Ingá-Máret Gaup-Juuso aloitti joikaamisen nelivuotiaana

Pohjoissaamelainen taiteilija haluaa kehittää uusia joikuja ja toisaalta uudistaa perinnejoikuja. Hän kuuluu Tundra Electron -yhtyeeseen, jonka debyyttialbumi ilmestyy tänä vuonna.

Jussi Lopperi

Pienikokoisesta naisesta lähtee ääni, jota voi kuvailla kantavaksi ja valtavaksi.
Pienikokoisesta naisesta lähtee ääni, jota voi kuvailla kantavaksi ja valtavaksi.

Kun Ingá-Máret Gaup-Juuso alkaa joikata omakotitalon studiossa, tajuaa saman tien, mitä hän tarkoitti sanoessaan: ”Pitää pärjätä tuulta vastaan.”
Pienikokoisesta naisesta lähtee ääni, jota voi kuvailla kantavaksi ja valtavaksi. Gaup-Juuso selittää, että äänen pitää antaa kulkea vapaasti.
Viereisessä tarkkaamohuoneessa istuvat elokuvaohjaaja Paul-Anders Simma ja muusikko Esa Kotilainen. Nyt äänitetään elokuvamusiikkia.
Simmalta ilmestyy ensi syksynä dokumentti Joiun voima. Sillä on kolme päähenkilöä: saamelainen joikutaiteilija Ingá-Máret Gaup-Juuso, tämän isoisoisä Aslak Juuso ja presidentti Urho Kekkonen.

Pororuhtinas Kaijukka oli ensimmäinen saamelainen Linnan juhlissa

Aslak Juuso (1887—1969) oli legendaarinen poromies, joka tunnettiin paremmin nimellä Kaijukka ja lisänimellä pororuhtinas. Porosaamelainen Kaijukka tuli köyhistä oloista, ja hänestä kasvoi arvostettu sukunsa päämies.
Kaijukka perusti Raittijärven — saameksi Ávžžásjärven — kylän 1940-luvun lopulla. Hän myös ystävystyi Lapissa matkailleen Kekkosen kanssa.
— Kaijukka oli ensimmäinen saamelainen, joka sai kutsun Linnan juhliin, Gaup-Juuso kertoo.
Hän ei koskaan tavannut esi-isäänsä.
— Mutta kun vetäisen yhden hänen joiuistaan, hahmotan sen ihmisen. Joikuperinteen kautta ihminen elää aina ja luo joikaajan ympärille vähän kuin turvaverkoston.
Ohjaaja Simma huomauttaa, että joikaaminen ei ole vain musiikkia ja taidetta. Hänen mukaansa siinä on myös maagista voimaa.
— Siksi joikaaminen oli pitkään kiellettyä joillakin lestadiolaisalueilla. Sanottiin, että jos joikaa, tekee syntiä ja joutuu helvettiin.
Simma vitsailee, että juuri nyt, Esa Kotilaisen luona Kuusankoskella, ollaan todellisessa synninpesässä. Kotilainen on nimittäin äänittänyt, säestänyt ja säveltänyt useita joikuja.

Saamelaistaide saa Suomessa vähemmän huomiota kuin muissa Pohjoismaissa

Kotilainen teki 20 vuotta yhteistyötä nyt jo edesmenneen saamelaistaiteilijan Nils-Aslak Valkeapään kanssa. Gaup-Juusoon hän tutustui kymmenen vuotta sitten, kun he olivat mukana saamelaisten kansallisteatterin Beaivvášin esityksessä Kuurapää ja Unien näkijä.
— Kävimme näytelmän kanssa myös Kouvolassa. Katsojia oli seitsemän, Kotilainen kertoo.
Hänen mukaansa saamelaistaide saa selvästi enemmän huomiota muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa. Gaup-Juuso on esiintynyt muun muassa Ruotsin kuninkaalliselle perheelle yhdessä viisuvoittaja Loreenin kanssa ja näytellyt Norjan kansallisteatterin lavalla norjalaistähti Nils Ole Oftebron kanssa.
Mutta on hänet huomioitu Suomessakin. Hän on saanut ensimmäisenä saamelaisena runolaulajille myönnettävän Larin Paraske -palkinnon.


Ihmiset elävät porojen sääntöjen mukaan

Käsivarren Lapissa asuvan Gaup-Juuson, 30, äidinkieli on pohjoissaame. Hän aloitti joikaamisen nelivuotiaana ja omaksui ajan mittaan sukunsa perinnejoiut.
Joiku on yksiäänistä vokaalimusiikkia, proosalaulua. Teksteissä on usein luonnosta ammennettuja vertauskuvia.
— Yhdessä Kaijukan joiussa sanotaan, että ”Halti on kuin kynttilä”.
Suomen ja Norjan rajalla sijaitsevalla tunturilla on Suomen korkein kohta. Toisin sanoen Halti on näyttävä, ja sen avulla on helppo suunnistaa.
Tarinan keskipisteenä voi olla myös poro. Gaup-Juuso siteeraa erästä joikua, jonka mukaan porot eivät elä ihmisten sääntöjen mukaan vaan ihmiset porojen sääntöjen mukaan.

Joikuja ei leikata pois!

Gaup-Juuso haluaa kehittää uusia joikuja eri kokoonpanojen kanssa ja toisaalta uudistaa perinnejoikuja. Hän kuuluu saamelais-norjalaiseen Tundra Electron -yhtyeeseen, jonka debyyttialbumi ilmestyy tänä vuonna.
Paul-Anders Simman mukaan Gaup-Juuson kaltaiset nuoret ovat saamelaiskulttuurille mittaamattoman arvokkaita. Uusi dokumenttielokuva näyttää joikutaiteilijan kautta, miten alkuperäiskansan uhattu kulttuuri uudistuu ja yrittää selvitä.
Simma ja Kotilainen ovat tehneet yhdessä kaikkiaan kahdeksan elokuvaa. Heidän tuleva elokuvansa on ensimmäinen, jossa kuullaan joikua.
Dokumentin rahoittajia ovat muun muassa Yle ja BBC. Simman mukaan BBC:n edustajat kysyivät, voisiko joiut leikata heidän versiostaan pois, koska ”eihän niitä ymmärretä”.
— Joikuja ei leikata pois, Simma ilmoitti.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet