Kotkassa kaksi uutta elokuvaensi-iltaa: Keskinkertainen dokumentti daameista ja lasikattoja särkevä neljän tähden historiallinen draama

Nothing Like a Dame -dokumentissa suomalaisillekin tutut brittinäytteljät muistelevat menneisyyttään. Keira Knightley loistaa historiallisessa draamassa täysin pelkäättömänä.

Jacob Wishnek

Brittiläisen elokuvan, television ja näyttämön arvoitetut Maggie Smith, Joan Plowright, Eileen Atkins, ja Judi Dench keskustelevat pitkistä uristaan ja yli puoli vuosisataa kestäneestä ystävyydestään.
Brittiläisen elokuvan, television ja näyttämön arvoitetut Maggie Smith, Joan Plowright, Eileen Atkins, ja Judi Dench keskustelevat pitkistä uristaan ja yli puoli vuosisataa kestäneestä ystävyydestään.

Daamien muistelot

Nothing Like a Dame (Iso-Britannia, 2018)

Ohjaus: Roger Michell.

Kesto: 84 min. Sallittu.

Nothing Like a Dame -dokumentilta on turha hakea mitään suurta tarkoitusta. Kuvissa ovat vain vanhat ystävät, jotka keskustelevat menneisyydestään. Hyvin simppeli konsepti. Lopputuloksesta tekee nautittavan se, että keskustelijoilla on takanaan viiden vuosikymmenen kemia ja he ovat ammattilaisia puhumisen taiteessa.

Lisäksi heillä on kiinnostavia tarinoita.

Tuntuu hieman siltä, että istuisi Damejen kanssa samassa tilassa.

Kaikki Dame-arvonimellä kunnioitetut Maggie Smith, Joan Plowright, Eileen Atkins, ja Judi Dench ovat tuttuja suomalaisille lukemattomista televisiosarjoista ja elokuvista. Kyseessä on brittinäyttämön aatelistosta.

Keskustelun kautta pohjustetaan, miten nelikko on päätynyt nykypisteeseen. Ote on luonnollinen ja vapaasti soljuva. Kun sää käy huonoksi pihalla, siirtää kuvausryhmä keskustelun sisätiloihin. Tuntuu hieman siltä, että istuisi Damejen kanssa samassa tilassa.

Romanttisista komedioista tunnetulle käsikirjoittaja-ohjaaja Roger Michellille ei oikeastaan jää juuri mitään virkaa, paitsi kaivaa arkistomateriaalista kuvia ja kuvamateriaalia täsmäämään keskustelua.

Jännittävintä dokumentissa on se, että keskustelu jaetaan hetkittäin pienimpiin ryhmiin. Tämä välittää yhä syvemmin tunnetta, että katsoja olisi mukana päivälliskutsuilla.

Dokumentti on näyttelijöiden faneille pakkokatsottavaa. Elokuvan ja näyttämötaiteen historiasta kiinnostuneille se on mannaa. Muut voivat pitää puolitoistatuntista rupatteluhetkeä hyvinkin pitkästyttävänä.

Kolme tähteä

Hyvää: Mielenkiintoista näyttämö- ja elokuvahistoriaa läpäisevää keskustelua…

Huonoa: … eikä mitään muuta.

Erityistä: Oscar-tilastoja: Judi Dench — seitsemän ehdokkuutta, yksi voitto. Maggie Smith — kuusi ehdokkuutta, kaksi voittoa. Joan Plowright — yksi ehdokkuus. Eileen Atkins — ei ehdokkuuksia.

Robert Viglasky

Colette (Keira Knightley) toimii haamukirjoittajana miehelleen (Dominic West), mutta janoaa tunnustusta työstään ja vapautta seurata sydäntään.

Historiallinen draama särkee lasikattoja

Colette (Yhdysvallat/Iso-Britannia, 2018).

Ohjaus: Wash Westmoreland. Käsikirjoitus: Wash Westmoreland, Richard Glatzer, Rebecca Lenkiewicz.

Rooleissa: Keira Knightley, Dominic West, Eleanor Tomlinson, Fiona Shaw.

Kesto: 111 min. K-12.

Sidonie-Gabrielle Colette (Keira Knightley) on vain tavallinen ranskalainen maalaistyttö, kunnes hän tapaa kiehtovan Willyn (Dominic West). Pariisilainen kirjailijamies nai Coletten ja pyyhkäisee hänet matkaansa kuhisevaan vuosisadanvaihteen Pariisiin.

Työnsä kanssa kamppaileva aviomies ehdottaa, että ehkä Colette voisi kirjoittaa hänen nimellään julkaistavaksi jotain — vaikka tarinoita omasta nuoruudestaan.

Tarinat omapäisestä Claudine-tytöstä muodostuvat suureksi hitiksi, varsinkin nuorten naisten keskuudessa. Claudinesta muodostuu ensimmäinen teinityttöjen oma kirjasarja.

Colette alkaa halveksia miestään, joka häikäilemättä käyttää hyödykseen hänen aikaansaannoksiaan. Muutenkin yhteiskunnan normien kahleet tuntuvat jatkuvasti yhä rajoittavammilta.

Varsinkin yhteys homoseksuaaliseen Missyyn (Denise Gough) alkaa avata Coletten silmiä ja sydäntä maailmalle ja sen mahdollisuuksille.

Tositapahtumiin perustuva historiallinen draama siirtää katsojan ajassa, kiitos Giles Nuttgensin loistavan kuvauksen ja Thomas Adèsin lumoavan musiikin.

Keira Knightley on täydellisen pelkäämätön.

Tämänkaltaisissa elokuvissa ennenkin loistanut Keira Knightley on täydellisen pelkäämätön. Muutos sinisilmäisestä maalaistytöstä rohkeaksi, vapaaksi naiseksi on vangitsevaa seurattavaa.

On helppo ymmärtää, miksi aiemmin paljon modernimpia draamoja ohjannut Wash Westmoreland on halunnut ottaa Coletten aiheekseen.

Kyseessä on kuvaus hyvin aikaansa edellä olevasta naisesta, joka särki patriarkaalisen maailman kahleita ravisuttaen jopa näennäisen edistyksellistä Pariisia.

Westmoreland on muovannut elokuvan tyylin tarinalleen sopivaksi. Päällisin puolin kaikki tuntuu olevan tavanomaista historiallista henkilökuvaa, jossa tunteita alleviivataan romanttisella musiikilla ja vakavat näyttelijät heittäytyvät meheviin puheisiin.

Mutta pinnan alla on paljon eläväisempi kerros, joka ei malta odottaa nousua esille.

Neljä tähteä

Hyvää: Klassisesti upeasti toteutettu. Energinen pohjavire.

Huonoa:

Erityistä: Colette kirjoitti uransa aikana kymmenittäin kirjoja ja artikkeleita sanomalehtiin sekä oli näyttelijä, pantomiimikko ja malli.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet