Onko sanavarastosi 70 000 vai 17 000? —  Lukuharrastus vaikuttaa siihen; Poitsilan koulussa kokeiltiin järjellisten ilmaisujen murskaamista

Haminalaiset koululaiset hulluttelivat kirjailija Markku Karpion työpajassa. Lukemista harrastavien ja lukemista harrastamattomien sanavarastossa voi olla useiden kymmenien tuhansien ero.

Raimo Eerola

Markku Karpio lukee Niilo Heiskasen keksittyä päiväkirjaa. Kirjoittaja on kuvitellut itsensä 18-vuotiaaksi lukiolaiseksi.
Markku Karpio lukee Niilo Heiskasen keksittyä päiväkirjaa. Kirjoittaja on kuvitellut itsensä 18-vuotiaaksi lukiolaiseksi.

Haminan Poitsilan koulun Jessica Helin kirjoittaa päiväkirjaa. Se on kyllä kaikin tavoin mielikuvituksen tuotetta. Mielikuvituksen käyttäminen alkaa jo siitä, että Jessica on olevinaan 90-vuotias. Kun hän on kirjoittanut päivänsä kulusta, hän vaihtaa sanojen sänky, kävelykeppi ja kaurapuuro tilalle jotain ihan muuta. Luultavasti tulos on pähkähullu.

Niilo Heiskanen on kuvitellut itsensä 18-vuotiaaksi. Päiväkirja kertoo, kuinka Niilo syö aamupalaa, käy lukiota, osallistuu pesäpallotreeneihin, katsoo televisiota ja lopulta menee nukkumaan. Hänkin korvaa sanoja toisilla. Aamupalasta tulee kalenteri, puhelimesta pöytä ja autosta koira.

Koululaisten lukutaito on hyvin vaihteleva, kuten ovat liikkumistaidotkin. Luetun ymmärtämisen taito on heikentynyt. — Simo Löppönen

— Tosi hauska, Niilo arvioi kirjailija Markku Karpion antamaa tehtävää.

Meneillään on viides- ja kuudesluokkalaisten kirjoittajatyöpaja ja pajan vaihe kaksi: järjellisten sanojen murskaaminen.

— Opetus on se, että sanoilla voi myös leikkiä. Kielenkäyttö voi olla muutakin kuin järjenkäyttöä, Karpio sanoo.

Ensimmäiseksi hulluttelunsa tuloksen uskaltautuu lukemaan Noora Holopainen. Seuraava rohkea on Anna Semenenko.

Raimo Eerola

Viides- ja kuudesluokkalaisia opettava Nina Kärkkäinen toivoo, ettää vanhemmat jaksavat lukea lapsilleen myös silloin, kun lapset itse osaavat lukea.

Lukutaito vaihtelee, kuten vaihtelevat liikkumistaidotkin

Vastaavanlainen työpaja oli aikaisemmin päivällä myös kolmas- ja neljäsluokkalaisilla. Tavalla tai toisella Markku Karpion vierailu sävytti koko koulun päivää. Karpio paitsi teetti tehtäviä myös kertoi kirjailijantyöstä ja itsestään — esimerkiksi sen, että hän on ollut poika, joka ei juuri lukenut.

Vierailu liittyy Lukuklaani-hankkeeseen. Sen tarkoituksena on nimenomaan yllyttää lukemaan.

— Koululaisten lukutaito on hyvin vaihteleva, kuten ovat liikkumistaidotkin. Luetun ymmärtämisen taito on heikentynyt, sanoo Poitsilan kolmas- ja neljäsluokkalaisia opettava Simo Löppönen.

Vanhimpia oppilaita opettava koulunjohtaja Nina Kärkkäinen myötäilee Löppöstä:

— Minusta tuntuu, että ymmärtämiseen on vaikuttanut aika paljon se, että meillä on vieraskielisiä oppilaita. Mutta nyt suomalaisilla oppilailla alkaa olla samanlaisia puutteita.

Kärkkäisen kuudesluokkalaiset ovat olleet hänen oppilaitaan ensimmäisestä luokasta alkaen. Niinpä opettaja on voinut seurata taidon karttumista. Kärkkäinen sanoo, että ne lapset, joiden kotiväki on lukenut heille paljon satuja, pärjäävät paremmin. Opettajat ja kirjailijavieras pääsevätkin toteamaan, että Poitsilan kokemukset kertovat samaa kuin tutkimustulokset.

Raimo Eerola

Jessica Helin on innokas lukija. Mutta jos kirjassa on tuhat sivua, se on vähän liikaa.

Googlettaminen on liian helppoa

Erot voivat olla hurjia. Sellaisiakin lukuja on esitetty, että lukemista harrastavan nuoren sanavarasto on jopa 70 000 mutta tekstejä vieroksuvan vain 17 000.

Kirjat pääsevät kunniaan, mutta muukin syventymistä vaativa teksti kehittää taitoa. Sanomalehtien liiton teettämä, Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus kertoo, että aktiivisesti sanomalehteä lukevat 15-vuotiaat nuoret menestyivät PISAn lukutaitokokeessa merkittävästi paremmin kuin harvoin lehteä lukevat.

Huonosti lukevista lapsista voi tulla sellaisia sanankäytön ammattilaisia kuin Markku Karpio — mutta voi heille käydä huonostikin. Kansainvälisen PIIAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 370 000 aikuista, joilla on niin kehno lukutaito, että he eivät tahdo ymmärtää arkielämässä vastaan tulevia tekstejä.

Löppösen mielestä koululaisten lukutaidon kehittymistä jarruttaa myös pintalukeminen. Kaivattu tieto on helppo googlettaa. Näin siihen ei tarvitse syventyä, sitä ei tarvitse jäsennellä eikä painaa mieleensä.

Raimo Eerola

Luku- ja kirjoitustaito kulkevat yhdessä.

Selviytymispeli vaikuttaa ihan hyvältä

Poitsilan koululaiset ovat Lukuklaanin tiimoilta lukeneet Markku Karpion kirjoja. Jessica Helinillä on pulpetissa Karpion muutama vuosi sitten ilmestynyt Selviytymispeli. Jessica sanoo, että kirja vaikuttaa ihan hyvällä.

Opettaja kertoo väliin, että Jessica onkin kova lukemaan. Tyttö itse kertoo, että hän lukee ”vähän kaikenlaista”, mieluiten sarjakuvia. On myös jotain, mikä ei ole ihan oman mielen mukaista.

— En tykkää tosi paksuista kirjoista, sellaisista, joissa on jotain tuhat sivua.

Nina Kärkkäisen ja Simo Löppösen mukaan lukemisharrastuksen aktiivisuudessa on eroja. Opettajat sanovat, että jos luokassa on 18 oppilasta, heistä neljä on huippulukijaa.

Raimo Eerola

Markku Karpio on kirjoittanut lapsille, nuorille ja aikuisille. Tekeillä on uusi nuortenromaani.

Uusi kirja tekeillä

Jos Poitsilan oppilaat — tai ketkä tahansa — nyt innostuivat Karpion kirjoista, niin ilouutinen heille: kirjailija kirjoittaa uutta nuortenromaania. Se käsittelee koulukiusaamista, mutta paljon muutakin. Siinä on keskeisinä henkilöinä kaksi poikaa, Trung ja Miklu. Toisen pojan perheessä on kaksi isää. Jalkapallollakin taitaa olla osansa.

— Kirjoittamisen eka kierros on loppulukua vaille valmis.

Aikaisemmin Karpio on julkaissut kahdeksan lasten- ja nuortenkirjaa ja yhden aikuisille suunnatun romaanin.

Lukuklaani

Kyseessä on Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston hanke, jolla pyritään tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta.

Tänä syksynä se laajeni myös yläkouluihin.

Poitsilan koulu haki ja sai Lukuklaanista rahaa, joka mahdollisti teemapäivän.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet