Uutisen takaa: Kyminlinna-haaveet tiivistyvät linnoituksen avaamiseen

Kaupunkisuunnittelun kansainvälinen kesäkoulu tuotti suunnitelmia, mitä Kyminlinnalle voisi tehdä. Kukaan tuskin osaa sanoa, kuinka monilla ideoinneilla alueen tulevaisuudetta on rakennettu teoriassa. Tiedote lupaa, että kesäkoulu toimii uuden vaiheen aloittajana.

Raimo Eerola

Kesäkoulun työryhmät esittelivät ajatuksiaan suljetun linnoituksen aktivoimisesta perjantaina Kotkassa.
Kesäkoulun työryhmät esittelivät ajatuksiaan suljetun linnoituksen aktivoimisesta perjantaina Kotkassa.

Kaupunkisuunnittelun kansainvälinen kesäkoulu jalkautui Kotkaan pariksi viikoksi. Kesäkoulun osallistujat perehtyivät Kyminlinnaan ja laativat viisi ehdotusta, mitä alueelle voisi tehdä.

Perjantaina tuloksista oli julkinen esittelytilaisuus Kotkan kaupungintalossa. Kuulijoina oli muun muassa joitakuita kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja ylipäänsä kulttuurin virkamiehiä ja -naisia, ja oli salissa myös joku Kyminlinnaa harrastava taviskotkalainenkin.

Suunnitelmissa on aineksia, jotka osoittavat, että linnoituksen uuskäytössä voitaisiin päästä alkuun aika vähäisilläkin eikä valtavasti rahaa vaativilla toimenpiteillä.

Ehdotuksissa paljon samaa

Työt ovat Prelude, Open Kyminlinna, Kyminlinna embedded in nature, Kyminlinna — The green renaissance ja Kyminlinna — The heart of King’s Road. Ehkä ne voi suomentaa nimillä Preludi, Avoin Kyminlinna, Luontoon sulautuva Kyminlinna, Kyminlinna — Vihreä renessanssi ja Kyminlinna — Kuninkaantien sydän.

Ne tarjoavat viisi vähän toisistaan poikkeavaa näkemystä, miten linnoitusta voisi kehittää. Silti niissä on paljon samaa.

Kaikki työtään esitelleet ryhmät taisivat hehkuttaa historiallisen alueen hienoutta. Mikä huikea aarre!

Kaikkien ydinviesti oli se, että linnoitus pitää saada auki. Avaaminen on taatusti myös useimpien kotkalaisten toivomus.

Prelude-ryhmä oli työnsä pohjustukseksi kysynyt kaupunkilaisilta, millaisia ajatuksia ja muistoja heillä on Kyminlinnasta ja mitä he sillä tekisivät, jos asia olisi heidän päätettävissään. Ryhmä tiivisti ajatukset: ihmiset haluavat, että se avataan, ja he eivät halua, että se pysyy suljettuna.

Mitä jää käteen?

Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen puntaroi tilaisuuden jälkeen, mitä siitä jäi käteen.

Hänen mielestään suunnitelmissa on aineksia, jotka osoittavat, että linnoituksen uuskäytössä voitaisiin päästä alkuun aika vähäisilläkin eikä valtavasti rahaa vaativilla toimenpiteillä. Hän kyllä totesi, että töissä ei käsitelty turvallistamisnäkökulmaa. Juuri turvallisuuskysymykset eli onnettomuusriskit taitavatkin olla syy, joka on jarruttanut alueen avaamista.

Puolustusvoimat jätti Kyminlinnan vuonna 2005. Jo vuosia ennen kuin se tapahtui, Kotkassa puntaroitiin alueen tarjoamia mahdollisuuksia. Kukaan tuskin osaa sanoa, kuinka monilla suunnitelmilla, ideoinneilla ja aivomyrskyillä alueen tulevaisuudesta on haaveiltu.

