Kotkalaisella Essi Höglundilla on lainassa Stradivarius — Soittamisen lisäksi viulistia kiinnostaa juokseminen

Laina-ajan jälkeen hän soittaa taas omaa tosi tosi tosi hyvää viuluaan.

Raimo Eerola

Viulisti Essi Höglund ja pianisti Esa Ylönen ovat vanhat tutut. Ensimmäisen kerran he soittivat yhdessä, kun nelivuotias Essi meni Ylösen pianotunnille.
Viulisti Essi Höglund ja pianisti Esa Ylönen ovat vanhat tutut. Ensimmäisen kerran he soittivat yhdessä, kun nelivuotias Essi meni Ylösen pianotunnille.

Viulisti Essi Höglund napsuttaa sormiaan sukkelaa tahtia. Hän esittää, kuinka konsertin ohjelmisto syntyi.

— Sanoin, että soitetaaks tää, tää, tää, tää! hän selittää nauraen.

Niin hän ja pianisti Esa Ylönen listasivat säveltäjät ja teokset ja ryhtyivät harjoittelemaan. Ylönen nimittäin vastasi, että ehdotukset kuulostivat hyviltä, joten niillä mentiin ja mennään.

Maratonilla meni 4.38.20

Kotkalaistaustainen Essi Höglund, 21, iloitsee, että juuri nyt elämään mahtuu kaikenlaista. On opiskelua, esiintymisiä ja harrastuksia.

Harrastuksiin kuuluu esimerkiksi maratonien juokseminen. Maratoneista hän innostui, kun oli vuosi sitten opiskelijavaihdossa Wienissä. Innostuksesta seurasi, että Höglund ja kaksi hänen kaveriaan osallistuivat elokuussa Helsingin maratoniin. Aikaa meni kultakin noin neljä ja puoli tuntia. Jos sekunnintarkkoja ollaan, niin kerrottakoon, että Höglundin aika oli 4.38.20. Nyt suunnitelmissa on ainakin puolimaraton.

Syksyksi hän palasi Sibelius-Akatemiaan jatkamaan kandidaatintutkintoaan.

— Joskus sitten, kun maisteriopinnot on suoritettu, voi miettiä, missä kaupungissa ja missä maassa haluaa asua ja mitä tehdä.

Osasta pitää kieltäytyä

Kuusi vuotta sitten eli keväällä 2013 Karhulan yläkoulua käyvä tyttö oli päässyt esiintymään RSO:n nuorten solistien konserttiin. Hän kertoi silloisesta tähtihetkestä Kymen Sanomien haastattelussa. Niin ikään hän kertoi tähtäävänsä musiikin ammattilaiseksi.

— Se on kyllä toteutunut, hän voi sanoa nyt tyytyväisenä.

Työtarjouksia on niin paljon, että osasta pitää kieltäytyä. Niitä, joista hän ei ole kieltäytynyt, on esimerkiksi Joensuun kaupunginorkesterin Atso Almilan juhlakonsertissa solistina esiintyminen.

Huippusoitin motivoi

Soitin on hieno. Essi Höglundilla on käytössään 1600—1700-luvun vaihteen Stradivarius. Sibelius-Akatemian omistama viulu on hänellä lainassa pari vuotta.

— Kyllä siitä lähtee! Mutta vie aikansa, ennen kuin oppii, miten siitä saa kaiken irti.

Stradivariusta hän soittaa myös Kotkan-konsertissa.

Höglund sanoo, että huippusoitin vie viulistia eteenpäin ja motivoi. Hän ei kuitenkaan harmittele, että joutuu aikanaan luopumaan siitä. Kun laina-aika päättyy, hän ottaa taas oman soittimensa.

— Minulla on tosi tosi tosi hyvä itävaltalainen moderni viulu. Ja minulla on se onni, että rakastan omaakin soitintani.

Naissäveltäjät! ja nyrkki ylös

Essi Höglund ja Esa Ylönen eivät suinkaan soita nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. Yhteinen historia on pitkä. Se alkoi, kun nelivuotias Essi-tyttö meni musiikkiopistossa Ylösen pianotunnille.

— Muistan, että vähän jännitti.

Sittemmin kertoja on ollut tämän tästä.

Soitetaaks tää, tää, tää, tää -listalla on muun muassa Henryk Wieniawskin Faust-fantasia ja Clara Schumannin kolme romanssia.

— Wieniawski on minulle suhteellisen uusi tuttavuus, Höglund sanoo. Hänen opiskelukavereistaankin kuulemma aika harva on soittanut puolalaissäveltäjän tuotantoa.

Clara Schumannista puhuessaan viulisti nostaa nyrkkinsä pystyy ja huudahtaa, että naissäveltäjät! Höglund innostui tästä Spotifyta kuunnellessaan.

— Hän oli hyvä pianisti, yhtä hyvä kuin miehensä Robert, Ylönen tuumaa.

Luvassa on myös Saint-Saensia, Griegiä, Bachia ja Paganinia. Kehusanoja kaksikolta taitaa riittää jokaiselle.

Kotkan konserttiyhdistyksen järjestämä konsertti Kotkan konserttitalossa 27.1. kello 18.

Luetuimmat