Rijnborg kävi täällä — Kotkalaisen Olavi Heinon valokuvaamat laiturigraffitit päätyivät kirjaan, taiteilija vertaa merimiesten jättämiä käyntikortteja nykyajan selfie-kuviin

Uudessa teoksessa esitellään Kotkan Kantasatamaan sekä Sunilan ja Puolan laitureille maalattuja tekstejä ja kuvia. Sataman arjesta kertovat myös A.G Salosen ja Matti Salosen vanhat mustavalkokuvat.

Ella Karttunen

Taiteilija Olavi Heinon uusi kirja esittelee valokuvin Kotkan vanhaan satamaan maalattuja laiturigraffiteja.
Taiteilija Olavi Heinon uusi kirja esittelee valokuvin Kotkan vanhaan satamaan maalattuja laiturigraffiteja.

Olavi Heino ajoi kesällä 2014 veneellä Kotkan Kantasataman ohi. Hänen huomionsa kiinnittyi satamalaiturin seinämissä oleviin merkintöihin. Heino ajoi veneensä lähemmäs ja alkoi tutkia niitä tarkemmin.
— En ollut koskaan aiemmin nähnyt näitä merkintöjä, mutta heti sillä hetkellä tajusin, että ne pitää ehdottomasti kuvata, Heino muistelee kesäistä päivää.

Eniten Kotkassa vieraili kotimaisten alusten lisäksi hollantilaisia, saksalaisia, venäläisiä ja englantilaisia laivoja. Välillä kävi harvinaisempiakin vieraita esimerkiksi Etelä-Amerikasta. — Olavi Heino


Merimiesten tekemistä laiturigraffiteista tuli nopeasti kotkalaisen taiteilijan uusi kiinnostuksen kohde. Hän kuvasi kamerallaan kaikki laitureihin maalatut parisensataa graffitia. Kuvausreissut veivät hänet Kantasatamaan, Sunilaan ja Puolan laiturille.

Tuntemattomia monille kotkalaisillekin

Nyt nämä merimiesten jättämät puumerkit löytyvät Heinon uudesta kirjasta Laiturigraffitit Kotkan vanhassa satamassa. Viime viikolla ilmestyneessä teoksessa on mukana 50 Heinon ottamaa valokuvaa.
— Merimiehet ovat tehneet näitä merkintöjä satamalaitureihin laivojen huoltotöiden yhteydessä joko lautalta, pienestä veneestä tai tellinkeiltä käsin. Ennen alukset olivat laiturissa pidempään kuin nyt, joten huoltotöille jäi aikaa. Mussalon satamasta näitä tuskin enää löytyy.
Vaikka Kantasatama on Heinolle tuttu jo lapsuudesta, hänkin törmäsi merkintöihin vasta viisi vuotta sitten. Hän arvelee, että ne ovat suurelle osalle kotkalaisista tuntemattomia.
— Jos kävelee laiturilla, vedenrajassa olevat maalaukset ovat piilossa. Niitä ei myöskään näe kovin selvästi mereltä käsin, ellei mene aivan lähelle.

Ella Karttunen

Vedenrajaan maalatuissa teksteissä lukee useimmiten aluksen nimi.
Vedenrajaan maalatuissa teksteissä lukee useimmiten aluksen nimi.

Menneen ajan selfie

Heino vertaa laiturigraffiteja matkoilla otettaviin selfieihin. Kun nykyään omat kasvot tallennetaan kameralle eri nähtävyyksien äärellä, aiemmin merimiehet jättivät maalatun käyntikorttinsa satamaan.
— Useimmiten seinämiin on maalattu laivojen ja kirjoitusten tekijöiden nimiä sekä päivämääriä. Mukana on joitakin kuviakin.
Heinon mukaan graffitien tekijöiden kansallisuuksia voi päätellä laivojen nimistä. Tosin esimerkiksi Maria-nimisiä aluksia on saattanut olla missä päin maailmaa tahansa.
— Eniten Kotkassa vieraili kotimaisten alusten lisäksi hollantilaisia, saksalaisia, venäläisiä ja englantilaisia laivoja. Välillä kävi harvinaisempiakin vieraita esimerkiksi Etelä-Amerikasta.

Tutkimaton aihealue

Heino ei osaa sanoa, milloin tekstit on maalattu, mutta hän arvelee, että vanhimmat ovat puolen vuosisadan takaa.
— Aihetta ei ole juuri tutkittu, ainakaan Suomessa. En löytänyt laiturigraffiteista yhtään kirjaa, runoa tai maalausta.
Taiteilija uskoo, että tämä oli ehkä viimeinen aika tallentaa jälkipolville vielä näkyvät merkinnät.
— Kotka on rakentunut sahojen ja sataman ympärille. Graffitit ovat osa merimieskulttuurihistoriaa mutta myös Kotkan kaupungin historiaa.

Vanhoja mustavalkokuvia satamasta

Ella Karttunen

Taidemaalarina parhaiten tunnetun Olavi Heinon viides kirja ilmestyi viime viikolla.
Taidemaalarina parhaiten tunnetun Olavi Heinon viides kirja ilmestyi viime viikolla.

Värikuvien parina kirjassa on kotkalaisten valokuvaajien A.G Salosen ja Matti Salosen vanhoja mustavalkokuvia satamasta.
— Saloset ovat kuvanneet Kotkaa kolmessa polvessa. Vanhimmat kuvat ovat 1920-luvulta.
Heino pääsi tutkimaan Salosten kuva-arkistoja. Hän kävi kellarissa läpi tuhansia lasinegatiiveja.
— Lopulta valitsin kirjaan 38 kuvaa, jotka mielestäni parhaiten kuvasivat sataman henkeä, arkea ja kehitystä.

Isä kertoi merimiesjuttuja

Valokuvien lisäksi kirja sisältää Heinon kirjoittamia fiktiivisiä tarinoita Kotkassa käyneistä merimiehistä: miten he kokivat kaupungin ja mitä he tekivät siellä. Heino ammensi teksteihinsä jo lapsena kuulemiaan kertomuksia. Hänen isänsä Eino Heino oli harrastajamaalari, mutta myös merimies ja satamatyöntekijä.
— Olen kuullut lukuisia merimiesjuttuja sekä isältäni että monilta muilta tuntemiltani merimiehiltä.
Heino sanoo, että hän halusi tarinoissaan välttää kuluneimpia kliseitä. Teksteissä pohditaankin muun muassa merimiesten suhdetta ammattiinsa ja uskontoon.
— Mukana on toki juopottelua, ja sivuan myös laivatyttöteemaa.
Laiturigraffitit ovat päätyneet myös Heinon maalauksiin. Valokuvien innoittama sarja on esillä galleria Uusikuvassa 4. tammikuuta asti.
Kirja on julkaistu omakustanteena sponsoreiden tuella. Teos on myytävänä Kotkan Suomalaisessa kirjakaupassa ja Merikeskus Vellamossa museokauppa Plootussa.