Kuiskaaja pääsi ääneen Kotkan kaupunginteatterin uutukaisen esittelyssä — Näyttelijä uskoi kyllä pystyvänsä puhumaan jo illan harjoituksissa

Antti Leskisen pitäisi saada kurkkunsa kuntoon hyvissä ajoin ennen ensi-iltaa. Meidän herramme muurahaisten teksti on kuitenkin sellaista, että Pete Salonen voi joutua alkuesityksissä avittamaan.

Niklas Malinen

Antti Leskinen ottaa näyttämöllä 15 roolia. Pikkukaupungin kavalkadi kertoo moenlaisista ihmiskohtaloista.
Antti Leskinen ottaa näyttämöllä 15 roolia. Pikkukaupungin kavalkadi kertoo moenlaisista ihmiskohtaloista.

Kuiskaaja sai kerrankin päätehtävän! Nyt kyse ei ollut mistään näytelmästä, joka nostaisi parrasvaloihin teatteriesitykseen vaikuttavia mutta yleensä enemmän ja vähemmän pimennossa olevia ihmisiä. Tilanne oli täyttä totta.

Pete Salonen joutui nimittäin lukemaan yhden tarinan ääneen Kotkan kaupunginteatterin uutuusesittelyssä, kun näyttelijä Antti Leskinen oli menettänyt äänensä.

Esitysten alkamiseen mennessä Leskisen kurkku lienee kunnossa. Sitä paitsi hän uskoi pystyvänsä puhumaan jo saman illan harjoituksissa.

Yhden miehen show

Uutuustyö on Aapelin Meidän herramme muurahaisia. Kotkassa se on yhden näyttelijän show.

Leskinen tuo näyttämölle 15 henkilöhahmon tarinan. Vastanäyttelijöistä ei siis ole tukea, ja vaikeuskerrointa kasvattaa vielä Aapelin kieli. Se ei ole luonteeltaan puhetta, vaan kerrontaa; se ei ole niinkään repliikkejä, vaan luettavaksi tarkoitettua tekstiä.

Voi siis olla, että Salonen joutuu vielä silloin tällöin avaamaan suunsa, vaikka se ei tietenkään ole tavoite.

— Ainakin noissa alkuesityksissä, Leskinen arvelee.

Näyttelijä kehuu Aapelin kieltä hienoksi. Tarkoitus on pitää kiinni joka sanasta ja olla vaihtamatta vahingossa esimerkiksi verbiä toiseksi.

Leskinen ja Salonen sanovat, että kuiskaajan pitää nähdä näyttelijän silmistä, tarvitseeko tämä apua. Harjoituksissa Leskinen on kuulemma napsutellut sormiaan, jos täsmämuoto on ollut kateissa. Kuiskaaja ei myöskään saa olla liian aktiivinen, eli hän ei esimerkiksi saa rikkoa rytmiä korjaamalla takautuvasti jotain väärää sanaa.

Ihmisistä puhumaan lämpimästi

Aapeli eli toimittaja ja kirjailija Simo Puupponen julkaisi esityksen pohjana olevan novellikokoelmansa vuonna 1954. Se — alaotsikoltaan Kavalkadi pienestä kaupungista — kertoo peräti 43 ”muurahaisen” tarinan.

Kokoelmasta on sanottu, että se on Aapelia satiirisimmillaan. Esityksen ohjaajan Miko Jaakkolan mielestä se myös Aapelia vakavimmillaan ja parhaimmillaan.

Jaakkola on halunnut nostaa esiin tarinoiden armeliaisuuden. Se on vastapainoa nykymaailman kovuudelle.

— Tuntuu hyvältä tuoda näyttämölle lämmin puhe ihmisistä, Jaakkola sanoo.

Ihmisillä on puutteita. He voivat olla vaikka juoppoja tai pikkusieluja, mutta tarina kohtelee heitä anteeksiantavasti.

Jaakkola on paitsi ohjaaja myös Aapelin tekstin toinen sovittaja. Toinen on Antti Leskinen.

Ensi-ilta on ravintola Kairossa 24.1.

Aapelia myös Kyminsuuhun

Aapeli on tänä talvena ajankohtainen kirjailija Kotkassa muutenkin kuin kaupunginteatterissa. Karhulan työväennäyttämön ohjelmistoon tulee Aapelin tunnetuimpiin teoksiin kuuluva Pikku Pietarin piha.

Sen ensi-ilta on kulttuuritalo Kyminsuussa 17.2.

Pikku Pietarin pihan ohjaavat Hannele Kainulainen ja Arimo Haltsonen.

Tuntuu hyvältä tuoda näyttämölle lämmin puhe ihmisistä. Miko Jaakkola

Aapeli ja hänen tuotantonsa

Simo Puupponen syntyi vuonna 1915 Kuopiossa ja kuoli 1967 Helsingissä.

Hän oli toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija.

Aapeli oli hänen nimimerkkinsä ja kirjailijanimensä.

Hänen teoksiaan ovat myös muun muassa Pikku Pietarin piha, Siunattu hulluus, Koko kaupungin Vinski ja Vinski ja Vinsentti.