Suomalaisessa näytelmäklassikossa kaupunki sykkii ja hiki virtaa – Kouvolan teatteri on mukana sadan esityksen yhteistuotannossa, jonka aiheena on nainen ja raha

Taiteilijaprofessori Mikko Roiha on sovittanut Maria Jotunin Kultainen vasikka -komediasta tanssivan version.

Katja Juurikko

Kotkan kaupunginteatterin Ella Mustajärvi ja Kouvolan teatterin Satu Taalikainen harjoittelevat kesällä Berliinissä Mikko Roihan ohjauksessa.
Kotkan kaupunginteatterin Ella Mustajärvi ja Kouvolan teatterin Satu Taalikainen harjoittelevat kesällä Berliinissä Mikko Roihan ohjauksessa.

Katja Juurikko

Satu Taalikainen ja Mikko Roiha kiittelevät kilvan Jotunin ilmaisuvoimaa.
Satu Taalikainen ja Mikko Roiha kiittelevät kilvan Jotunin ilmaisuvoimaa.

Kotkan ja Kotkan teattereissa nähdään vajaan vuoden kuluttua Maria Jotunin Kultainen vasikka. Komedian ohjaa, sovittaa ja lavastaa taiteilijaprofessori Mikko Roiha.

Kyseessä on suomalaisen näytelmäkirjallisuuden klassikko, josta Roiha on halunnut tehdä tanssivan version. Näytelmän tapahtumapaikka on sykkivä kaupunki, jossa kaikki on kaupan ja meno täynnä hikeä, rakkautta ja juhlintaa.

– Aiomme tanssia kengät rikki, hän lupaa.

Ohjaaja viittaa sekä komedian vauhtiin että esitysten määrään. Seitsemän teatterin yhteistä tuotantoa esitetään poikkeuksellisen paljon; näytöksiä on noin sata.

Moe Mustafa

Ella Mustajärvi ja Markus Ilkka Uolevi (etualalla) ja Ritva Grönberg, Satu Taalikainen ja Saara Jokiaho (taustalla) ovat Kultaisen vasikan näyttelijät.
Ella Mustajärvi ja Markus Ilkka Uolevi (etualalla) ja Ritva Grönberg, Satu Taalikainen ja Saara Jokiaho (taustalla) ovat Kultaisen vasikan näyttelijät.

Markkinavoimat jylläävät

Mukana yhteistuotannossa ovat Kotkan kaupunginteatterin lisäksi Kouvolan teatteri, Jyväskylän, Turun ja Kuopion kaupunginteatterit, Teatteri Eurooppa Neljä ja suomalais-berliiniläinen Vapaa Teatteri.

Kultaista vasikkaa esitetään kaikissa yhteistyöteattereissa 6–20 kertaa. Kotkassa ja Kouvolassa näytöksiä on 20.

Hankkeessa mukana olevat teatterit antavat esityksiin yhden näyttelijänsä vuoden ajaksi. Esitystä harjoitellaan Berliinissä, jossa näytelmän tulee myös ensi-iltaan tämän vuoden kesäkuussa.

Kouvolasta Berliiniin matkaa Satu Taalikainen, Kotkasta Ella Mustajärvi, joka tekee myös pääroolin.

Mikko Roiha ohjaa Maria Jotunin (1880–1943) tekemää näytelmää jo neljättä kertaa urallaan. Hän lukee Minna Canthin (1844–1897) jalanjäljissä kulkeneen Jotunin merkittävien eurooppalaisten kirjailijoiden joukkoon.

– Jotuni nostaa naisten teemat voimakkaasti esille. Naisten rahat, intohimot ja ahdingon. Kultainen vasikkakin käsittelee naisen euroa.

Alati ajankohtaiseksi näytelmän tekee myös sen suhde markkinavoimiin.

– Sen minkä teet, sen määrää Amerikka, Roiha sanoo - siteeraten repliikkiä näytelmästä.

Katja Juurikko

Maria Jotuni syntyi vuonna 1880, joten kuluva vuosi on hänen 140-vuotisjuhlavuotensa.
Maria Jotuni syntyi vuonna 1880, joten kuluva vuosi on hänen 140-vuotisjuhlavuotensa.

Roihan versiossa tanssitaan 1950-luvulla

Jotunin teksti sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomessa. Elintarvike- ja tavarapula tekevät mahdolliseksi keinottelulla rikastumisen. Rahasta tulee kultainen vasikka: epäjumala, jonka palvonta saa tekemään moraalisesti arveluttavia tekoja.

Jotuni nostaa naisten teemat voimakkaasti esille. Naisten rahat, intohimot ja ahdingon. Kultainen vasikkakin käsittelee naisen euroa. — Mikko Roiha

Roiha on sijoittanut Kultaisen vasikan tapahtumat 1950-luvulle.

– Teatterissa voidaan ottaa vapauksia. 50-luku on Suomessa ollut jälleenrakentamisen aikaa.

Kultainen vasikka -nimi on viittaus Raamatun kertomukseen, jossa ihminen muovaa kultaisen vasikan ja alkaa palvoa sitä epäjumalana.

– Jotuni on ottanut nimen ja aiheen Raamatusta, aivan kuten näytelmässä Miehen kylkiluu.

Ohjaajan lisäksi näyttelijät Satu Taalikainen ja Ella Mustajärvi ovat innoissaan Jotunin tekstistä.

Taalikaisella oli 1980-luvulla suorastaan "Jotuni-vaihe". Kirjailijan käyttämä kieli teki häneen jo silloin lähtemättömän vaikutuksen.

– Jotunilla on oma, vahva, energinen, intohimoinen tyylinsä, Taalikainen sanoo.

Mustajärvi allekirjoittaa Taalikaisen ajatuksen.

– Kun luin nuorempana Jotunin Hilda Husso -novellia, tekstissä oli niin paljon tunnetta, että minun piti laskea se joksikin aikaa pois käsistäni.

Roihaa kiehtovat Jotunin tarkkaan rakennetut lauseet.

– Repliikki alkaa väitteellä, joka pilkun jälkeen kumotaan toisella.

Katja Juurikko

Kotkan kaupunginteatterin näyttelijä Ella Mustajärvi tekee pääroolin.
Kotkan kaupunginteatterin näyttelijä Ella Mustajärvi tekee pääroolin.

Kymenlaaksoon vuoden päästä

Kesäkuisen Berliinin-ensi-illan jälkeen Kultainen vasikka lähtee kiertämään Suomea. Suomen-ensi-ilta on Kajaanin runoviikoilla 3. heinäkuuta.

Kotkan kaupunginteatterin ensi-ilta on 28. tammikuuta ja Kouvolan teatterin 10. helmikuuta ensi vuonna.

Esitykset tekstitetään englanniksi ja suomeksi. Tekijät toivovat, että ratkaisu houkuttelee teatteriin uutta yleisöä.

– Suomalainen tekstitys on erityisesti kuulorajoitteisille ja ihmisille, jotka opettelevat ymmärtämään suomea, Satu Taalikainen sanoo.