Antti Tuurin romaaniin pohjautuvaa musikaalia treenataan vanhassa varastohallissa Neuvottomassa — lopputulos nähdään kesällä Hamina Bastionissa

Elokuussa kantaesityksensä saava Taivaanraapijat kertoo amerikansuomalaisista pilvenpiirtäjien rakentajista.

Kimmo Seppälä

Haminalainen Olle Tepponen ja Korvenkylän kesäteatterista tuttu Piia Jussila nähdään Taivaanraapijat-musikaalissa ensi kesänä.
Haminalainen Olle Tepponen ja Korvenkylän kesäteatterista tuttu Piia Jussila nähdään Taivaanraapijat-musikaalissa ensi kesänä.

Haminan Neuvottomaan on noussut pilvenpiirtäjätyömaa. Kymmenien metrien korkeuteen kohoavat rakennuselementit löytyvät vanhasta teollisuushallista, jossa harjoitellaan uutta Taivaanraapijat-musikaalia.

Antti Tuurin samannimiseen romaaniin perustuva musikaali saa kantaesityksensä Hamina Bastionissa 17. elokuuta. Tarina kertoo kertoo pilvenpiirtäjiä rakentaneista suomalaissiirtolaisista 1900-luvun alun New Yorkissa.

Esityksen ohjaa Jalle Niemelä, joka on myös käsikirjoittanut näyttämöteoksen Tuurin romaanin pohjalta. Musiikista vastaavat Kari Pyrhönen ja Esa Kaartamo.

— Pari vuotta tähän on mennyt. Tämä on tähänastisen urani ison ja tärkein työ, Niemelä sanoo.

Jotain saa jättää pois

Niemelä puhuu tiedotustilaisuudessa, jossa on näyttelijäkaartin ja säveltäjien lisäksi paikalla kirjailija itse.

Sunilan arkkitehtikierrokselta Neuvottomaan saapunut Antti Tuuri kertoo yllättyneensä, kun Niemelä ja Pyrhönen ottivat häneen yhteyttä muutama vuosi sitten.

— Kun romaanista lähdetään tekemään näytelmää tai elokuvaa, siitä syntyy oma taidemuotonsa. Romaaniin voi laittaa kaiken, mutta musikaali ei voi olla kahdeksan tunnin pituinen. Valmistaudun siihen, että jotain jätetään pois. Se on sallittua, Tuuri sanoo.

Sai alkunsa yhdestä laulusta

Idea musikaaliin syntyi kotkalaislähtöisen Pyrhösen kappaleesta Taivaanraapija, joka julkaistiin Tuurin romaanin innoittamana vuonna 2009.

— Kun luin Antin romaanin, toivoin, ettei se ikinä loppuisi. Se on upea kuvaus näistä ihmisistä ja heidän elämästään, Pyrhönen kertoo laulun synnystä.

Pyrhönen on aiemmin työskennellyt Niemelän kanssa kolmessa kansainvälisessä käännösmusikaalissa. Nyt kaksikko halusi tehdä jotain omaa. Pian Niemelä muisti Pyrhösen levyttämän kappaleen.

Romaaniin voi laittaa kaiken, mutta musikaali ei voi olla kahdeksan tunnin pituinen. Valmistaudun siihen, että jotain jätetään pois. Se on sallittua. — Antti Tuuri

— Huomasimme, että tässähän on meidän musikaalimme.

Toiseksi säveltäjäksi saatiin pitkän linjan lauluntekijä Esa Kaartamo. Muusikko kertoo liikuttuneensa amerikansuomalaisten tarinasta, koska hänen omat isovanhempansa lähtivät siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin.

— Tämä on ollut minulle hieno emotionaalinen mahdollisuus olla mukana.

Parikymmentä laulua

Tarinan päähenkilö on Kauhavalta New Yorkiin muuttanut parikymppinen Jussi Ketola, joka elättää itsensä pilvenpiirtäjien rakennustyömailla. Musikaalissa Ketolaa esittää haminalainen Olle Tepponen.

— Tällaisen tekstin ja roolin päälle on kiva kivuta, Tepponen sanoo.

Myös hänen kollegansa Tuuli Immonen, Keijo Kumanto ja Piia Jussila kuvailevat Taivaanraapijoita isoksi tarinaksi, jossa on paljon välitettävää yleisölle.

