Aviopari voi olla myös työpari – Haminalaiset Tuukka Sandström ja Varpu Eronen tekivät lastenrunokirjan, joka sai alkunsa perheen lapsille luetuista lorutteluhassutteluista

Tällä viikolla ilmestynyt Kuutarhuri on runoilija Tuukka Sandströmin ja kuvataiteilija Varpu Erosen ensimmäinen yhteinen lastenkirja.

Raimo Eerola

Kuutarhuri on Tuukka Sandströmin ja Varpu Erosen ensimmäinen yhteinen lastenkirja. Haminalaispariskunta kertoo, että teoksessa on runoutta korville ja kuvitusta silmille.
Kuutarhuri on Tuukka Sandströmin ja Varpu Erosen ensimmäinen yhteinen lastenkirja. Haminalaispariskunta kertoo, että teoksessa on runoutta korville ja kuvitusta silmille.

Pasi-basiliski, oli riski basiliski. Vaan basilli kun iski Pasi itki niin kuin piski:

– Ruuassa on vikaa, en tahdo syödä sikaa! Tuokaa pika-pikaa pelkkää basilikaa!

Mutta basiliskilikat oli syöneet KAIKKI basilikat.

Näin runoilee haminalainen Tuukka Sandström mahavaivaisesta Pasi-basiliskista. Teksti löytyy uudesta Kuutarhuri-lastenrunokirjasta, joka ilmestyi tällä viikolla Avain-kustantamon julkaisemana.

Kirjan runot ovat Sandströmin kynästä. Kuvituksen on tehnyt hänen vaimonsa Varpu Eronen.

Runoutta korville, kuvia silmille

Sandström on runoilija, kirjailija, kustantaja ja suomentaja. Hän perusti vuonna 2009 pienkustantamo Idiootin, joka on erikoistunut venäläisen kirjallisuuden suomennosten kustantajaksi.

Eronen puolestaan on graafikko, kuvittaja ja kuvataiteilija, jolla on työhuone Sippolassa taidekeskus Antareksessa.

– Varpu on taittanut yhtä lukuun ottamatta kaikki Idiootin julkaisemat kirjat. Olemme tehneet paljon yhteistyötä viimeisen kymmenen vuoden aikana, Sandström kertoo.

Kuutarhuri on pariskunnan ensimmäinen yhteinen lastenkirja. Sandström sanoo omistaneensa teoksen omille lapsilleen, kahdeksanvuotiaalle Soljalle ja viisivuotiaalle Tuurelle.

– Kun Solja syntyi, aloin kertoa hänelle lorutteluhassutteluja itse keksityillä sävelmillä. Halusin kirjoittaa teoksen, joka toimisi omille lapsillenikin. Ajatuksena oli, että kirjassa on runoutta korville ja kuvia silmille.

Kirsi Kunnas on idoli

Myös Kuutarhuri sisältää loruttelua. Aviopari luonnehtii kokoelmaa ääneen kirjoitetuksi.

– Kirjoitin sanoja paperilappusille. Luin tekstejä ääneen, jotta niistä tulisi korvaan soljuvia, Sandström sanoo.

Hän kiinnitti riimityksien ohella huomiota myös rytmiin. Teksteissä on paljon rytmimuutoksia. Osassa runoissa rytmi toistuu kuudessa säkeistössä, toisissa taas on hakkaavia ja nousevia rytmejä.

– Teoksessa on sekä vapaarytmistä että perinteisempää mitallista runoutta.

Sandström kertoo, että hänen inspiraationaan toimivat muun muassa Kirsi Kunnaksen tekstit.

– Kirsi Kunnas on suuri idolini. Hän kirjoittaa niin sidottuun mittaan kuin vapaastikin.

Raimo Eerola

Kuvitus seuraa tekstin rytmiä.
Kuvitus seuraa tekstin rytmiä.

