Sininen ja valkoinen ja pari tuhatta muuta — Jukka Kuoppamäki sai Juha Vainio -palkinnon

Saksassa asuva lauluntekijä ja Kristiyhteisön eläkkeellä oleva pappi tuli torstaiksi Kotkaan ottamaan vastaan sanoittajalle myönnettävän tunnustuksen. Kotkasta matka jatkuu Joensuuhun.

Linda Varoma

Jukka Kuoppamäki on ollut elämänsä varrella hippi, pappi, vasemmistolainen, oikeistolainen, opettaja, muusikko ja varmasti paljon muuta. Torstaina hänestä tuli Juha Vainion nimeä kantavan palkinnon 28. saaja.

Sininen ja valkoinen. Sehän se on.

Pikainen testikierroskin vahvistaa, mitä Jukka Kuoppamäestä tulee ensimmäiseksi mieleen. Kymmenestä vastaajasta kahdeksan nimesi liiemmin miettimättä tuon kappaleen. Kaksi nikotteli, että lyö tyhjää, ja tapaili kesää ja kantrimeininkiä.

— Siitä on tullut suomalaisten yhteisomaisuutta, Kuoppamäki sanoo tunnetuimmasta kappaleestaan.

Jotain persoonallista ja eri tavalla sanottua

Jukka Kuoppamäki, 75, on tämänvuotisen Juha Vainio -palkinnon saaja.

Juha Vainion rahaston hallitus päätti palkita Kuoppamäen hänen ”mestariteoksistaan sekä kestäväksi osoittautuneesta rakkaudestaan sanoittamisen vaikeaan lajiin, jossa kuulijoita puhuttelevat havainnot synnytetään herkällä antennilla ja terävällä kynällä”.

Sininen ja valkoinen ei todellakaan ole Kuoppamäen ainoa hitti. Hän on kirjoittanut itsensä ja toisten artistien tulkittaviksi lähes 2 000 musiikkikappaletta, joista tunnetuimpiin kuuluvat myös Pieni Mies, Anna mulle tähtitaivas ja Satulinna.

— Vakiosanoituksia on maailmassa paljon. Hyvä lauluteksti on semmoinen, jossa on jotain persoonallista ja eri tavalla sanottua, Kuoppamäki määrittelee onnistumisen ehtoja.

Persoonallisen ilmaisun hakeminen voi ensin pistää empimään. Hän ottaa esimerkiksi Katri Helenan laulaman Anna mulle tähtitaivas -kappaleen. Sitä tehdessään sanoittaja ajatteli, että ”eihän noin voi sanoa”. Saattaa kuitenkin käydä niin, siitä, mikä tuntuu tökkivän, tuleekin kappaleen se juttu.

Kuoppamäen mukaan onnistuminen on myös onnenkauppaa.

Kappaleet kiinnittyvät muistoihin

Juha Vainion nimeä kantava palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle sanoittajalle Kotkan Meripäivillä. Jukka Kuoppamäen mielestä palkinto on valtakunnallisesti arvostettu, ja tunnustuksen merkittävyyttä ovat vuosien mittaan korostaneet muutkin saajat.

Kuoppamäki tuo esiin myös toisenlaisen työn onnistumisen mittarin. Hän kertoo olevansa erittäin ylpeä sellaisesta yleisöpalautteesta, jossa kuulijat haluavat kertoa kappaleista ja niiden kiinnittymisestä muistoihin.

— Olin esiintymässä Tampereella TTT-Klubilla. Siellä yksi ihminen tuli sanomaan, miten hän oli ensimmäisen kerran kuullut Paljon sanomatta jää -kappaleen. Hän oli kuullut sen kolmivuotiaana, kun se oli Syksyn sävelessä. Nyt hän on 50-vuotias ja vielä muistaa!

Moni äiti on kertonut Kuoppamäelle, kuinka Pieni mies soi radiossa juuri silloin, kun hän kantoi omaa vastasyntynyttä nyyttiä sairaalasta kotiin. Kuulija on myös saattanut käydä kiittelemässä hienoista lauluista, vaikkei välttämättä ole osannut nimetä mitään.

Hengellisiä ja poliittisia aatteita

Kuoppamäen ura alkoi Neloset-lauluyhtyeessä, kun hän oli 17-vuotias. Ennen kuin hän alkoi tehdä omia lauluja, hän valmistui opettajaksi. Opettajan työn ohella hän jatkoi musiikkiuraa, ja ennen pitkää hänestä tuli päätoiminen laulaja-lauluntekijä.

Kuoppamäki muutti perheineen Saksaan vuonna 1977, ja siellä hän asuu yhä. Hän opiskeli teologiaa, ja hänestä tuli antroposofisen Kristiyhteisön pappi.

— Se on moderni, uusi kirkko, Kuoppamäki sanoo. — Tietenkin se on kristillinen, niin kuin jo nimestä käy imi.

Kristiyhteisön oma näkemys onkin tuollainen. Sen sijaan perinteiset kirkot eivät pidä sitä kristillisenä yhteisönä, ja myös uskontotieteilijät luokittelevat sen toisin, niin sanottuihin länsimaisiin esoteerisiin liikkeisiin kuuluvaksi. Esoteeriseen perinteeseen kuuluvia suuntauksia ovat esimerkiksi spiritualismi ja ruusuristiläiset veljeskunnat.

Niin tai näin, Kuoppamäki toimi Kristiyhteisön pappina eläkkeelle jäämiseensä saakka ja tekee sijaisuuksia yhä. Hän kertoo, että tehtäviin kuului myös Steiner-koulussa opettaminen.

Hengellisten aatteiden lisäksi häntä on vetänyt politiikka, ja puoluekirjo on ulottunut demareista perustuslaillisten kautta kokoomukseen.

1980-luku oli aikaa, jolloin hän ei juuri ehtinyt kirjoittaa lauluja.

— Mutta musiikkia syntyi silloinkin.

Tuon ajan tuotantoa ovat esimerkiksi sävellykset kappaleisiin Rotunainen, Viikonloppuisä ja R-a-k-a-s. Niiden sanoittaja on Chrisse Johansson, joka muuten oli vuonna 2013 Juha Vainion palkinnon saaja.

Tekeillä uusi albumi

Kölnissä asuva Kuoppamäki viettää vuosittain pitkiäkin aikoja Suomessa. Tämänkertainen reissu kestää vähän toista kuukautta.

Kotkaan hän ehti torstaiksi, ja sitten matka suuntautui keikalle Joensuuhun.

Tekeillä on myös rakkauslauluista koostuva albumi.

Juha Vainion palkinto

Palkinnon jakava rahasto on perustettu vuonna 1990.

Rahaston hallitukseen kuuluu edustajia Kotkan kaupungista, Suomen Musiikintekijät ry:stä (entinen Säveltäjät ja Sanoittaja Elvis ry) sekä Juha Vainion perikunnasta.

Ensimmäinen palkittava vuonna 1991 oli Juice Leskinen.

Viime vuonna palkinnon sai Juha Tapio.

Palkintosumma on nyt 6 000 euroa.