— Tarinassa on suuria ja tärkeitä historiankäänteitä. Koska teksti on alun perin julkaistu romaanina, siinä on enemmän elämää kuin musikaaleissa yleensä, Kumanto toteaa.

Esityksessä on parikymmentä laulua. Näyttelijöitä säestää kuusihenkinen livebändi, jonka kapellimestarina on Hannu Timonen.

Immonen kertoo liikuttuneensa kappaleista jo ennen jo käsikirjoituksen lukemista. Tepposen mukaan laulujen joukosta löytyy myös tarttuvia korvamatoja.

Kimmo Sepplä

Käsikirjoittaja-ohjaaja Jalle Niemelä otti yhteyttä kirjailija Antti Tuuriin muutama vuosi sitten. Lupa musiikaalin tekemiseen heltisi. Tuuri tutustui musikaalin harjoituspaikkaan Neuvottomassa tällä viikolla.

Tärkeä osa Suomen historiaa

Antti Tuurin romaani Taivaanraapijat ilmestyi vuonna 2005. Kirjassa alkanut Jussi Ketolan tarina jatkuu kahdessa teoksessa eli Kylmien kyytimiehessä (2007) ja Ikitiessä (2011).

Kylmien kyytimiehessä New Yorkista takaisin Pohjanmaalle palannut Ketola yrittää aseistakieltäytyjänä välttää osallistumista sisällissotaan, mutta joutuu Tampereen taisteluihin kuskaamaan ruumiita. Viime syksynä elokuvaensi-iltansa saanut Ikitie kertoo amerikansuomalaisista 1930-luvun Neuvostoliitossa.

— Kun lähdin rakentamaan ensimmäistä kirjaa, en ajatellut että Jussi Ketolan myöhemmät vaiheet olisivat tällaiset. Ikitie-elokuva palkittiin maaliskuussa kuudella Jussi-patsaalla, Kylmien kyytimiehestä menee näytelmä Tampereella ja nyt Taivaanraapijoista tehdään musikaali Haminaan, Tuuri toteaa.

Esikuvana oikea henkilö

Kirjailija sanoo, että Ketolan esikuva on ollut oikea henkilö.

— 1980-luvun alussa haastattelin Kauhavalla erästä miestä, jonka isä oli kokenut samanlaisia asioita. Tällöin päätin kirjoittaa aiheesta kirjan ja lopulta kolme.

Haastateltava kertoi, että hänen isänsä oli muilutettu Lapuan liikkeen toimesta Pohjanmaalta Karjalaan. Isä oli sisällissodan aikana kieltäytynyt aseista, minkä jälkeen hänet pakotettiin Tampereen taisteluihin ajamaan ruumisvankkureita. Hän oli myös ollut Amerikassa.

— Kirja ei ole kuitenkaan dokumentti, vaan fiktiivinen tarina, Tuuri painottaa.

Intiaanit ja suomalaiset korkeuksissa

Tuuri sanoo, että häntä kiinnosti 1900-luvun pilvenpiirtäjätyömailla työskennelleiden suomalaisten kylmäpäisyys. Rakennusmiehet painoivat pitkää päivää vaarallisissa olosuhteissa jopa parinsadan metrin korkeudessa.

— Väitettiin, että intiaaneilla ei ollut korkeanpaikankammoa, kun taas suomalaiset tekivät mitä vaan rahasta.

Tuurin mukaan suomalaisilla siirtolaisilla oli tuohon aikaan isot yhdyskunnat New Yorkin Harlemissa ja Brooklynissa omine kirkkoineen, kauppoineen ja tanssiaisineen. Kirjailija tutustui entisiin asuinpaikkoihin taustatyötä tehdessään.

— Osa taloista on edelleen pystyssä. Nuo paikat ja siirtolaisten elämä liittyvät olennaisesti myös Suomen historiaan 1900-luvun alussa.

Taivaanraapijat

Pohjautuu Antti Tuurin Taivaanraapijat-romaaniin vuodelta 2005.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja on Jalle Niemelä.

Musiikin ovat säveltäneet ja sanoittaneet Kari Pyrhönen ja Esa Kaartamo.

Koreografioista vastaa Hilppa Lampi.

Pääosassa nähdään Olle Tepponen.

Ensi-ilta Hamina Bastionissa 17. elokuuta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet