Kirja-arvio: Kotkalaisen Jari Järvelän uusi teos on melkoinen road movie – Romaanin teema kutoutuu ajasta, silmänräpäyksen merkityksestä ja olennaisen näkemisestä

Jari Järvelä: Klik. Romaani. 335 s. Tammi 2020.

Linda Varoma

Kotkalaisen Jari Järvelän uusi kirja nostaa esiin tekijänoikeuksien eettisiä kysymyksiä.
Kotkalaisen Jari Järvelän uusi kirja nostaa esiin tekijänoikeuksien eettisiä kysymyksiä.
Jari Järvelän uutuusromaani Klik ilmestyi tässä kuussa.
Jari Järvelän uutuusromaani Klik ilmestyi tässä kuussa.

Jari Järvelän uuden romaanin teema kutoutuu ajasta, silmänräpäyksen merkityksestä ja olennaisen näkemisestä. Klikin päähenkilö kertoo siitä valokuvauksen historian kautta.

”Painan laukaisinta. Yhteen räpsäykseen mahtuvat maailman kaikki kielet. Ja värit. Ja sävelet.”

Valokuvaukseen liittyvä ratkaisevan hetken käsite muuttuu lihaksi ja vereksi – myös kaikkein kuvottavimmassa mielessä.

Iris on kutkuttavan romaanin ensimmäisessä luvussa 20-vuotias, 128 senttiä pitkä ja kaukana kotoa. Eletään vuotta 1933.

Vanhemmat lähettivät lyhytkasvuisen lapsensa jo kauan sitten ulkomaille muka hoitoon, pois perheen julkikuvaa rikkomasta ja isän terveysvesitehtaan mainetta tahraamasta.

Julmuus ja väkivalta ovat Järvelän tuotannon toistuvia juonteita. Tässä pahuus on aluksi lapsen kaltoinkohtelua ja kuolemanvaaraan sysäämistä: tervekeuhkoinen Iris sijoitetaan tuberkuloosiparantolaan. Sitten väkivalta on osa eri puolilla riehuvia sotia, joita Iris päätyy kuvaamaan.

Julmuus ja väkivalta ovat Järvelän tuotannon toistuvia juonteita.

Ulkoisen olemuksensa takia Iris saa osakseen nimittelyä ja vähättelyä. Jopa lukija syyllistyy siihen, kun ei aina muista uskoa, että kyseessä on aikaihminen.

Iriksen taival pitkin maailmaa ja läpi lähihistorian on melkoinen road movie. Piskuinen nainen matkaa tilanteesta toiseen monella konstilla – jopa luotisateessa tai tulvaveden täyttämässä talossa uiden. Kuin ihmeen kaupalla hän onnistuu säilymään hengissä ja ottamaan uskomattomia valokuvia.

Iris tapaa viime vuosisadan suuruuksia Picassosta Marilyniin ja Edith Piafista George Orwelliin. Sitä paitsi juuri hänen kameransa oli Normandian maihinnousussa ja Espanjan sisällissodassa, vaikka kunnian sieltä ovatkin saaneet toiset.

Klik nostaa esiin tekijänoikeuksien eettisiä kysymyksiä. Romaanin juoni rakentuu Iriksen hurjan väitteen varaan, että esimerkiksi Henri Cartier-Bressonin ja Robert Capan kuuluisat kuvat ovat oikeasti hänen ottamiaan.

Kepeän ajatusleikin ohella lukijan päässä alkaa kummitella myös epäilys, että fiktion henkilön syytöksellä on jotain sanottavaa myös reaalimaailmassa – varsinkin kun eräiden kirjassa mainittujen sotakuvien aitoudesta on keskusteltu. Epäilyskin on ongelma, mutta ehkä silti ennen muuta teoreettinen.

Kirjassa on valtavasti rönsyjä. Joka tapaamisen dokumentointi ja joka kulttuurihistorian vihje eivät varmaankaan ole tarpeen. Silti salapoliisiromaanimaisessa loppukiihdytyksessä niistä suuri osaa saa perustelunsa.

Pika-arvio

Hyvää: Aikateeman käsittely valokuvauksen vinkkelistä spekulatiivisella otteella.

Huonoa: Kielen rentoudella voi vihjata, että kaikkea ei kannata ottaa kirjaimellisesti. Silti muutamat sanavalinnat olisi voinut tehdä toisin (esimerkiksi respa) ja sutkauttelun (kuten: jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset) jättää vähäisemmäksi.

Erityistä: Kirjassa on lukuisia historiallisia henkilöitä, joiden kanssa päähenkilö Iris sitten joutuu ja pääsee toimimaan.

Luetuimmat