Piirpauken ilotulitus innosti Vellamossa

Kymijoen Lohisoiton konsertti Merikeskus Vellamossa 9.6 Piirpauke-yhtye Sakari Kukko, piano, puhaltimet, laulu Nicolas Rehn, kitara Eerik Siikasaari, basso Rami Eskelinen, rummut Ismaila Sané, lyömäsoittimet

Maarit Kytöharju

Sakari Kukon johtama Piirpauke perustettiin vuonna 1974.

Vuonna 1974 perustettu Piirpauke-yhtye edustaa kotimaista huipputasoa. Sen riveissä on vuosien saatossa esiintynyt runsas joukko jazzin kärkinimiä. Vellamon konsertissa yhtye tarjosi mahtavan kattauksen sen idearikasta omaleimaisuutta ja loistavaa instrumentin käsittelytaitoa.

Kansanmusiikkiin kiintoisalla tavalla eri tyylilajeja yhdistelevä yhtye tuotti salintäyteiselle yleisölle monipuolisen ilotulituksen, jossa ei tarvittu kovaäänistä rymistelyä. Kun on riittävästi taitoa ja sanottavaa, ei ole tarvetta piiloutua melun taakse. Yhtyeen uudelta levyltä kuultiin muun muassa ranskalaisen Erik Satinin tuotantoa värikkääksi varioituna.

Matti Haudanmaan polskaan ryhmä ujutti espanjalaisia vaikutteita, jossa Sakari Kukon piccolohuilu soi taitavan kirpeänä.

Tilaussävellys Kymijoelle, jolle yhtye antoi nimet Myötämöisii tai Joki tuo käynnistyi vapaapulssisella johdannolla, jota kehiteltiin tehokkaasti Ismaila Sanén joikulaulun myötävaikutuksella.

Persoonallista huumoria yhtye tarjosi Carl Michael Bellmanin laulussa Oi äiti armas Sakari Kukon sanoituksena. Sen vahvana painottuva rytmiikka huipentui kotkalaislähtöisen Eerik Siikasaaren taidokkaaseen bassosooloon.

Persoonallisia piirteitä tarjosi myös suomalaista ja senegalilaista perinnettä yhdistelevä Kanteletaara. Siinä Sakari Kukon ja Ismaila Sanén lauluosuudet täydensivät toisiaan mielenkiintoisella tavalla.

Juha Vainion vuonna 1966 levyttämä Erik Linströmin Saukin tekstiin sävelletty Kalevala blues maalaili svengiä parhaimmillaan.

Ylimääräinen numero intialaiseen tyyliin täydensi monipuolisen konsertti-illan omaleimaisen taidokkaalla tavalla.

|

REIJO PAAVOLA

Hyvää: Taidokas ja omaleimainen musiikki.

Huonoa: -

Erityistä: Perinnemusiikin persoonallinen yhdistäminen eri tyylilajeihin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.