Taiteilijat ja opiskelijat toivat Euroopasta uusia oppeja ja loivat suomalaista sivistystä ennen itsenäisyyttä

Suomi kypsyi itsenäisyyskuntoon jo ennen vuotta 1917. Valtiolle loivat pohjaa oma kalevalainen perintö ja opit Euroopasta.

Museovirasto/Finna.fi

Säveltäjä Selim Palmgren on kuvattu työpöytänsä ääressä. Hän oli Jean Sibeliuksen, Heikki Klemetin ja  Armas Järnefeltin ohella tärkeä suomalaisuuden rakentaja.
Säveltäjä Selim Palmgren on kuvattu työpöytänsä ääressä. Hän oli Jean Sibeliuksen, Heikki Klemetin ja  Armas Järnefeltin ohella tärkeä suomalaisuuden rakentaja.

Suomen valtiollinen itsenäisyys syntyi monen asian summana. Jo ennen vuotta 1917 kansanopetus oli alkanut ja lehdistö kehittynyt, samoin kulttuurielämä. Seurattiin maailman asioita ja tehtiin opintomatkoja Eurooppaan.
— Suomalaisen kulttuurin on ajateltu lähteneen kalevalaisesta maailmasta, mutta monia kulttuurivaikutteita on tullut ulkomailta, lappeenrantalainen filosofian tohtori Aimo Ruusunen muistuttaa.
Kansallinen herääminen ja kulttuurivaikutteet olivat voimissaan jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, joka alkoi 1914.
— 1880-luvulla oli olemassa oma suomalainen kulttuuri. Emme olleet enää pelkästään Ruotsin tai Venäjän alaviite, Ruusunen sanoo.
Niin papit, insinöörit, lääkärit kuin taiteilijatkin hakivat oppia Euroopasta. Sivistyneistön kieli oli latina. Talonpoikaistokin sai välillisesti vaikutteita Tukholmasta. Tavallisen kansan lapset oppivat koulussa muun muassa maantiedettä ja saivat siitä käsityksen, mitä oman elinpiirin ulkopuolella on.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet