Suomen kirja-alan suurin palkinto jaetaan pian, pyysimme Nuoren Voiman päätoimittajaa, kirjallisuuskriitikko Vesa Rantamaa nimeämään mahdollisia ehdokkaita — ”Kaikista varmin lienee Pajtim Statovci”

Finlandia-palkinto jaetaan taas marraskuussa, ja ehdolle pääsevät julkistetaan reilun kahden viikon kuluttua. Kirjallisuuskriitikko, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama pohti mahdollisia ehdokkaita Kymen Sanomien pyynnöstä.

Kuvankäsittely/Juha Rika

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan 7. marraskuuta. Hanna-Riikka Kuisma ja Pajtim Statovci ovat vahvoilla, arvioi kirjallisuuskriitikko ja päätoimittaja Vesa Rantama.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan 7. marraskuuta. Hanna-Riikka Kuisma ja Pajtim Statovci ovat vahvoilla, arvioi kirjallisuuskriitikko ja päätoimittaja Vesa Rantama.

Minkälaiset teemat näkyvät tämä vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokasvalinnoissa? Ainakin kansainvälisyys, alaluokan kuvaus ja palkinnon profiilin nuorennusleikkaus, arvelee Nuori Voima -kirjallisuuslehden päätoimittaja Vesa Rantama.

— En usko, että tämän vuoden raati pyrkii palkitsemaan nimenomaan kirjallisuuden keinoilla maksimaalisesti leikittelevää romaania, vaan sellaisen teoksen, joka on helppo siirtää formaatista toiseen. Esimerkiksi kirjasta elokuvaksi, Rantama sanoo.

Vesa Rantama

Vesa Rantama toimii kirjallisuuslehti Nuoren Voiman päätoimittajana.
Vesa Rantama toimii kirjallisuuslehti Nuoren Voiman päätoimittajana.

Kaunokirjallisuuden valitsijaraadissa istuvat tänä vuonna Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, Suomalaisen kirjakaupan myymäläpäällikkö Anne Ikonen sekä elokuvatuottaja Rimbo Salomaa. Raati valitsee vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi.

Lopullisen valinnan palkinnon saajasta tekee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Varsinaiset ehdokkaat julkistetaan 7.11. ja 30 000 euron suuruinen palkinto jaetaan 27.11. Samana päivänä jaetaan Finladia-palkinnot myös tietokirjallisuudelle sekä lasten- ja nuortenkirjallisuudelle.

Kävimme Rantaman kanssa läpi kuusi mahdollista kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokasta.

Otava

25107370.jpg

1. Pajtim Statovci: Bolla (Otava)

— Kaikista varmin ehdokas lienee Pajtim Statovci. Hän ei ole aiemmin ollut ehdokkaana, eikä Bolla-romaanin kohdalla taso ole tippunut, Rantama sanoo.

Statovci on Kosovosta kaksivuotiaana Suomeen muuttanut kirjailija, jonka teokset ovat saaneet poikkeuksellisen vastaanoton. Esikoisromaanillaan Kissani Jugoslavia hän voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.

Toinen romaani Tiranan sydän (englanniksi Crossing) on ehdolla amerikkalaisen National Book Awards -palkinnon käännössarjassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalaista kirjallisuutta on valittu ehdolle.

Bolla on Statovcin kolmas romaani. Se kertoo kahden nuoren miehen kiihkeästä rakkaudesta sotaan hajoavan Jugoslavian maisemassa.

— Statovci tekee tietyllä tapaa esimerkillistä Finlandia-proosaa. Taiteellisesti kunnianhimoista, mutta myös helposti myytävää kirjallisuutta.

Gummerus Kustannus

25107347.jpg

2. Antti Rönkä: Jalat ilmassa (Gummerus)

— Tyypillinen Finlandia-ehdokkaan lukija on keski-ikäinen tai keski-iän jo ylittänyt nainen. Uskon, että raadilla saattaa olla tänä vuonna painetta profiloida palkintoa myös nuoria lukijoita kiinnostavaksi, Rantama huomauttaa.

Valitsijaraadin puheenjohtaja Ilmi Villacís on ollut julkisuudessa esillä nuorten lukemisen edistäjänä. Huoli erityisesti poikien lukemisesta on viime vuosina ollut suuri. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeessa kirjallisuuskasvatusta on kohdistettu ammattikouluihin ja vankiloihin.

— Finlandia-raadilla on ollut tapana nostaa ehdolle yksi esikoisromaani. Tänä vuonna se voisi olla Antti Röngän kehuttu koulukiusaamistarina Jalat ilmassa.

Autofiktiivisiä elementtejä sisältävä teos syventyy koulukiusaamisen jättämiin haavoihin.

— Sekä Rönkä että Statovci ovat molemmat 1990-luvulla syntyneitä mieskirjailijoita, eli edustavat ikänsä ja sukupuolensa puolesta juuri tätä lukijoiden riskiryhmää.

Like

25113305.jpg

3. Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo (Like)

— Pitkään on puhuttu siitä, että suomalaisesta proosasta ovat Arto Salmisen jälkeen puuttuneet alaluokan kuvaukset. Sitä keskustelua vasten Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo olisi ilmeinen valinta.

Dystopiaromaanissa kansainvälinen sijoitusrahasto ostaa suomalaisen lähiökerrostalon. Köyhyyden-, huumeiden- ja väkivallankatkuista burleskia kuvataan trillerin vetävyydellä.

— Tuntuu, että tietyllä tapaa kaunokirjallisuudessa fokus on siirtynyt menneisyydestä tulevaisuuteen. Jos tylysti ajatellaan, niin nykyään menneet kuolleet eivät enää kiinnosta niin paljon kuin tulevat kuolleet. Niistä saadaan parempia tarinoita.

Teos

25107330.jpg

4. Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin? (Teos)

— Teos on kustantamona ollut varsinainen Finlandia-hai. Tänäkin vuonna kustantamolta on ilmestynyt romaanit usealta aiemmalta Finlandia-voittajalta (Laura Lindstedt, Riikka Pelo, Mikko Rimminen), mutta Teoksen kirjailijoista tässä kisassa Monika Fagerholm on aina ollut hieman alinoteerattu.

Fagerholminkin tapauksessa suosio ulkomailla on ollut merkittävää. Hän sai vuonna 2005 romaanillaan Amerikkalainen tyttö ”Ruotsin Finlandian” eli August-palkinnon, ja kirjaa myytiin naapurimaassa yli 150 000 kappaletta. Kuka tappoi bambin? -romaanissa on myös mediassa kuohuttava aihe, joukkoraiskaus.

— Yksi näkökulma ehdokkaan valitsemiseen on se, että joko kirjasta tai ehdokkaasta saa tehtyä vetävän lehtijutun, Rantama sanoo.

— Raadit ovat tyypillisesti valinneet ehdolle myös yhden suomenruotsalaisen kirjailijan, joten Fagerholm täyttäisi sen kiintiön.

Kirja ilmestyi alun perin ruotsinkielisenä Förlaget-kustantamolta.

Wsoy

25107337.jpg

5. Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY)

— Kisassa pitää olla mukana myös jokin perinteiseen kohderyhmään osuva teos, kuten suurmieskirja tai historiallinen romaani. Tänä vuonna se voisi olla Johanna Venhon Ensimmäinen nainen.

Sylvi Kekkosen elämästä kertova teos on saanut kehuja ja myynyt jo tähänkin mennessä hyvin.

— Jos katsotaan, että Finlandia on ensisijaisesti nimenomaan myynninedistämispalkinto, niin tämä romaani olisi voittajana luultavasti kaikkein suurin myyntimenestys.

Wsoy

25113303.jpg

6. Hassan Blasim: Allah99 (WSOY)

— Allah99 on kirjoitettu arabiaksi, mutta se ei ole mikään este ehdokkuudelle. Hassan Blasim on alunperin irakilainen kirjailija, mikä näyttäisi hyvältä Finlandia-listassa. Tämä korostaisi suomalaisen kirjallisuuden kansainvälisyyttä, mikä on yhä suurempi etu myös Suomen sisäisessä julkisuudessa, Rantama sanoo.

Kustantamo juhlistaa teosta ”nyky-Helsinkiin sijoittuvaksi versioksi Tuhannen ja yhden yön tarinoista”. Kyseessä on Rantaman ehdokaslistan rakenteellisesti haastavin kirja.

— Raadilla olisi mahdollisuus nostaa ehdolle myös sellaisia romaanin muotoa haastavia teoksia, kuten Maria Matinmikon Kolkka (Siltala) tai Antti Salmisen Mir (Poesia), mutta en usko, että tämä raati päätyy niin tekemään.