Bambuhuilu vie vanhaan ja uuteen — Kotkassa ja Kouvolassa esiintyvä japanilainen solistivieras kuljettaa monet shakuhachinsa vähän kuin viinipulloräkissä

Tadashi Tajimalla on konsertissa neljä erilaista huilua. Ne tuovat Kymenlaaksoon pienen palan Japania.

Kimmo Seppälä

Tadashi Tajima (oikealla) on instrumenttinsa yhden koulukunnan perustaja ja palkittu taituri. Hänet tunnetaan shakuhachin monipuolisuuden ja ilmaisuvoiman välittäjänä. Kapellimestarina vierailee Yasuo Shinozaki, Kymi Sinfonietttan pitkäaikainen taiteellinen johtaja.

Kantolaite muistuttaa vähän halkotelinettä tai viinipulloräkkiä. Tadashi Tajiman telineessä on kuitenkin jotain ihan muuta: neljä shakuhachia.

Shakuhachi on perinteinen japanilainen instrumentti, bambuhuilu. Se on vanhastaan buddhalaisten munkkien soitin, mutta voi se soida konsertissakin.

Shakuhachin tehtävä ei ole tuottaa vain kauniita ääniä.

Tajimalla on näitä huiluja kaikkiaan 13 erilaista. Nyt niitä on telineessä neljä, ja kaikille on käyttöä Kymi Sinfoniettan tämän viikon konserteissa.

Orkesterilla on harvinainen solistivieras, suomalaisittain harvinainen instrumentti ja ohjelmassa harvinaista musiikkia. Kapellimestari sen sijaan on vanha tuttu, vuosina 2007—2014 Kymi Sinfoniettan taiteellisena johtajana toiminut Yasuo Shinozaki.

Japanin kulttuuria Suomeen

Kotimaahansa palannut Shinozaki haluaa yhä vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu Euroopassa, Suomessa ja Kymenlaaksossa.

— Minulla on ilo tuoda japanilaista kulttuuria Suomeen, hän sanoo.

Kapellimestari otaksuu, että vaikka shakuhachia on ennenkin soitettu Suomessa, Tajiman kaltaista taituria ja huippuammattilaista tuskin on kuultu. Tajima (s. 1942) on vuodesta 1979 alkaen esiintynyt 20 eri maassa ja ollut kysytty musiikkijuhlien vieras. Suomessa hän on kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa.

Tajiman Suomen-matkaan kuuluu myös luento, jonka hän pitää perjantaina Helsingissä Helsingin yliopiston ja Japanin suurlähetystön järjestämässä tilaisuudessa.

Tajima ja Shinozaki esittelevät instrumenttia, Shinozaki sekä musiikkimiehenä että Tajiman puhetta englanniksi tulkaten. Itse asiassa ihan alun perin soitin on lähtöisin Kiinasta. Mutta Japanissa shakuhachi on kehittynyt nykymuotoonsa, ja sen sointi on värikkäämpi ja ilmaisuvoima monivivahteisempi kuin alkuperäisen.

Huilu saa vaikka kirkaista

Shinozaki sanoo, että shakuhachin tehtävä ei ole tuottaa vain kauniita ääniä. Se saa vaikkapa ikään kuin kirkaista.

Tajima puhaltaa malliksi huiluunsa. Hän näyttää perinteisen sävelmän soitto-ohjetta. Sitä ei ole merkitty nuotein, vaan japanilaisin sormitusmerkein.

— Musiikki määrää, kuinka kauan soittaminen kestää, Shinozaki sanoo.

Hän naurahtaa, että se on tietysti vähän filosofinen toteamus. Tajima havainnollista suullaan hymisemällä ja kädellään sormituksia seuraten, kuinka musiikki kulkee.

Tämän viikon konserteissa Tajima esittää kaksi teosta. Se perinteinen on Daha no Kyoky, joka viittaa vihollisen lyömiseen taistelussa. Sen taiteilija esittää ilman orkesteria.

Toinen on modernia musiikkia, Toshio Hosokawan Voyage X — Nozarashi shakuhachille ja yhtyeelle. Hosokawa (s. 1955) on sukupolvensa tunnetuimpia japanilaissäveltäjiä. Hän asuu nykyisin Berliinissä, ja ainakin joidenkin luonnehdintojen mukaan hänen musiikissaan erottuu keskieurooppalainen painotus. Sooloinstrumentti tuo mukaan japanilaista paikallisväriä.

Voyage-sana tarkoittaa matkaa, ja teokset ovatkin eräänlaista matkantekoa. Nozarashi-sanan lähteenä on eräs haiku, joka muistuttaa ihmisen katoavaisuudesta.

Konsertti 16.5. klo 19 Kotkan konserttitalossa ja 17.5. klo 19 Kuusankoskitalossa.

Taiteilijatapaamiset konsertti-iltoina klo 17.45 ravintola Vaustissa ja Kuusankoskitalossa.

Konserttiohjelmassa japanilaisen musiikin lisäksi Aaron Coplandin, Einojuhani Rautavaaran ja Franz Schubertin teoksia.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet