Taiteilijat ja opiskelijat toivat Euroopasta uusia oppeja ja loivat suomalaista sivistystä ennen itsenäisyyttä

Suomi kypsyi itsenäisyyskuntoon jo ennen vuotta 1917. Valtiolle loivat pohjaa oma kalevalainen perintö ja opit Euroopasta.

Museovirasto/Finna.fi

Säveltäjä Selim Palmgren on kuvattu työpöytänsä ääressä. Hän oli Jean Sibeliuksen, Heikki Klemetin ja  Armas Järnefeltin ohella tärkeä suomalaisuuden rakentaja.
Säveltäjä Selim Palmgren on kuvattu työpöytänsä ääressä. Hän oli Jean Sibeliuksen, Heikki Klemetin ja  Armas Järnefeltin ohella tärkeä suomalaisuuden rakentaja.

Suomen valtiollinen itsenäisyys syntyi monen asian summana. Jo ennen vuotta 1917 kansanopetus oli alkanut ja lehdistö kehittynyt, samoin kulttuurielämä. Seurattiin maailman asioita ja tehtiin opintomatkoja Eurooppaan.
— Suomalaisen kulttuurin on ajateltu lähteneen kalevalaisesta maailmasta, mutta monia kulttuurivaikutteita on tullut ulkomailta, lappeenrantalainen filosofian tohtori Aimo Ruusunen muistuttaa.
Kansallinen herääminen ja kulttuurivaikutteet olivat voimissaan jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, joka alkoi 1914.
— 1880-luvulla oli olemassa oma suomalainen kulttuuri. Emme olleet enää pelkästään Ruotsin tai Venäjän alaviite, Ruusunen sanoo.
Niin papit, insinöörit, lääkärit kuin taiteilijatkin hakivat oppia Euroopasta. Sivistyneistön kieli oli latina. Talonpoikaistokin sai välillisesti vaikutteita Tukholmasta. Tavallisen kansan lapset oppivat koulussa muun muassa maantiedettä ja saivat siitä käsityksen, mitä oman elinpiirin ulkopuolella on.

Mummon kanssa Eurooppaan

1880-luvulla oli olemassa oma suomalainen kulttuuri.

Museovirasto/Finna.fi

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin lakimieshaaveet vaihtuivat taideammattiin, kun hän pääsi tutustumaan eurooppalaisiin museohin.


Taideopiskelija Akseli Gallen-Kallelakin kääri Poika ja varis -teoksen rullalle ja läksi Pariisiin vuonna 1884. Kuvataiteilija Elin Danielsson sai valtion stipendin Pariisin-opintojaan varten.
Saksassa opiskeli Suomen ja koko Euroopan ensimmäinen eläinlääkäriksi kouluttautunut nainen Agnes Sjöberg. Hän oli saanut poikkeusluvan, mutta silti suomalaiset miesopiskelijat kantoivat hänet ulos luentosalista. Heistä se ei ollut naisen paikka. Sjöberg valmistui Saksassa juuri ennen Suomen itsenäistymistä.
Matkoilla Eurooppaan saattoi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz pääsi näkemään eurooppalaisia museoita isoäitinsä Emilia Hackmanin kanssa. Viipurilainen isoäiti oli käynyt Roomassa hevoskyydillä jo tyttösenä vuonna 1834.
Emilistä piti tulla lakimies, mutta hänestä tulikin kuvanveistäjä, joka kuvasi paljon hevosia ja ihmisiä.

Uusia näkökulmia Snellmaniin

Filosofi ja valtiomies J. V. Snellmanin merkitys kaipaa Ruususen mielestä päivitystä. Snellmanin matkakirja paljastaa, että 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen Suomessa oli ihmisiä, jotka tunsivat Eurooppaa ja sen valtiollisia rakenteita.

— Snellman teki havintoja ja kertoi niistä eteenpäin. Siihen liittyy jo pohdintaa valtiollisen aseman kehittämisestä ja esimerkiksi uusien hallinnonalojen luomisesta.
Yksi itsenäisyydestä puhuja oli Emil von Qvanten. Hän sävelsi 17-vuotiaana laulun Suomis sång (Suomen laulu) ja kirjoitti 1855 pamfletin Suomen itsenäisyydestä vaatien Suomen erottamista Venäjästä. Lisäksi hän haaveili skandinaavisesta liittovaltiosta.



Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.