Epätoivo syntyi ilman yhtään mistään saatua rahaa — ”Isä on maksanut välillä bensat, kun minä olen ollut työttömänä”, kertoo indie-elokuvan kotkalainen käsikirjoittaja, apulaisohjaaja ja näyttelijä Marko Beltzer Pesonen

Toimintaleffan painajaismaiset tapahtumat alkavat Alahovintieltä. Osoite on melkein sama kuin Pesosella lapsena. Elokuvan tunnetuin tähti on Heidi Kyrö.

Kimmo Seppälä

Marko Beltzer Pesonen naurahtaa, että seuraavan elokuvan nimi saisi oikeastaan olla Iloa ja onnistumisia — jospa se olisi enne. Epätoivoa tehtäessä tuli nimittäin kaikenlaisia vastoinkäymisiä, niin että hän joutui muuttamaan välillä käsikirjoitustakin kuvauspaikalle mentäessä.
Marko Beltzer Pesonen naurahtaa, että seuraavan elokuvan nimi saisi oikeastaan olla Iloa ja onnistumisia — jospa se olisi enne. Epätoivoa tehtäessä tuli nimittäin kaikenlaisia vastoinkäymisiä, niin että hän joutui muuttamaan välillä käsikirjoitustakin kuvauspaikalle mentäessä.

Epätoivon tekijöillä täytyy olla melkoinen palo elokuvaan. Rahaa ei tule mistään, mutta sitä kyllä menee sinne ja tänne.

— Aito kulu on bensa. Isä on maksanut välillä bensat, kun minä olen ollut työttömänä.

Kotkalaisen Marko Beltzer Pesosen lausahdus kertoo jotain olennaista siitä, kuinka heidän elokuvaansa on tehty.

Kukaan ei ole saanut siitä palkkaa. Rahaa on liikuteltu niin vähän kuin mahdollista. Kuvaukset ovat vaatineet ajelemaan kaupungista toiseen.

Apua on kuitenkin irronnut niin yrityksiltä kuin perheenjäseniltä. Pesonen — käsikirjoittaja, apulaisohjaaja, näyttelijä, järjestäjä, junailija ja vaikka minkä lankojen hanskassaan pitäjä — luettelisikin mieluusti ihan kaikki, jotka ovat tukeneet elokuvaa.

Ensi viikolla teatteriin

Ensi viikolla Epätoivo pääsee kunnon valkokankaalle. Sen teatteriensi-ilta on Kotkassa Kinopalatsissa lauantaina 23.3. Se taitaa olla tällaiselle indie-tuotannolle varsinainen tapaus.

— En tiedä yhtään elokuvaa, jolla ei olisi penniäkään taloudellista tukea mutta olisi saanut esityksen isossa teatterissa. Varmaan me eräänlaista historiaa teemme, Pesonen uskoo.

Epätoivon makuun on kyllä voinut päästä jo aikaisemminkin. Lyhytelokuva, jossa perhe joutuu painajaismaisten tapahtumien keskelle, on katsottavissa You Tubessa. Ensimmäisen Epätoivon jälkeen työryhmä teki Epätoivo II:n, ja nyt tuleva teatteriversio on näistä kahdesta leikattu kokonaisuus.

Tekemisen meininkiä kuvaa ehkä sekin, että ainakaan vielä keskiviikkona teatteriversio ei ollut ihan valmis. Pesosen arvion mukaan siitä tulee noin 40 minuutin mittainen.

Kotkalaiset voivat tunnistaa maamerkkejä

Painajaismaiset tapahtumat alkavat paikassa, jonka osoite on Alahovintie. Väkivaltaa kaihtamattomat rikolliset lähettävät sinne kostajansa. Osoite sattuu olemaan väärä.

— Suomessa ei juuri tehdä tämäntyyppisiä leffoja. Aika monet suomalaiset leffat ovat sellaisia, että niissä kävellään ja höpötellään, kävellään ja höpötellään. Niissä ei tapahdu mitään.

Mutta joitakin Pesosen elokuvamakua vastaavia juttuja on sentään syntynyt. Aleksi Mäkelän Häjyt on hänen mielestään tajuttoman hyvä leffa. Se on nyt 20 vuotta vanha.

Pesonen uskoo, että rikollisuutta käsittelevät elokuvat vetoavat katsojiin. Kielletty maistuu tässäkin.

Alahovintie on kotkalainen osoite, ja kotkalaiset voivat tunnistaa joitakin maamerkkejä. Pesosen mukaan elokuva ei kuitenkaan sijoitu Kotkaan.

Käsikirjoittaja sanoo, että hän on joskus tuntenut ihmisiä, jotka tekivät vääriä valintoja. Hän on itse ollut Alahovin poikia, ja Alahovilla on Kotkassa ainakin ollut omanlaisensa maine. Ei hän myöskään aina ole viettänyt ihan kilttiä elämää, mutta hän lisää, että ei ole koskaan kuulunut mihinkään liigoihin.

Tarina on keksitty. Repliikkejä hän on poiminut elävästä elämästä. Oikeasti sanottuna hän on kuullut esimerkiksi yhteen kohtaukseen kirjoittamansa huomautuksen, jossa puhuja sanoo keskustelukumppaniaan pahemmaksi kuin viemäri, koska viemäristä ei mene kaikki alas.

Katso tästä, millaista menoa Epätoivossa on:

Rooleja useissa elokuvissa ja sarjoissa

Epätoivon tunnetuin tähti taitaa olla artisti ja juontaja Heidi Kyrö. Muissa pääosissa on Sami Huhtala, JP Kangas, Kai Merilä, Timo Seppänen ja Marko Beltzer Pesonen.

Ohjaaja on Tomi Salakari.

Marko Beltzer Pesonen on ydintiimin ainoa kotkalainen. Hän naurahtaa, että mitään koulutusta hänellä ei ole alalle. Palkkatöitä hän tekee ihan muulla alalla: hän on välillä baarimikkona ravintola Leikarissa, ekstraajana, kun tarvitaan.

Pesosella on ollut lukuisia pieniä rooleja elokuvissa ja televisiosarjoissa. Erityisen merkityksellinen kokemus hänelle oli Dome Karukosken ohjaama Leijonasydän. Tuntui hienolta päästä tekemään töitä sellaisten näyttelijöiden kanssa kuin Peter Franzén, Jasper Pääkkönen ja keitä kaikkia tunnettuja siinä onkaan.

Kolmanteen kiinnitetty nimekäs näyttelijä

Leikari on paitsi ajoittain Pesosen työpaikka myös Epätoivoon liittyvä seikka. Aiheesta on tekeillä kolmas elokuva, ja siinä ravintola on yksi yhteistyökumppaneista. Kuvaukset aloitettiin tammikuussa, ja kamera on käynyt muun muassa Leikarissa.

Ravintoloitsija Yrjö Piiraista houkutteli mukaan vaikka se, että homma on kivaa ja jännää. Hyötyä on esimerkiksi se, että elokuva tuo paikalle näkyvyyttä.

Kolmanteen osaan on kiinnitetty yksi nimekäs näyttelijä. Pesonen ei halua vielä paljastaa nimeä, vaan hänet esitellään Epätoivon teatteriensi-illassa.

Kuka keksi Beltzerin?

Mutta mistä Marko Pesosen omaan nimeen se Beltzer on pullahtanut?

Pesonen kertoo, että sen keksi aikanaan Vesa Winberg, joka nykyisin työskentelee Yleisradion toimittajana. Winberg vahvistaa: Joskus teini-ikäisinä he liikkuivat jossain määrin samoissa porukoissa. Kerran jostain tultaessa jossain Helilän tienoilla Beltzer-nimi vain juolahti mieleen.

Winbergistä on hauskaa, että Pesonen on kantanut sitä mukanaan.

— Se on erotukseksi muista Marko Pesosista, Pesonen sanoo.