Sika ja muita naivistisia taideteoksia saapui Vellamoon — Uusi näyttely esittelee Heinäsen taidesäätiön naivistista kokoelmaa, mukana on myös kotkalaisia tekijöitä

Perjantaina avautuva Kymenlaakson museon näyttely vie kävijät lempeästi kukkivan kesän keskelle.

Raimo Eerola

Amanuenssi Mirkka Kallio kuvailee Heinäsen taidesäätiön kokoelmaa ihastuttavaksi. Hänen takanaan on Pirkko Lepistön teos Koiranikävä.
Amanuenssi Mirkka Kallio kuvailee Heinäsen taidesäätiön kokoelmaa ihastuttavaksi. Hänen takanaan on Pirkko Lepistön teos Koiranikävä.

Amanuenssi Mirkka Kallio ihastui Heinäsen taidesäätiön naivistiseen kokoelmaan työskennellessään Oulun taidemuseossa yli kymmenen vuotta sitten. Jo silloin hän ajatteli, että kokoelma olisi joskus kiva lainata Oulusta Kotkaan.

Nyt tämä päivä on koittanut. Merikeskus Vellamossa perjantaina avautuvassa näyttelyssä on kokoelmasta esillä 26 teosta 19 eri taiteilijalta.

— Tämä on todella viehättävä kokonaisuus. Ajattelimme, että tästä tulisi mukava kesänäyttely, Kymenlaakson museossa työskentelevä Kallio sanoo.

Raimo Eerola

Naivistisessa taiteessa luonto ja ihmiset ovat yleisiä aiheita, kuten tässä Aune Paulinin maalauksessa.

Luontoa, ihmisiä ja idyllejä

Naivismi kertoo elämänilosta. Kesän riemut ja värit hehkuvat myös galleriatilan seinillä. Siitä juontaa näyttelyn nimikin, Kukkien keskellä.

Kallio kertoo, että useissa teoksissa on kuvattu luontoa, ihmisiä, eläimiä ja idyllejä.

— Monet naivistit ovat ottaneet aiheita töihinsä myös omasta elämästään. Naivismi tarkoittaa tietynlaista elinvoimaisuutta.

Yleensä naivistien käsiala on tarkkaa ja huolellista. Tyylisuunnasta voi löytää realismin tai jopa surrealismin vivahteita.

— Yhteistä naivistisille teoksille on niiden värikylläisyys ja vahvat ääriviivat.

Raimo Eerola

Mukana on kaksi teosta kotkalaisilta taiteilijoilta: Mika Palovaaran Torvisimpukan kuuntelija (vasemmalla) ja Pirkko Valon Sika (alhaalla keskellä).

Suomessa löi läpi 70-luvulla

Naivismi sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Ranskalainen Henri Rousseau oli yksi suuntauksen edelläkävijöitä. Kallion mukaan Suomessa naivismi löi läpi vasta 1970-luvulla.

70-luvun Suomessa pinnalla olevat taidesuunnat olivat realismi ja abstrakti taide, mutta moni taiteilija haki uusia ilmaisukeinoja ja halusi käsitellä muitakin kuin poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita.

Merkittävä tapaus oli Naivistisen taiteen triennaali Bratislavassa Tšekkoslovakiassa vuonna 1973. Samana vuonna naivistista taidetta esiteltiin Ateneumissa Helsingissä.

— Usein naivistiset taiteilijat ovat itseoppineita, mutta eivät aina. Maailmalla naivistit saattavat olla rajujakin, mutta suomalaiset taiteilijat ovat enimmäkseen humoristisia ja lämminsydämisiä. He käsittelevät aiheitaan lempeästi ja kauniisti, Kallio kuvailee.

Kokoelmassa yhteensä 145 teosta

Aira ja Kalevi Heinänen keräsivät 1960—80-luvuilla merkittävän taidekokoelman.

Kiinnostus taiteeseen sai heidät vierailemaan näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomailla ja keräämään lisätietoa aiheesta lukemalla.

Matkustaessaan Nizzassa 1980-luvun alussa pariskunta sai kimmokkeen Heinäsen taidesäätiön perustamiseen. Ajatuksena oli mahdollisesti lahjoittaa taidekokoelma yhteiseksi iloksi jollekin museolle.

Teosten hankkimiseksi säätiö järjesti erilaisia tapahtumia ja loi verkostoja. Lopulta Heinäset lahjoittivat 145 taideteosta Oulun taidemuseoon vuonna 1987.

Raimo Eerola

Näyttelyssä ovat vierekkäin Viljo Mäkisen Sateessa ja Markku Kososen Meksikolainen.

Kotkalaisilta kaksi teosta

Taidesäätiön kokoelmaan on taltioitu naivistisen taiteen läpimurtovuosikymmenet keskeisine kuvantekijöineen, tekniikoineen ja teemoineen.

Vellamossa esillä olevat teokset ovat pääosin 1970—80-luvuilta. Taiteilijoiden joukossa ovat kotkalaiset Mika Palovaara ja Pirkko Valo sekä Sippolassa syntynyt Tuomas Mäntynen.

Palovaaralta on esillä vuonna 1987 valmistunut öljymaalaus Torvisimpukan kuuntelija. Näyttelyn pienin teos on puolestaan Valon sekatekniikkatyö Sika vuodelta 1977.

— Jo edesmenneen Pirkko Valon teoksia on myös Kotkan kaupungin kokoelmassa. 1950-luvun lopulla syntynyt Mika Palovaara taas maalaa edelleen. Nuorena aloittanut Palovaara piti ensimmäisen näyttelynsä vasta 15-vuotiaana. Hänellä on oma tunnistettava tyylinsä, Kallio kuvailee.

Kukkien keskellä -näyttely Merikeskus Vellamossa 10.5.—11.8.