560 vuotta täyttävä Pyhtään kirkko saa viikonloppuna sinivalkoisen juhlavalaistuksen – Itsenäisyyspäivänä se on avoinna yleisölle, katso kuvia kirkon ainutlaatuisesta taiteesta!

Keskiaikainen Pyhtään kirkko on nähnyt monet mullistukset. Uskonpuhdistuksessa sen seinämaalaukset peitettiin kalkkimaalilla, nyt keskiaikaiset teokset ovat taas kaikkien ihailtavina. Pyhtään seurakunnalle kirkko on toiminnan keskipiste.

Kimmo Seppälä

Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on valmistunut noin vuonna 1460. Se on säilynyt ulkoasultaan lähes ennallaan. Kuvassa seurakuntapastori Kai Takkula, kirkkoherra Marjo Kujala ja Pyhtään kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anne Skoas.
Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on valmistunut noin vuonna 1460. Se on säilynyt ulkoasultaan lähes ennallaan. Kuvassa seurakuntapastori Kai Takkula, kirkkoherra Marjo Kujala ja Pyhtään kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anne Skoas.

Köyliönjärven jäällä loppunsa kohdanneen piispa Henrikin tarina on monille tuttu. Harvempi sen sijaan tietää, että samainen Pyhä Henrik on Pyhtään kirkon suojeluspyhimys.

Keskiaikainen kivikirkko täyttää tänä vuonna 560 vuotta. Pyhän Henrikin kirkko on seissyt Kymijoen Pyhtään suuhaaran ja vanhan Turku–Viipuri -maantien risteyksessä noin vuodesta 1460.

– Tämä on yksi koskemattomimpana säilyneistä keskiaikaista kirkoista Suomessa. Ulkoasuun ei ole tehty suuria muutoksia, Pyhtään kirkkoherra Marjo Kujala sanoo.

Silti Pyhtään kirkko on kokenut monenlaisia vaiheita. Seurakuntapastori Kai Takkula kertoo, että Pyhtään kirkolla voi ajatella vuosien saatossa olleen Rooman, Tukholman, Pietarin ja Helsingin kaudet.

– Suomen itsenäisyyden aika on ollut toistaiseksi näistä jaksoista lyhyin.

Kimmo Seppälä

Maalausten aiheissa on huomioitu Pyhtään erityispiirteitä, kuten merenkulkua.
Maalausten aiheissa on huomioitu Pyhtään erityispiirteitä, kuten merenkulkua.

Seinämaalaukset kaivettiin esiin vasta 1900-luvulla

Nykyasussaan kirkko muistuttaa ehkä eniten sitä, miltä se on näyttänyt 1400–1500-luvuilla. Katolisella keskiajalla tehdyt värikkäät seinä- ja holvimaalaukset nimittäin peitettiin uskonpuhdistuksen jälkeisinä vuosisatoina. Ne kaivettiin esiin kalkkimaalin alta vasta 1900-luvulla.

Keskilaivan kahden itäisimmän holvin maalaukset paljastettiin vuonna 1907. Muut maalaukset otettiin esiin vuosina 1951–1952.

Takkulan mukaan varhaisimmat Raamatun henkilöitä ja pyhimyksiä esittävät seinämaalaukset ovat kirkon valmistumisen ajoilta.

– Keskiajalla ihmiset eivät osanneet lukea, joten maalaukset toimivat köyhän miehen Raamattuna, kanttori Marjo Kaijansinkko kertoo.

Aiheissa on huomioitu Pyhtään erityispiirteet. Vasemmanpuoleisella seinällä on iso maalaus, joka esittää Pyhää Kristoforosta, matkailijoiden ja joen ylittäjien suojelijaa. Kristoforoksen vieressä on Pyhä Andreas, joka on kalastajien suojeluspyhimys.

– Maalauksissa näkyvät tämän alueen elinkeinot ja rannikkoseudun merkitys. Ennen koskien valjastamista Kymijoki tulvi usein. Pyhtäällä oli myös paljon kalastajia. Joesta pyydettiin etenkin lohta, Takkula sanoo.

Kimmo Seppälä

Kai Takkula, Marjo Kujala, Anne Skoas ja Marjo Kaijansinkko pitävät Pyhtään kirkkoa ainutlaatuisena paikkana. Historiallinen kirkko on seurakunnan toiminnan keskus, jossa järjestetään jumalanpalveluksia, vihkiäisiä, hautajaisia ja kastetilaisuuksia.
Kai Takkula, Marjo Kujala, Anne Skoas ja Marjo Kaijansinkko pitävät Pyhtään kirkkoa ainutlaatuisena paikkana. Historiallinen kirkko on seurakunnan toiminnan keskus, jossa järjestetään jumalanpalveluksia, vihkiäisiä, hautajaisia ja kastetilaisuuksia.

Vanhin esine on 1200-luvulta

Kirkon vanhin esine Pyhän Henrikin patsas, jonka arvellaan olevan 1200-luvulta. Myös alttarilla on hyvin varhaista taidetta.

Alttarikaapissa on kolme 1400-luvun lopulta peräisin olevaa veistosryhmää: arkkienkeli Mikael ja pahuuden lohikäärme, Neitsyt Marian kruunaus sekä Pyhä Henrik, jonka jalkojen juuressa on hänet surmannut Lalli. Kaapin yläpuolella on tammesta tehty krusifiksi, joka on kotimaisen mestarin työtä keskiajan loppupuolelta.

