Juha Jyrkäs soittaa kanteletta kuin sähköbassoa — Haminassa lauantaina esiintyvä hevimies laulaa seksistä ja muinaisuskosta: ”Tämä on jotain sellaista, mitä ei ole aikaisemmin nähty”

Helsinkiläismuusikko aloitti soittouransa tavallisella kanteleella, mutta sai tarpeekseen naputtelusta ja siirtyi esittämään bassokanteleella pakanallista heavy metalia. Myös kirjailijana tunnetun Jyrkäksen uusin teos Tuliaika sijoittuu tulevaisuuteen, jossa suomalainen agentti seikkailee 80-luvun toimintaelokuvien hengessä. Sanoituksia mies on tehnyt muun muassa Korpiklaanille.

Minna Jerrman

Kanneltaja Juha Jyrkäs esiintyy Hamina Bastionissa lauantai-itana.
Kanneltaja Juha Jyrkäs esiintyy Hamina Bastionissa lauantai-itana.

Mies, bassokantele ja hevimusiikki. Tällainen asetelma nähdään lauantaina Haminassa, kun helsinkiläinen kirjailija-muusikko Juha Jyrkäs kipuaa lavalle Musiikkia muureilla -tapahtumassa Miekat, muurit ja musketit -historiafestivaaleilla.

— Kovaa ääntä ja meteliä on siis luvassa, Jyrkäs toteaa.

38-vuotias Jyrkäs aloitti kanteleen soittamisen parikymppisenä. Aluksi hän käytti perinteistä viisikielistä kannelta, mutta kymmenisen vuotta sitten hän halusi alkaa esittää rakastamaansa metallimusiikkia.

— Olen aina ollut heviäijä, joten ajattelin, että nyt saa naputtelu riittää.

Jyrkäs arveli tuolloin, että täysin uuden soittimen opettelemiseen olisi mennyt liian kauan aikaa, joten hän päätti esittää metallimusiikkia sillä instrumentilla, jota hän osaa jo ennestään soittaa hyvin.

— Olin tilanteessa, jossa soittimen oli muututtava. En siinä vaiheessa ajatellut, että tulisin uudistamaan Suomen kansallissoittimen.

V-mallinen bassokannel on ainoa laatuaan

Nykyään Jyrkäksen soittimena on sähkökannel. Haminaan hän saapuu kahdeksankielisen bassokanteleen kanssa. Jyrkäs kuvailee käyttämäänsä instrumenttia ainutlaatuiseksi koko maailmassa. Sen on valmistanut kokeellisiin soittimiin erikoistunut Juhana Nyrhinen tamperelaisesta Mäsä Universesta.

— Nyrhinen on aiemmin tehnyt kanteleen muun muassa skeittilaudasta. Otin häneen yhteyttä ja sanoin, että en halua skeittilautaa, vaan hevimiehelle sopivan kanteleen.

Erikoisen soittimen valmistaminen kesti yli vuoden päivät. Lopputuloksena oli v-mallista kitaraa muistuttava bassokannel.

— Isänikin oli basisti. Nyt minusta tuli kantelebasisti. En soita perinteistä bassokompittelua, vaan tyylini muistuttaa pikemminkin Mötörheadin Lemmy Kilmisteriä ja Metallican ensimmäistä basistia Cliff Burtonia.

Kannel korvaa muut instrumentit

Kukaan muu Suomessa ei ole vienyt tätä yhtä pitkälle kuin minä. — Juha Jyrkäs

Esittämäänsä musiikkia Jyrkäs luonnehtii pakanalliseksi heavy metaliksi. Soundeissa kuuluu 1980-luvun hevimusiikki — sillä erotuksella, että perinteiset rock-instrumentit, kuten sähkökitara ja -basso, on korvattu kanteleella. Ison rumpusetin tilalla ovat etnorummut, joilla onnistuvat myös blastbeatit.

Pakanallisuus taas viittaa Jyrkäksen sanoituksiin, joissa hän käyttää kalevalaista runomittaa.

— Sanoitukset ovat minulle hyvin tärkeässä osassa. Tekstini ammentavat suomalaisesta muinaisuskosta, metsämystiikasta, seksistä, pimeistä mielentiloista sekä luonnon energiasta ja okkultismista.

Helsinkiläismuusikko kuvailee musiikkiaan pakanalliseksi heavy metaliksi.

Tehnyt sanoituksia Korpiklaanille

Jyrkäs on tehnyt sanoituksia myös muille suomalaisille yhtyeille. Näistä tunnetuin on lahtelainen folk metal -ryhmä Korpiklaani.

— En usko mihinkään jumalalliseen inspiraatioon, vaan uskon raakaan työhön. Kappaleita syntyy, kun ottaa soittimen ja kynän käteen.

Jyrkäs kertoo olleensa jo lapsesta kiinnostunut suomalaisesta kansanperinteestä, kansanrunoudesta, mytologiasta, mutta myös suomesta ja sen sukulaiskielistä. Hän päätyikin opiskelemaan fennougristiikkaa, kotimaista kirjallisuutta ja folkloristiikkaa Tarton ja Helsingin yliopistoihin.

— Olen aina ollut kiinnostunut omista juuristani. Juuret määrittävät sen, keitä me olemme. Jos tuntee omat juurensa, osaa kunnioittaa myös muita kulttuureja, hän toteaa.

Conan barbaari Kalevalan maailmassa

Bastionissa Jyrkäs nähdään pitkästä aikaa lavalla. Hän on viime vuosina keskittynyt kirjailijanuraansa.

Jyrkäksen viides kirja Tuliaika ilmestyi heinäkuun alussa Kuoriaiskirjat-kustantamon julkaisemana. 2220-luvulle sijoittuvassa kirjassa suomalainen erikoisagentti seikkailee ympäri maailmaa.

— Teos on kirjoitettu 1980-luvun toimintaelokuvien hengessä. Toiminnan lisäksi siinä on paljon mustaa huumoria ja seksiä.

Jyrkäksen aiemmat teokset ovat olleet enemmän miekka ja magia -henkisiä. Vuonna 2014 julkaistu esikoiskirja Ouramoinen aloitti kalevalamittaisen Kultala-trilogian. Soturieepoksen kaksi seuraavaa osaa Uniaika ja Rutaimo ilmestyivät 2015 ja 2016.

— Ne ovat eeppisiä fantasiakirjoja, jotka pohjaavat suomalaiseen muinaisuskoon. Ikään kuin Conan barbaari seikkailisi Kalevalan maailmassa.

Kirjailijan ensimmäinen proosateos Oivas Repänen — Kainoan musta linna ilmestyi vuonna 2017.

— Tässäkin teoksessa on fantasiaa sekä kuumaa seksiä.

Uusi albumi ilmestyy syksyllä

Alkusyksystä Jyrkäkseltä ilmestyy myös uutta musiikkia. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Sydämeni kuusipuulle julkaistaan c-kasettina Kuoriaiskirjat-kustantamon kautta.

Jyrkäs on esiintynyt soolona niin baareissa, kadulla kuin isoilla festivaaleilla. Hän on soittanut muun muassa Faces-etnofestivaalilla, Haapavesi Folk Music Festivalilla ja Hämeen keskiaikamarkkinoilla.

Jyrkäs kertoo, että yleisö on ottanut kanteleella soitetun hevimusiikin vastaan sekä ihmetellen että innostuen, kun uusi konsepti on avautunut heille.

— Tämä on jotain sellaista, mitä ei ole aikaisemmin nähty. Kukaan muu Suomessa ei ole vienyt tätä yhtä pitkälle kuin minä.

Haminassa Jyrkäs on käynyt viimeksi lapsena. Raumalla syntynyt muusikko-kirjailija kertoo, että hänellä on isän puoleltaan sukulaisia Etelä-Kymenlaaksossa.

— Mummoni syntyi Kymissä ja hänen sukujuurensa ovat Vehkalahdella ja Virolahdella.

Musiikkia muureilla –tapahtuma Hamina Bastionissa lauantaina 20.7. klo 19—24.

Luetuimmat