Mistä hinnasta myisit isänmaasi?

Martti Backman: Vakoojat. Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933.304 s. Gummerus 2017.

Gummerus

Mikä saa ihmisen pettämään isänmaansa? Miksi luovuttaa viholliselle oman maan elintärkeitä tietoja? Ja siis vapaaehtoisesti.

Vakoilutarinoiden jännittävyys ja piinaavakin tunnelma kiehtovat lukuelämyksenä. Silti nousee mieleen pohdinta vakoilijan moraalista ja motiiveista, joilla hän antautuu vieraan vallan käyriksi. Raha? Aate?

Kirjan kertomus on jännittävä.

Viipurilaissyntyinen, nuoruudessaan punakaartiin kuulunut Vilho Pentikäinen (s. 1903) lienee Suomen kuuluisin vakooja. Hän yleni taustastaan huolimatta yleisesikunnan upseeriksi.

Työpaikka tarjosi tilaisuuden vakoiluun. Yövuorojen aikana hän pääsi käsiksi salaisiin papereihin. Hän kuvasi niitä ja toimitti osan Neuvostoliiton suurlähetystöön, jossa ne yön kuluessa valokuvattiin. Aamun koittaessa dokumentit olivat omilla paikoillaan.

Vakoilu jatkui liki kymmenen vuotta. Pentikäisen keräämä tietomäärä oli massiivinen: armeijan sotasuunnitelmia, karttoja, linnoitteiden sijainteja, aseiden piirustuksia. Ja kaikki nopeasti vihollisen tietoon. Pentikäisen pako 1933 oli äkkinäinen ja yllätti kaikki. Ensin omalla autolla itärajalle, siitä Rajajoen yli Neuvostoliittoon.

Kun tapahtumia alettiin tutkia, paljastui vakoilurinki, joka käsitti lähes koko Euroopan. Yksi keskushenkilöitä oli latvialaissyntyinen lumoojatar Marija-Emma Schul, joka piti päämajaansa Kaivopuistossa Mannerheimin huvilan naapurissa.

Martti Backman (s. 1948) on entinen Suomen kuvalehden ja Iltalehden päätoimittaja. Hän jatkaa nasevien dokumenttiromaaniensa sarjaa nyt vakoilun maailmasta. Taustoitus on tehty hyvin, yksityiskodat hallussa, tunnelma tiivis.

Kirjan kertomus on jännittävä. Se kertoo myös oivaa ajankuvaa sotia edeltäneistä vuosista.

|

Seppo Paajanen

Hyvää: Tiukka faktapohja on saatu elävän tarinan muotoon.

Huonoa: Kirjan rakenteessa on tiettyä hajanaisuutta, eri osiot jäävät toisistaan irrallisiksi.

Erityistä: Pentikäinen otti vaimokseen myöhemmin Moskovassa Otto-Wille Kuusisen Aino-tyttären.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.