan kirjallisuustapahtumissa. Äiti on musiikinopettaja, ja taiteen parissa työskentelivät myös isän vanhemmat ja äidin isä.

Taisi olla jo lapsena selvää, mihin suuntaan askelet vievät. Vai?

— Lapsena halusin vaikka miksi. Kosmonautiksi ja ballerinaksi ja...

Kirjailija hänestä tuli. Esikoisteos ilmestyi vuonna 1990, jolloin hän oli vasta 16-vuotias.

Kulttuuri-ihmisiin hänen omatkin valintansa ovat osuneet. Ex-mies Tommi Parkko — jonka suomenkielinen Wikipedia muuten edelleen esittelee puolisoksi — on runoilija, kustantaja ja entisen kotiseutunsa Haminan runoyhdistyksen puheenjohtaja. Nykyinen aviomies Jaanus Adamson on kirjallisuudentutkija ja kriitikko.

Runoja nuorille naisille

Runouden asema Viron kirjallisuudessa on hyvä, ainakin Elo Viidingin mielestä. Ei ammatilla kyllä rikastumaan pääse. Runoilija elää muilla töillä, kuten luennoitsijana, kriitikkona ja kääntäjänä.

— Kirjandus on hobi, hän sanoo.

Kirjallisuus on harrastus.

Elo Viiding ei halua olla ”mukava runoilija”. Hän kirjoittaa myös epämiellyttävistä aiheista, ja nuoruudesta saakka hänen sisällään on elänyt yhteiskuntakriitikko. Hän arvelee, että hänen lukijoitaan ovat ennen muuta nuoret naiset ja opiskelijat.

Elo Viiding

Syntynyt 1974.

Asuu Tallinnassa.

Julkaisi esikoiskirjansa 16-vuotiaana.

Runoilija, prosaisti, kääntäjä.

Viidingin tuotantoa on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi.

Uusimmat uutiset