KIRJA-ARVOSTELU: Kamikazelentäjä ja punaisen pojan haamu — Vaikka kyse on fiktiosta, Jari Järvelän romaanin tulkitsee omaelämäkerrallisena

Jari Järvelä: Kosken kahta puolta. Tammi 2018, 200 sivua.

Ensin tulee ajatus, että taas yksi 1918-kirja. Sitten tulee tyrmistys, että kuinka hieno kirja on. Järvelän kuvaus kahdesta mummistaan ja hänestä ”itsestään” vuonna 1977 nousee lukukokemukseksi, joka on pakko toistaa.

Lähtökohta on hämäävän yksinkertainen: pojalla on kaksi mummia, joista toisen perhe oli valkoisten ja toisen punaisten puolella. Pikkupoika kuuntelee mummien tarinoita lapsuudestaan.

On vaarallista sanoa, että kirja on Järvelän paras, mutta niin sen koin.

Ristiriidat piirtyvät näennäisen selvinä. Aikatasot vaihtuvat. Kerronta imaisee syvälle totuuteen, historiaan ja henkilökohtaisiin merkityksiin. Ja kaiken lävitse kulkee vastustamaton komiikka.

Punainen ja valkoinen sekoittuvat lasten maailmassa. Kaksi mennyttä kohtaa yhdessä nykyisyydessä. Järvelä on yhtä täsmällinen kuvatessaan mennyttä kuin ”nykypäivää”.

Lukija joutuu hitaasti nautiskelemaan sitruunaperhosen loppukesän siivistä ja kiihtymään luotien iskeytyessä ihmisiin. Tunnelmat vaihtuvat, näkökulmat muuttuvat ja sanat kestävät. Kaikesta jää syviä jälkiä lukijan mieleen.

Vaikka kirjailija mainitsee, että kyse on fiktiosta, ja kuvaa itsensä seitsemänvuotiaaksi vuonna 1977, niin päähenkilö Järvelänä innostaa tulkitsemaan kirjan omaelämäkerrallisena, eikä siitä ole haittaa.

Poika lukee kamikazelentäjän muistelmia, kilpailee ja pelaa sukulaislasten kanssa. Hän eläytyy menneisyyteen niin, että herättää kaverikseen ammutun punaisen pojan. Haamu on hieno vääntäisy tarinaa, sillä siitä kehittyy uusi merkitystaso.

On vaarallista sanoa, että kirja on Järvelän paras, mutta niin sen koin. Vain viimeinen luku jätti pienen toivomisen varan, mutta tunne voi muuttua toisella lukukerralla.

Hyvää:Tarinat, sanat, tunnelmat, menneen ja kertomahetken mestarillinen yhdistäminen.

Huonoa:Loppu jäi vaisuksi.

Erityistä:Vaikka kirja ei ole omaelämäkerta, sitä lukee sellaisenakin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet