Vuoden 2017 lastenlaulutapaus!

Teos

Vuoden 2017 lastenlaulutapaus!

Kymi Sinfonietta, Hilla ja Liisi, kirja ja levy, Teos ja Alba 2017.

Mitä saadaan aikaan, kun Kymi Sinfoniettan osaaminen yhdistetään Mari Kätkän, Ulla Piispasen ja Tuomas Kesälän musikaalisiin lahjoihin? Syntyy parasta uutta lastenmusiikkia. Ja kun vielä musikaaliseen kokonaisuuteen lisätään hätkähdyttävän värikäs, yksityiskohtia pursuava ja innovatiivinen Sari Airolan kuvitus, niin syntyy hurjan tyylikäs lastenlaulukirja.

Sinänsä kirjan ja levyn yhdistäminen ei ole mikään uusi juttu. Tätä kirjaa voi lukea laulamattakin. Kuvitus osittain elää omaa elämäänsä. Kirjan voi lukea lorukirjana kuvitusta seuraamalla.

Kuuntelukokemuksena jotkut lauluista jäävät soimaan ihanasti päässä. ”Pakkaajanmarssi” soi villisti, ”Peikkokansantanssi” mojahtaa päähän, ”Aikalaulu” on kekseliäs tarina ajan monimuotoisuudesta ja räppäävä ”Kaveri” iskee täydellisesti nykypäivään.

Sekä kirjaa että levyä mainostetaan yhtenäisenä musiikkisatuna ja seikkailuna. Ensimmäisessä laulussakin väitetään, että nyt lähdetään seikkailulle. Matkalaukut pakataan villin anarkistisessa hengessä ja kavereita tavataan useammassakin kappaleessa. Kokonaisuudesta puuttuu harmittavasti kuitenkin kehyskertomus, se luvattu seikkailu.

Iskevien laulujen lisäksi tarinasta löytyy hempeitä ystävyyttä ylistäviä lauluja. Monissa lauluista sanat liikkuvat pikemmin tyttöjen kuin poikien maailmoissa: prinsessoja löytyy, juhlakengissä keekoillaan, laulellaan ja tanssitaan.

Ystävyyden ylistys ja tyttömaailma varmaan liittyvät päähahmojen valintaan. Olisin silti toivonut lisää poikamaista meininkiä. Nyt osa muuten mahtavista lauluista jää liian hempeäksi hymistelyksi.

Jos tämän kirjan ja levyn laulut löytävät laulajansa kouluissa, tarhoissa ja esikouluissa, ne räjähtävät klassikoiksi, sillä niin vetävää ja kaunista musiikkia ne sisältävät. Yleisradio voisi soittaa tätä levyä kaiken aikaa radiossa, eivätkä laulut kuluisi yhtään. Sivunumerot ovat jääneet pois mutta mitäpä tuosta — kuvitus ja musiikki korvaavat kaiken.

| Petri Pietiläinen

Hyvää: Mahtavaa lastenmusiikkia.

Huonoa: Lauluissa korostuu tyttöjen maailma.

Erityistä: Kymi Sinfoniettan uusin valloitus.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.