August Eskelinen tarttui moottorisahaan ensi kertaa puolisen vuotta sitten – Nyt hän veistää nelimetristä dinosaurusta ja tavoittelee voittoa Karhufestivaaleilta

Korona vei päivätyöt, mutta herätti henkiin nukkuneen sisäisen taiteilijan. Veistämistä Eskelinen ei aio enää lopettaa.

Kai Skyttä

August Eskelinen kokee, että hän on löytänyt veistämisestä oman elämänsä tarkoituksen.
August Eskelinen kokee, että hän on löytänyt veistämisestä oman elämänsä tarkoituksen.

Lappeenrantalainen August Eskelinen vastaa puhelimeen Mustilan Arboretumissa Kouvolan Elimäellä. Hän on muutaman muun veistäjän kanssa luomassa puutarhaan uusia puuveistoksia. Sade on keskeyttänyt veistämisen hetkeksi ja Eskelisellä on tovi aikaa kertoa lyhyestä, mutta menestyksekkäästä veistohistoriastaan.

– Ensimmäisen moottorisahani ostin viime vuoden lopulla ja ensimmäisen puuveistokseni, pöllön, tein joulumyyjäisin.

Idea puunveistoon syntyi perheen toiveesta.

– He ehdottivat, että tekisin itse myyjäisiin jotain myytäväksi. Tartuin sahaan ja heti onnistuin, Eskelinen muistelee hieman äimistellen.

Aiempaa taideharrastusta saati opintoja hänellä ei ole taustalla.

– Lapsesta saakka olen osannut piirtää, mutta mitään taidetta en ole ennen tehnyt.

Tahto ja halu vievät eteenpäin

Päivätyönään 45-vuotias August Eskelinen pyöritti maaliskuuhun asti omaa yritystään Karelia Motorsportia.

– Toimin karting-valmentajana lapsille ja tein kaikkea autourheiluun liittyvää. Maaliskuussa koronan myötä kaikki se meni pieleen.

Kun korona laittoi yritystoiminnan jäihin, hyödynsi Eskelinen ylimääräisen ajan uppoutuen veistotöihin.

– Itse olen veistämisen opetellut. Kova halu ja onnistumiset ovat ajaneet eteenpäin. Tuntuu, että minulle on annettu tällainen lahja.

Ajatukset sisäsyntyisestä lahjasta eivät kuulosta tuulesta temmatulta. Siitä on vasta nelisen kuukautta, kun Eskelinen alkoi veistää aktiivisesti. Nyt hän on toteuttamassa Mustilan arboretumiin noin neljä metriä pitkää ja 170 senttiä korkeaa dinosaurusveistosta.

– Tekemisen myötä olen oppinut, että voin tehdä mitä vain. Puu on sellainen materiaali, josta voi tehdä kaikkea realistisen näköiseksi.

Kai Skyttä

August Eskelinen veistää puusta mitä vain. Hän on oppinut, että puu materiaalina tarjoaa loputtomat mahdollisuudet realististen veistosten toteuttamiseen.
August Eskelinen veistää puusta mitä vain. Hän on oppinut, että puu materiaalina tarjoaa loputtomat mahdollisuudet realististen veistosten toteuttamiseen.

Materiaalista huutava pula

Tähän mennessä Eskelinen on puupölkystä luonut moottorisahalla edellä mainittujen lisäksi muun muassa hauen, jääkarhun ja leijonan. Yksi aihe tilaustöissä toistuu useimmin.

– Karhu! En tiedä miksi, mutta karhuja tilataan kaikkein eniten, Eskelinen naurahtaa.

Taiteilijalla itsellään ei ole lempiaiheita, kunhan saa veistää ja raakamateriaalia olisi riittävästi tarjolla.

– Materiaalista on jatkuvasti huutava pula ja olen kokoajan etsimässä lisää. Välillä ostan ja välillä tutut ovat auttaneet tuomalla pölkkyjä.

Kai Skyttä

August Eskelinen kertoo, että materiaalista on koko ajan huutava pula ja haku päällä.
August Eskelinen kertoo, että materiaalista on koko ajan huutava pula ja haku päällä.

Lahjoituksia on alkanut hiljalleen tulla myös tuntemattomilta, kun tieto veistäjästä on lähtenyt leviämään sosiaalisen median sivujen kautta.

– Puskaradio toimii. Olen saanut sivulleni noin 500 tykkäystä ja jotkut ovat tuoneet puuta ihan ilmaiseksi, Eskelinen iloitsee.

Yhteistyöverkkoja hän kertoo heitelleensä myös kaupungin suuntaan. Toistaiseksi ilman vastauksia.

– Kaupungissa on paljon puistoja ja puita kaadetaan paljon. Minä voisin tehdä kaadetuista puista veistoksia, joista ihmiset voisivat nauttia luonnon helmassa.

Voitto mielessä Karhufestivaaleille

Ensimmäiseen veistokisaansa Eskelinen osallistuu elokuussa, kun hän suuntaa Ilomantsin Karhufestivaaleille. Festivaali koostuu puunveistokilpailuista, ITE-taiteesta ja paikallisesta kulttuuriohjelmasta. Ennen kuluvaa kevättä Eskelinen ei ollut tapahtumasta tietoinen.

– Löysin festivaalista tiedon netistä. Ainoana tavoitteenani on voitto.

Kai Skyttä

August Eskelinen uskoo tuulettavansa voittoa Karhufestivaalien veistokilpailussa.
August Eskelinen uskoo tuulettavansa voittoa Karhufestivaalien veistokilpailussa.

Tulevaa kilpailutyötään Eskelinen ei aio etukäteen miettiä tai harjoitella. Tarjolla oleva pölkky määrittelee työn suunnan.

– Joskus pölkystä näkee heti mitä voi tehdä ja toisinaan suunnitelmat elävät matkan varrella.

Varmaa on vain, että veistotyöt tulevat jatkumaan myös tulevaisuudessa.

– Tuntuu, että tämä on minun elämäni homma. Miksi lopettaa, kun tuntuu että kaikki onnistuu ja on tällaisen lahjan saanut.

Karhu on kiitollinen aihe vasta-alkajasta mestariin

Kuten Karhufestivaalin nimestä voi päätellä, kilpailussa veistetään karhuja. Yksi tapahtuman alulle saattajista, Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja, Raija Kallioinen osaa kertoa miksi veistokohteena ovat juuri karhut.

– Suomalaiset veistäjät ammentavat aiheitaan luonnosta. Karhu on heillä ehdottomasti yksi ykkösaiheista. Se kiinnostaa veistäjiä ja yleisöä.

Kallioinen pohtii, että ehkä karhun ja metsän mytologioissa, kulttuurikerroksissamme ja mielenmaisemassamme on jotain sellaista, mikä selittää karhun suosiota.

– Ihmiset haluavat karhuveistoksia mökeilleen ja pihapiireihinsä.

Kai Skyttä

Aiheena karhu tarjoaa kaikkea vasta-alkajista mestareihin. Raija Kallioisen mukaan siitä on helppo lähteä liikkeelle, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia persoonallisempiinkin tulkintoihin.
Aiheena karhu tarjoaa kaikkea vasta-alkajista mestareihin. Raija Kallioisen mukaan siitä on helppo lähteä liikkeelle, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia persoonallisempiinkin tulkintoihin.

Koska festivaalin yhteistyökumppaniksi löytyi aikoinaan juuri Ilomantsi, joka on Suomen karhurikkain kunta, oli luontevaa että kädentaitoihin ja puukulttuurin liittyvä tapahtuma kulki tähän suuntaan.

Vaikka suomalaiset ovat karhuun mieltyneet, ei kiinnostus eläintä kohtaan ole pelkästään kansallinen erikoisuus. Niin italialaiset, virolaiset kuin liettualaiset veistäjät ovat Suomen vierailuillaan mieluusti aiheeseen tarttuneet.

Kallioinen arvelee, että se on hahmona sellainen, mistä on helppo lähteä liikkeelle.

– Se antaa mahdollisuuden myös taitavammalle veistäjälle lähteä tekemään persoonallisempia tulkintoja. Kiitollinen aihe vasta-alkajista mestareihin.

Juhlavuoden tyyli on vapaa

Tämän vuoden Karhufestivaaleilla juhlitaan myös ITE-taiteen 20-vuotista historiaa. ITE-taide on alusta alkaen ollut osa tapahtumaa puunveistokilpailun ohella. Juhlavuoden kunniaksi veistokilpailun teemana on Vapaa tyyli. Se tarkoittaa kirjaimellisesti, että tekijöille annetaan täysin vapaat kädet.

Yleensä veistokilpailut ovat sovinnaisia ja perinteitä kunnioittavia. Työskentelyvälineeksi sallitaan ainoastaan moottorisaha ja puun pintaa ei juuri käsitellä.

– Annamme luvan käyttää myös muita työvälineitä ja pintakäsittelylle ei ole rajoituksia. Voi maalata ja halutessaan tuoda vaikka koristeita.

Kai Skyttä

Karhut kiinnostavat sekä suomalaisia veistäjiä että yleisöä.
Karhut kiinnostavat sekä suomalaisia veistäjiä että yleisöä.

Tyylin lisäksi kilpailijoiden ikähaarukka on laventunut tänä vuonna ennätyksellisen laajaksi. Mukana on ensikertaa 2000-luvulla syntynyt veistäjä.

– Kun tapahtuma aloitettiin, niin suurin osa kilpailijoista oli seniorikansalaisia. Nyt mukana on puolentusinaa alle nelikymppisiä veistäjiä, Kallioinen iloitsee.

Tämän vuoden osallistujista kaikki ovat miehiä. Vaikka laji moottorisahoineen ja karhuineen saattaa ohjata ajatukset raavaisiin äijiin, on todellisuus muuta. Kallioisen mukaan karskien uroiden sisältä löytyy useimmiten herkkä taiteilijasielu.

– Harmi, ettei mukana tänä vuonna ole naisia, sillä maasta löytyy monia todella lahjakkaita naisveistäjiä.  

ITE-taide pähkinänkuoressa

ITE-taiteen siemenet kylvettiin 1990-luvun lopulla, kun Kaustisten kansanmusiikkifestivaalissa vaikuttanut maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä otti yhteyttä Maaseudun Sivistysliittoon. Hän pohti, voisiko kuvallisen ilmaisun puolella löytää samanlaista kansan luovuuden lähdettä sekä ilmenemismuotoja kuin musiikissa.

Haaste otettiin liitossa vastaan ja sitä varten perustettiin työryhmä. Työryhmän missioksi jalostui nykykansantaiteen löytyminen.

Raija Kallioinen oli yksi ryhmän jäsen. Hän selvitti, että Yhdysvalloissa vastaavaa työtä oli tehty jo pitkään.

Työryhmä totesi termin nykykansantaide liian kolisevaksi, hankalaksi ja pitkäksi. ITE-termin Kallioinen nappasi Veli Granön pihapiirinäyttelystä, jonka nimi oli Itse tehty elämä.

– Se kuvaa hyvin eetosta, jota jäljitimme. Miten ihminen visuaalisella ilmaisullaan ottaa elämän haltuun. Hoksasin, että sanojen alkukirjaimista tulee ite, Kallioinen taustoittaa.

Kun slogan saatiin, alkoi kaksivuotinen projekti, jossa kansallisella etsinnällä löydettiin parisataa tekijää. Tuon jälkeen työtä on jatkettu ja tekijöitä etsitty maakunta kerrallaan. Lyhyestä projektista on kasvanut käsite.

Kai Skyttä

Raija Kallioisen mukaan ITE-taiteilijat ovat useimmiten August Eskelisen tapaan itseoppineita ja ryhtyneet taiteen tekoon vasta myöhemmällä iällä.
Raija Kallioisen mukaan ITE-taiteilijat ovat useimmiten August Eskelisen tapaan itseoppineita ja ryhtyneet taiteen tekoon vasta myöhemmällä iällä.

ITE-taiteilijoille on Kallioisen mukaan tyypillistä, että he ovat itse oppineita ja ryhtyneet taiteen tekoon vasta myöhemmällä iällä. Nuoruuden vaihe on voinut mennä tekemällä elämäntyö teollisuuden, maanviljelyn tai muun kädentaitojen parissa.

– On syntynyt kätevyyden kulttuuri ja osaamisen taito. Hallitaan työkalut ja materiaalit, mutta ikimaailmassa ei ole ollut mahdollisuutta taiteen tekoon.

Luomisen vimma ja tekemisen halu löytyvät omaehtoisesti, sillä ITE-taiteilijoita ei ole ohjattu taidekasvatuksen pariin.

Karhufestivaali

Mitä, missä, milloin?

Karhufestivaali järjestetään 13.–15.8. Ilomantsissa.

Kaksipäiväinen veistokisa on osa festivaalia ja se käydään 13.–14. elokuuta.

Teemana on Vapaa tyyli.

Tänä vuonna osanottajia on 25.

Arviointikriteerejä ovat: teoksen taiteellisuus, työvälineiden käsittely, työn tekninen toteutus, puun ominaisuuksien ymmärtäminen ja materiaalin hyväksikäyttö sekä teeman omaperäinen ja kekseliäs ilmentäminen teoksen toteutuksessa.

Arvioinnin suorittaa tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimii taiteilija Veli Granö.

Tapahtuman verkkosivu löytyy täältä.

Uusimmat uutiset