Hannosen mukaan kesäkoulukierroksen jälkeen valtion kanssa on tarkoitus taas käydä keskustelu, mitä tehdään.

Kotkan kaupungin tiedotteen mukaan Senaatti-kiinteistöt haluaa yhdessä Kotkan kaupungin kanssa saada alulle Kyminlinnan ja sen ympäristön kehittämisen ja ydinalueen asemakaavoituksen. Tiedote lupaa, että kesäkoulu toimii uuden vaiheen aloittajana.

Jotkut haaveet toteutuneet

Höyrypanimo oli Kotkassa vuosikymmenet samankaltainen mahdollisuuksien paikka. Senkin pelastamiseksi oli lukuisia suunnitelmia, joista mikään ei näyttänyt ottavan tulta. Sitten tuli yrittäjä, joka aikoi luoda sinne betonialan kehittämis- ja koulutuskeskuksen. Keskus hiipui jokseenkin kättelyssä, mutta markka-aikaisten kymmenmiljoonien sijoittaminen herätti rakennuksen uudelleen henkiin.

Kyminlinna-haaveita voi verrata myös Katariinan meripuistoon. Suhteellisen pian öljysataman lähdettyä sitä ruvettiin avaamaan ihmisten tulla ja mennä. Jos ja kun Kyminlinnan avaaminen kiikastaa nimenomaan turvallisuudesta, on varmaan syytä pitää mielessä, että ei meripuistossakaan joka kieleke ja kumpare ollut avattaessa täysin riskitön. Varoitustauluja siellä oli.

Alueelle mahtuu yhtä ja toista

Kesäkoululasten ehdotuksissa olennaista on myös se, että alueelle mahtuu yhtä jos toista. Melkein voi sanoa, että kaikki voisi toteuttaa, siis kaikki eikä vain minkä tahansa, jos toteuttaja löytyisi.

Ehdotuksissa on esimerkiksi ravintoloita, musiikkifestivaalia, kesäfestivaalia, talvifestivaalia, ulkoilu-, tutkimus- ja näköalapolkuja (maisemia voisi katsella muurin päällä kulkemalla), ekokylä, markkinatori, majoitusta...

Kuninkaantie-ryhmä kytki kehittämissuunnitelmansa toiseen ihastuksensa kohteeseen eli Kuninkaantiehen. Tien varrella on esimerkiksi pyöräretkeläisille palveluja ja tutustumiskohteita, ja niiden joukkoon ryhmä ehdottaa Kyminlinnaa. Se on ideoinut moninaisten majoitusmahdollisuuksien joukkoon myös jotain omaperäistä: toteuta lapsuutesi haave ja yövy puuhun rakennetussa majassa.

Kuninkaantie-ryhmän tuloksiin pääsee tutustumaan nettiosoitteessa www.travelkingsroad.com. Ryhmän edustaja totesi, että muuten nettisivuston tarjoama anti on jo olemassa, vain Kyminlinna on toteuttamatta vielä. (Valkmusan kansallispuistolle on lipsahtanut muutamaa vuosikymmentä liian varhainen perustamisaika.)

Kyminlinna on siis ulkopuolistenkin silmin mahtava mahdollisuus.

Epäilijä huokaa, että toivottavasti se ei ole vain ikuinen mahdollisuus.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien kulttuuritoimittaja.

Suomen laajin maalinnoitus

Kyminlinna on Suomen laajin maalinnoitus ja Suomenlinnan jälkeen toiseksi merkittävin sotahistoriallinen monumentti.

Paikalla on Suvorovin linnan jäänteet vuodelta 1791.

Kivibastionin rakennusaika on 1803–1808. Osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa, valtiolla on 75 hehtaarin maanomistus.

Aluetta tarkasteli nyt IFHP Urban Planning and Design Summersc

hool, joka on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toimiva kaupunkisuunnittelun kesäkoulu.

Kurssin järjestivät Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö ja Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä.

Kommentoidut