Lahjoitusvaroilla tehty selvitys yllätti tutkijatkin – Ennen sotia Etelä-Kymenlaakson rannikolla oli useita merivartioasemia

Suomessa toimi vuosina 1930–1944 yhteensä 105 varsinaista merivartioasemaa ja talvikaudella 95 erillistä talviasemaa. Yksi näistä talviasemista sijaitsi Mussalossa.

Sari Tauru

Merivartiomuseo toimii osana Kymenlaakson museota Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Kuvassa etualalla on vuonna 1935 valmistunut Vartiomoottorivene 11.
Merivartiomuseo toimii osana Kymenlaakson museota Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Kuvassa etualalla on vuonna 1935 valmistunut Vartiomoottorivene 11.

Merikeskus Vellamossa toimivan Merivartiomuseon tekemä tutkimus on paljastanut uutta tietoa Suomen merivartioasemista ennen sotia. Asemaverkostosta on tehty ensimmäinen kattava selvitys.

– Nyt saimme kokonaiskäsityksen, missä merivartioasemia on ennen sotia toiminut. Rajavartiolaitoksen ja sitä edeltäneen Merivartiolaitoksen laivojen sekä venekaluston historia on melko kattavasti selvitetty ja dokumentoitu. Sen sijaan asemaverkostosta tutkimusta ei ole vielä tehty lainkaan, kertoo Merivartiomuseosta vastaava tutkija Vilma Lempiäinen.

Digitoitiin yli 500 merivartioalusten ja asemarakennusten piirustusta

Tutkimuksen mahdollisti museon vuosi sitten saama hieman alle 3000 euron lahjoitus. Kun Päällystöliiton jäsenyhdistys Suomenlahden meri- ja rajapäällystö ry päätettiin lakkauttaa, yhdistyksen jäljelle jääneet varat osoitettiin Merivartiomuseolle käytettäväksi merivartioperinteen säilyttämiseen.

Lempiäinen pitää lahjoitusta merkittävänä, sillä sen ansiosta pystyttiin tutkimaan sekä sotia edeltäneiden merivartioasemien historiaa että digitoimaan yli 500 merivartioalusten ja asemarakennusten piirustusta.

Iso askel kokoelmatyössä

Digitointityöstä vastasi Analogia Finland Oy. Lempiäisen mukaan digitointi helpottaa piirustusten selaamista ja tutkimuskäyttöä.

–  Museolla on paljon aluksiin liittyvää suunnittelu- ja piirustusaineistoa. Lahjoituksen avulla otettiin iso askel museon luettelointi- ja kokoelmatyössä.

Lempiäinen kertoo, että vanhimpia aluspiirroksia saatetaan julkaista verkossa Flickr-palvelussa, jossa on jo entuudestaan muutama piirros Merivartiomuseon kokoelmissa olevista aluksista sekä noin 1500 valokuvaa.

Merivartiomuseo

Insinööri Jaakko Raholan vuonna 1929 laatima ehdotus kolmeksi ensimmäisenä rakennettavaksi vartiomoottoriveneeksi.
Insinööri Jaakko Raholan vuonna 1929 laatima ehdotus kolmeksi ensimmäisenä rakennettavaksi vartiomoottoriveneeksi.

Etelä-Kymenlaakson rannikolla oli useita merivartioasemia

Lahjoituksen avulla käynnistettiin myös selvitys merivartioasemien vaiheista ennen toista maailmansotaa. Selvityksen laati tietokirjailija Johanna Pakola.

– Aihe on ajankohtainen, sillä merivartioinnin alkamisesta Suomessa tuli tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta.

Purjehduskauden aikana vuosina 1930–1944 toimi yhteensä 105 varsinaista merivartioasemaa ja talvikaudella 95 erillistä talviasemaa.

– Paikallisnäkökulmasta mielenkiintoista on se, että Etelä-Kymenlaakson rannikolla oli useita merivartioasemia.

Talviasema Mussalossa

Suomenlahden itäosassa asemia oli muun muassa Keihässalmessa, Ristisaaressa, Rankissa, Kuorsalossa, Tammiossa ja Ulko-Tammiossa ja Santiossa.

– Tärkeä uusi tulos oli myös se, että varsinaisten asemien lisäksi on ollut erillisiä talviasemia, joilta valvontaa suoritettiin meren ollessa jäässä. Yksi näistä talviasemista sijaisi Kotkan Mussalossa. Varsinainen merivartioasema perustettiin Kotkansaarelle vasta vuonna 1948.

Asemia sijaitsi myös Viipurinlahdella, Laatokalla ja Suomenlahden ulkosaarissa. Nämä jäivät jatkosodan päätyttyä Neuvostoliiton puolelle rajaa.

Tutkittavaa riittää yhä

Lempiäisen mukaan asemiin liittyvä tutkimustyö on myös kulttuurihistoriallisesti arvokasta.

– Ennen sotia merivartioasemat olivat tiivis osa saarelaisyhteisöjä, sillä merivartijat perheineen asuivat saarilla.

Tutkittavaa riittää edelleen. Yhä on esimerkiksi selvittämättä minä vuonna kunkin aseman toiminta on alkanut ja päättynyt.

– Otamme mielellämme vastaan vinkkejä ja tietoja asemien toiminaan liittyen.

Lempiäinen rohkaisee toimintansa jatkuvuutta pohtivia yhdistyksiä muistamaan lakkautuspäätöstensä yhteydessä myös museoita.

– Nyt tehty tutkimus on esimerkki siitä, miten merkittävää edistystä kaikenkokoisilla summilla voidaan museotyössä saavuttaa.

Merivartiomuseota ylläpidetään Kotkan kaupungin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä ja se toimii Merikeskus Vellamossa osana Kymenlaakson museota.

Selvitys sotia edeltäneistä merivartioasemista ja Johanna Pakolan aiheesta kirjoittama artikkeli on luettavissa Vellamo-kanavalla osoitteessa www.vellamo-kanava.fi.