Saarikosken suhde Jumalaan ja uskontoon

Arto Köykkä: Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi.Uskonnollinen kieli Pentti Saarikosken tuotannossa. Unigrafia 2017. 291 s.

Runoilija Pentti Saarikosken (1937—1983) kirjallinen tuotanto on varsin laaja ja monipolvinen. Saarikoskesta on tehty merkittäviä tutkimuksia laajalti. Nyt ilmestynyt Pirkkalan seurakunnan rovastin Arto Köykän väitöskirja Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi on kolmas runoilijasta tehty väitöskirja, mutta ensimmäinen joka on tehty teologiseen tiedekuntaan.

On yllättävää, miten paljon alluusioita uskontoon ja Jumalaan on Saarikosken kielessä. Mutta Köykkä toteaa, että Saarikosken tuotanto osoittaa konkreettisella tavalla, kuinka vähän voidaan sanoa toisen ihmisen uskonnollisista kokemuksista.

Sen sijaan Köykkä osoittaa Saarikosken valtavan lukeneisuuden. Runoilijan uskonnollisista kokemuksista Köykkä toteaa, että niitä tutkittaessa ollaan sen varassa, mitä toinen on suostunut kertomaan. ”Kuollessaan Saarikoski on sulkenut bunkkerinsa oven, mutta jotain on sanottavissa niiden jälkien perusteella, joita hän on jättänyt kulkiessaan.”

Raamattu oli Saarikoskelle uskonnollisten kielikuvien tärkein lähde, mutta hän hyödynsi niin ikään virsikirjaa, hengellisiä lauluja ja oman aikansa seurakuntapuheita. Hän viittasi myös ei-kristilliseen perinteeseen, kuten kreikkalaiseen, islantilaiseen, meksikolaiseen ja muinaissuomalaiseen mytologiaan.

Saarikoski käytti nimenomaan vuoden 1938 Kirkkoraamattua, koska se oli hänelle tuttu kirja jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Tärkeitä lähteitä ovat myös Kierkegaard ja Wittgestein.

Köykän muu lähdeaineisto on sangen runsas ja kattava. Ihmettelen vain sitä, miksei hän ole käyttänyt Pentin rovasti veljen Ismo Saarikosken vuonna 2006 omakustanteena ilmestynyttä paksua muistelmateosta Satamasta satamaan. Penttihän kirjoitti, että kun Ismo-veli opiskeli teologiaa, niin Pentin mielestä Ismon jalkahikikin haisi teologialta.

| KARI SAVINIEMI

Hyvää: Hyvin laadittu ja tehokas kirja. Aihe harvinaislaatuinen, ensimmäinen teologisessa tiedekunnassa väitelty

Saarikoski-tutkimus.

Huonoa: Vain se, ettei kirja ole kaupallisessa myynnissä.

Erikoista: Saarikoski-tutkijat ovat yleensä kirjallisuustieteilijöitä,

nyt asialla on ollut rovasti.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.