Kulttuuri lisää hyvinvointia. Se tunnustetaan nykyisin laajasti myös sosiaali- ja terveyspuolella. Seuraava askel on tuoda taide ja kulttuuri osaksi hoitoa ja kuntoutusta.

Tähän tähtää kuuden maakunnan Kulttuurisote-hanke.

— Kun taide- ja kulttuurilähtöiset palvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, niihin tulee velvoite. Ne eivät ole enää leivänpäällistä, vaan osaa leipää. Silloin niihin on myös pakko löytyä rahaa, teatterintekijä Piia Kleimola sanoo.

Kuusankoskelainen Kleimola työskentelee hankkeessa, sillä Carea on ostanut hänen työpanoksensa hankerahoituksella.

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä piti tärkeänä lähteä mukaan Kulttuurisoteen.

— Kun ihminen sairastuu, hänen elinpiirinsä monesti kapenee. Silloin tarvitaan asioita, jotka vievät ajatukset pois sairastamisesta. Kulttuuri ja taide voivat voimaannuttaa ihmistä, jotta hän jaksaa elää arjessa, johtajaylihoitaja Pia Rantamäki sanoo.

Sairastunut ei jaksa etsiä palveluja

Hankkeessa luodaan taide- ja kulttuuripalveluiden hyvinvointisuunnitelma, jonka avulla kulttuuri saadaan nivottua pysyväksi osaksi hoitotyötä. Tavoitteena on myös lähentää kulttuuri- ja sote-puolen toimijoita.

Kymenlaaksossa pääkohteena ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Heidän joukossaan on myös nuoria.

Kleimola on aloittanut työn tutustumalla erilaisiin hoitopolkuihin, joita apua tarvitseville maakunnassa tarjotaan.

— Käymme näitä polkuja läpi ja katsomme, missä kohtaa henkilölle ei välttämättä annetakaan pilleriä, vaan sanotaan, että tule mukaan laulamaan, hän yksinkertaistaa.

Rantamäen mukaan on tärkeää saada kulttuuri- ja taidelähtöiset hyvinvointipalvelut kirjattua sote-puolen rakenteisiin. Siten hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus tarjota esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille yhteiskunnan tarjoamia kulttuurielämyksiä samalla tavalla kuin heille tarjotaan muuta hoitoa ja kuntoutusta.

— Tällä hetkellä ihmisten pitää löytää heille sopivat kulttuuripalvelut itse. Heillä ei ole siihen välttämättä sairautensa keskellä voimia.

Raha ei ole ainut jarru

Taidetta ja kulttuuria on toki tähänkin asti viety hoitoympäristöön Kymenlaaksossa yhteistyössä paikallisten kulttuurintekijöiden kanssa. Sairaaloissa käy aika ajoin myös vapaaehtoisia esiintymässä.

Rantamäen mukaan toiminta ei ole kuitenkaan niin systemaattista, kuin mihin hanke tähtää.

Yksi jarruttava seikka on ollut raha. Rantamäki pitää suurimpana syynä kuitenkin sitä, että sosiaali- ja terveystoimea sekä kulttuuritoimea johdetaan eri ministeriöistä.

— Meillä ei ole olemassa ministeriöiden poikkileikkaavia käytäntöjä kulttuurin hyödyntämisestä hoitotyössä, hän sanoo.

Kulttuuriresepti lähtisi asiakkaalle tärkeistä asioista

Kulttuuria voisi Rantamäen mukaan hyödyntää eri tavoin laitoksissa ja avohoidossa, kuten terveysasemien vastaanotoilla ja sairaaloiden poliklinikoilla.

— Laitoksiin voisi viedä digitaalisilla välineillä musiikkia, teatteria ja elokuvia. Avopuolen vastaanotoilla puolestaan ihmisille voitaisiin tarjota kulttuurireseptejä, hän sanoo.

Kulttuurireseptillä asiakkaita kehotettaisiin käymään esimerkiksi konserteissa ja annettaisiin vinkkejä, mistä niitä löytyy. Reseptin sisältö laadittaisiin sen mukaan, mitkä asiat henkilölle ovat tärkeitä. Kokemuksesta keskusteltaisiin seuraavalla tapaamiskerralla.

— Nämä kulttuuritapahtumat voisivat olla asiakkaalle maksullisia tai maksuttomia.

Kleimolan mukaan kulttuurilla on monia myönteisiä vaikutuksia: se muun muassa vähentää yksinäisyyttä, luo yhteisöllisyyttä ja parantaa sosiaalisia taitoja. Rantamäki allekirjoittaa tämän. Hänen mukaansa osallistuminen itse taiteen tekemiseen ryhmässä voi edistää tervehtymistä.

— Moni lapsi ja nuori on syrjäytynyt arjesta. Kulttuuri voi tarjota heille uuden vertaisryhmän, jossa toimia.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on myöntänyt kuuden maakunnan hankkeelle 180 000 euron avustuksen. Hanke jatkuu vuoden loppuun asti.

Kulttuuri ja taide voivat voimaannuttaa ihmistä, jotta hän jaksaa elää arjessa. — Pia Rantamäki

Kulttuurisote-asiaa Pato Areenalla

Kulttuurisote-hankkeen tavoitteena on selvittää, miten taide ja kulttuuri saadaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.

Hankkeessa ovat mukana päähallinnoija Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala.

Carea vastaa Kymenlaakson erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta.

Kulttuurisotesta kerrotaan keskiviikkona Pato Areenalla Kuusankosken Taideruukissa, Kyminväylä 2.

Lisäksi tapahtumassa esitellään muun muassa Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkostoa. Viime vuonna perustettuun verkostoon kuuluu kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

Ohjelma: Kello 18 erityislasten teatteriryhmän esitys Liisa ihmemaassa. Kello 18.30—20 Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto koolla. Esittelyssä jakoon.fi-kulttuurinvälityspalvelu, Marja Jähi-Salo ja Kulttuurisote, Piia Kleimola.

Myös Draamaverkko-verkostolaisia paikalla. Kirjamyyntiä, Draamatyö-kustantamo, Raija Airaksinen.

Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.