Proomun rauta killuu joukkovoiman yllä — Kotka saa kohta uuden taideteoksen

Olli Mantereen Euroopan ääni -teos pääsee pian Juha Vainion kadun varteen. Teema sivuaa maahanmuuttoa.

Kimmo Seppälä

Olli Mantereen graniittilevyt ovat vielä Jylpyllä mutta kohta paikoillaan. Jalustan keskustassa on kohouma, jolla on symboliikkansa.
Olli Mantereen graniittilevyt ovat vielä Jylpyllä mutta kohta paikoillaan. Jalustan keskustassa on kohouma, jolla on symboliikkansa.

Hiekkapuhallin huutaa naapuritontilla. Se hallitsee äänimaisemaa, ja se käy vaikka oikeaa paikkaa etsivän opasteesta.

Kuvanveistäjä Olli Mantere arvelee, että koska puhallettavaa ei näytä olevan kovin paljon, kohta ujellus ainakin taukoaa.

Kun se on valmis, tekijä näkee siinä pelkät virheet. — Olli Mantere

Hänen omalla työmaallaan on lentänyt kivipöly ja taitaa lentää yhä. Hän kiittelee, että teollisuusalueella kukaan ei valittanut siitä. Ei hän itsekään valita, toteaa vain, että nyt ensimmäisen kerran hänellä on ollut ongelmia pölyn kanssa.

105 graniittilaattaa, viisi rautalevyä

Olli Mantere tutkailee punaisia graniittilaattoja ja niistä syntyvää pientä kumpua. Kohta ne voi viedä Jylpyltä paikalleen Kuusiseen johtavan Juha Vainion kadun varrelle.

— Teos on nyt kauneimmassa vaiheessa. Kun se on valmis, tekijä näkee siinä pelkät virheet.

Laattoja tulee kaikkiaan 105. Keskelle rakentuva kumpu syntyy 19 osasta. Kummun yläpuolelle nousee kehikko, johon taitelija kokoaa vapaaseen sydämen muotoon viisi laivaraudasta työstettyä palaa.

Jalustan koko on seitsemän metriä kertaa seitsemän metriä. Metalliosat ovat ehkä neljän metrin korkeudessa.

Kimmo Seppälä

Teoksen pienoismalli.

Rauta kuvaa merimatkaa

Teoksen nimi on Euroopan ääni, Tono d’Europa. Sen innoittajana ja eräänlaisena sisarteoksena on Lampedusan saarella Italiassa sijaitseva Porta d’Europa, Europan portti.

Lampedusa tunnetaan ennen muuta siitä, että sen kautta laittomat siirtolaiset pyrkivät Eurooppaan. Mantereen teoksen juuret ovat vuodessa 2015, jolloin Suomeenkin saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Alkuajankohdan nostattama tematiikka näkyy Mantereen teoksessa.

— Kumpu kuvaa joukkovoimaa. Se on joko pakolaismassaa tai sitten sitä voimaa, joka voisi vaikuttaa tuloerojen tai pakolaisuuden syiden poistamiseen. Sydämen muotoon asetetut kappaleet kuvaavat myötätuntoa tai jotain sellaista. Rauta kuvaa myös vaarallista merimatkaa, Mantere selittää.

Jossain vaiheessa hän suunnitteli jalustalle myös mosaiikkikuvioita. Hän onkin mallannut mustia kivensirpaleita esittäviksi kuviksi, mutta ne taitavat jäädä pois. Joukkovoima ja sydän riittävät.

Monta vaihetta

Alun perin laivarautateosta lähti virittelemään monitaiteellinen kotkalainen työryhmä. Suomen kulttuurirahasto myönsi Paukepiiri ry:lle 150 000 euron apurahan soivan tilataideteoksen toteuttamiseen. Tuolloin suunnitelmaa kannattelivat Harri Setälä ja Matti Kari.

Mantere kuulemma sai työryhmältä tehtävän, että se rauta pitäisi saada jostain — ja varmaan että sille pitäisi tehdä jotain. Mantere alkoi etsiä ja taisi valjastaa etsintään muitakin.

— Tuo hiekkapuhaltaja löysi varastostaan, Mantere viittaa naapuriin.

Entisen tukkiproomun metalli päätyi soivaan teokseen ja konserttisoittimeksi jo pari vuotta sitten. Silloin Marko Puron Laivarautaa-sävellys sai ensiesityksensä Kotkassa.

Joidenkin suunnitelmien mukaan monumentin piti valmistua Juha Vainion kadun varrelle toissa tai viime vuonna.

— Sitten tuli aallonmurtajan rakentaminen, ja parit museolaivat piti sukeltaa, Mantere selittää muiden töitä, jotka vaikuttivat hänen projektiinsa.

Lähiviikkoina Mantere siirtyy Jylpyltä kohti Kuusista. Eiköhän laivaraudasta tänä kesänä kuulu se Euroopan ääni.

Laivarautaa monta vuotta

Kotkalainen Paukepiiri sai vuonna 2015 ison apurahan soivan Laivarautaa-tilataideteoksen toteuttamiseen.

Ensimmäisessä vaiheessa Mantereen käsissä syntyi soitin, jota käytettiin konserteissa.

Toinen vaihe lähenee loppuaan: monumentti on valmistumassa.