Useita eläinaiheisia runoja

Monet 2000-luvun lastenrunokirjoista ovat temaattisia kokonaisuuksia. Sandström ei halunnut omaan teokseen yksittäistä teemaa. Kirjan sivuilla seikkailevat muun muassa hurja kapteeni Vauva, rallimatami Salli sekä Pontus Pusukummitus. Mukana on myös useita eläinaiheisia runoja.

– Esimerkiksi runo kanalasta on kirjoitettu ennen kuin meille tuli kanala, maaseudulla asuva pariskunta kertoo.

Ensimmäinen versio runokirjasta valmistui jo kesällä 2016. Se lähetettiin isoon kustantamoon, joka näytti ensin vihreää valoa. Vuoden päästä projekti kuitenkin haudattiin.

Halusin kirjoittaa teoksen, joka toimisi omille lapsillenikin. Ajatuksena oli, että kirjassa on runoutta korville ja kuvia silmille. — Tuukka Sandström

– Jouduin aloittamaan alusta. Pääsin katselemaan runoja uusin silmin ja vähän parantelin tekstejä.

Rytmi etenee myös kuvituksessa

Viime kesänä kirjasta solmittiin kustannussopimus Avaimen kanssa. Sandströmillä oli koossa satakunta runoa, joista hieman alle 30 päätyi kirjaan.

– Mukana ei ole täyterunoja.

Eronen aloitti kuvitustyön viime syksynä. Hän vastasi myös kirjan taittamisesta.

– Taiton suunnittelu mahdollisti rytmin etenemisen myös kuvituksessa, Eronen sanoo.

Eronen kertoo, että työskentely oman aviomiehen kanssa helpotti muun muassa hahmojen piirtämistä. Runot olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja. Lisäksi hän pystyi kysymään, mitä toinen oli tarkoittanut tekstiä kirjoittaessaan.

– Palavereja oli helppo pitää. Huono puoli oli se, että toisinaan työ ja vapaa-aika sekoittuivat toisiinsa.

Sandström kertoo antaneensa vaimolleen kuvituksen suhteen vapaat kädet.

– Kun Varpu alkoi tehdä kuvitusta, en puuttunut siihen. Meillä on Avaimen kanssa yhteinen työsopimus. Halusimme nimenomaan olla työpari.

Loruttelu kehittää kieltä

Sandströmin mukaan Kuutarhuri sopii sekä pienille lapsille että alakouluikäisille.

– Kouluikäiset saavat runoista enemmän irti. 1–2-vuotiaita taas kiinnostavat enemmän kuvat.

Kaikki kirjan sanat, kuten artesaani tai parmesaani, eivät välttämättä ole lapsille entuudestaan tuttuja. Sandström sanoo, että kirjan avulla voikin parantaa lapsen sanavarastoa.

– Lapsemme oppivat taaperoiässä satuja kuuntelemalla valtavasti uusia sanoja. Rytminen loruttelu kehittää kieltä. Se on luontevaa vuorovaikutusta.

– Kirjan ajatuksena on, että sitä on aikuisenkin kiva lukea, Eronen jatkaa.

Seuraava kirja suunnitteilla

Aikuisten runous on ollut jo pitkään kaunokirjallisuuskentällä marginaalissa. Sandströmin mukaan lastenrunokokoelmia sen sijaan yhä julkaistaan ja luetaan. Esimerkiksi äitiyspakkauksessa on mukana lorukirja.

– Aikuisten runojen tilanne on huonompi. Monessa kirjakaupassa ei ole enää edes runohyllyä.

Sandström on viime vuosina havainnut, että myös pienkustantajan on vaikea saada kirjojaan kauppoihin. Idiootti-kustantamo on juuri nyt julkaisutauolla.

– Pienkustantamon pyörittäminen on enemmänkin harrastustoimintaa. Kustantamo ei toimi tällä hetkellä yritysmäisesti, Merikeskus Vellamossa tapahtumavastaavan sijaisuutta tekevä Sandström sanoo.

Sandström työstää parhaillaan uutta lastenromaania. Pariskunnan seuraava lastenrunokirjakin on jo suunnitteilla.