– Krusifiksia on hieno katsella ja ajatella, että se on tehty suomalaisin voimin, Takkula sanoo.

Uudempaa taidetta edustavat Helena Vaarin suunnittelemat ja toteuttamat kirkkotekstiilit vuosilta 2015–2020.

Seurakunnan toiminnan keskus

Toisin kuin monet muut Suomen keskiaikaiset kirkot, Pyhtään kirkko on käytössä ympäri vuoden. Kirkkoherra Kujalan mukaan se on seurakunnan toiminnan keskus.

– Kirkko on käytössä joka viikko. Täällä järjestetään jumalanpalveluksia, vihkiäisiä, hautajaisia ja kastetilaisuuksia.

Istumapaikkoja pitkistä penkeistä löytyy kaikkiaan 400. Takkula kertoo, että nykyhistorian kävijäennätys taisi rikkoontua viime joulukuussa Kauneimmat joululaulut -tapahtumassa, jolloin kirkossa oli 438 kuulijaa.

Tavallisissa jumalanpalveluksissa osallistujia saattaa sen sijaan olla vain 10–20.

– Pyhtääläiset eivät ole kovin ahkeria kirkossa kävijöitä, pastori harmittelee.

Kimmo Seppälä

Iso maalaus esittää Pyhää Kristoforosta, matkailijoiden ja joen ylittäjien suojelijaa. Kirkko on rakennettu Kymijoen Pyhtään suuhaaran ja vanhan Turku-Viipuri -maantien risteykseen.
Iso maalaus esittää Pyhää Kristoforosta, matkailijoiden ja joen ylittäjien suojelijaa. Kirkko on rakennettu Kymijoen Pyhtään suuhaaran ja vanhan Turku-Viipuri -maantien risteykseen.

Kirkkoa on esitelty jopa suurlähettiläille

Kivikirkossa on poikkeuksellisen hyvä akustiikka, minkä vuoksi se on suosittu konserttipaikka. Kirkko sai uudet 21-ääniset urut vuosina 1997–1998 tehdyn sisäpuolisen konservoinnin yhteydessä.

– Monet muusikot ovat äänittäneet täällä levyjään. Kirkossa on pidetty gregoriaanisen laulumusiikin kurssejakin, Kaijansinkko sanoo.

Pyhtään maamerkki on myös suosittu nähtävyys. Takkula kertoo esitelleensä kirkkoa jopa ulkomaalaisille suurlähettiläille.

– Kun viime kesänä Tiekirkko ei ollut koronan takia avoinna, ovenkahvassa riitti nykijöitä. Päädyimmekin pitämään ovet auki niinä päivinä, kun hautausmaatyöntekijä oli paikalla, Kujala toteaa.

Kimmo Seppälä

Kirkossa on noin 400 istumapaikkaa.
Kirkossa on noin 400 istumapaikkaa.

Kirkon säilyminen on tulevaisuuden haaste

Kirkon julkisivu kunnostettiin vuonna 2009. Ensi kesänä ohjelmassa on paanukaton tervaus ja asehuoneen katon uusiminen.

– Näiden jälkeen korjauslistalla ovat alkuperäiset ikkunat. Vanha rakennus vaatii jatkuvaa kunnossapitoa, Kujala sanoo.

Kirkkoherran mukaan suurin uhka ovat ilmansaasteet, jotka tekevät nopeasti tuhojaan.

– Kirkosta näkee sen, miten maailma on muuttunut. Tulevaisuuden haaste onkin, kuinka me pienenä seurakuntana pystymme pitämään tätä hienoa rakennusta kunnossa.

Kimmo Seppälä

Pyhtään kirkossa on katseltavaa katossakin.
Pyhtään kirkossa on katseltavaa katossakin.

Kirkko saa sinivalkoisen juhlavalaistuksen

Pyhtään kirkon 560-vuotisjuhla pidetään ensi sunnuntaina kunnan itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä. Kirkko saa sinivalkoisen juhlavalaistuksen lauantaina 5. joulukuuta kello 18. Juhlavalaistus on päällä maanantaiaamuun asti.

Pyhtään itsenäisyyspäivän vietto alkaa sunnuntaina kello 13 verkkoon striimattavalla sanajumalanpalveluksella, minkä jälkeen lasketaan seppeleet haudoille.

Myös itse juhlatilaisuus toteutetaan virtuaalisesti. Pyhtään kirkosta striimattuna välitettävä juhla käynnistyy kello 14.

Ohjelmassa on puheiden ja musiikkinumeroiden lisäksi puolituntinen Lux aeterna – Ikuinen valo -esitys, joka kuvaa kirkon historiaa keskiajalta tähän päivään.

– Esitys on kokoelma musiikkia, puhetta ja runoutta. Mukana on myös draamallisia elementtejä, Kaijansinkko kertoo.

Juhlan jälkeen kirkko on avoinna tutustumista varten kello 15–18. Koronarajoitusten vuoksi sisälle pääsee kerrallaan vain yhdeksän ihmistä.

Pyhtään kunnan itsenäisyyspäivän juhlaa voi seurata 6.12. kello 14 lähtien osoitteessa www.youtube.com/pyhtaanseurakunta. Pyhtään kirkossa on avoimet ovat 6.12. kello 15–18.

Luetuimmat