Eläinkauppias ja lintukasvattaja Juha Ruutsalo: Papukaija selviytyy Suomen kesässä hyvin, mutta sen kiinni saaminen ei välttämättä ole helppoa

Vuosikymmeniä papukaijoja pitänyt Juha Ruutsalo kertoo papukaijan olleen häneltä kateissa pisimmillään kolme kuukautta.

Anastasia Udalova

Patagonialainen papukaija Tishka on väritykseltään vihreä.
Patagonialainen papukaija Tishka on väritykseltään vihreä.

Papukaijoja on ollut tänä kesänä kateissa eri puolella Suomea. Kymen Sanomat kertoi eilen kertoi Kouvolassa kateissa olevasta kauluskaija Ticosta. Mikkelissä on kateissa vihreä patagonialainen papukaija nimeltään Tishka. Lintu karkasi Mikkelin Tupalasta kolme päivää sitten.

Linnun omistaja Anastasia Udalova kertoo, että ensimmäisenä karkailupäivänään lintu kiersi Tupalan ympäri. Udalova seurasi lintua ja yritti houkutella sitä takaisin alas.

Keskiviikkoaamuna lintu ei enää ollut Tupalan alueella, vaan siitä tuli havaintoja Kenkäveron alueelta. Tupalan ja Kenkäveron välillä on noin viisi kilometriä linnuntietä.

— Luulen, että tuulen avulla se lensi noin kauas, Udalova sanoo.

— Tishka pelkää muita lintuja ja meni piiloon. Jos se on vielä elossa, se osaa lähteä pois muiden lintujen luota, Udalova sanoo.

Papukaija selviää Suomen kesässä

Tänä kesänä papukaijoja on ollut kateissa muuallakin kuin Mikkelin ja Kouvolan lisäksi Lappeenrannassa ja Tampereella.

Pitkän linjan eläinkauppiaan ja lintukasvattajan Juha Ruutsalon mukaan papukaija selviytyy Suomen kesässä hyvin, mutta sen kiinni saaminen ei välttämättä ole helppoa.

Tishka on ollut kateissa jo kolme päivää.
Tishka on ollut kateissa jo kolme päivää.

— Papukaijat ovat siitä hankalia, että omistajat pitävät niitä usein yksin. Sen takia ne eivät hakeudu herkästi esimerkiksi lajitovereidensa luokse, Ruutsalo kertoo.

Parhaana tapana havaitun papukaijan nappaamiseksi Ruutsalo pitää sen häkin viemistä linnun näköetäisyydelle.

— Nimenomaan niin, että ruoka ja muut houkuttimet ovat häkin sisällä. Jos ruokaa laittaa vaikka häkin katolle, lintuhan käy syömässä sen ja lähtee sitten pois.
Linnun nappaamista haavilla tai peitteellä on Ruutsalon mielestä haastavaa.

— Sitä voi yrittää, mutta siinä pitäisi melkein onnistua kerralla. Jos linnun vain pelästyttää, siitä tulee entistä säikympi ja hankalampi tavoittaa.

Papukaija oli kateissa kolme kuukautta

Papukaijan hengissä pysymisestä ei kannata Ruutsalon mukaan olla erityisen huolissaan.

— Jos linnut ovat koko ajan ulkona, ne sopeutuvat ilman viilenemiseen ja voivat selvitä Suomen oloissa marraskuullekin asti. Se, jos ne ovat välillä sisällä ja sitten joutuvat yhtäkkiä kylmään, on niille tosi paha. Ruokaa papukaijalle kyllä riittää Suomen kesässä.

Vuosikymmeniä papukaijoja pitänyt Ruutsalo kertoo papukaijan olleen häneltä kateissa pisimmillään kolme kuukautta.

— Lopulta se laskeutui ihmisen olkapäälle muutaman kilometrin päässä katoamispaikaltaan. Kun lintu väsyy ja sille tulee nälkä, ihmisen seura voi ruveta yllättäen kiinnostamaan.

Lähiympäristöstään papukaijan pitäisi periaatteessa löytää takaisin kotiinsa, mutta karkaustilanteessa linnun suuntavaisto voi pettää.

— Usein karkaamiseen liittyy pelästymistä tai muuta sellaista, ja linnut voivat joutua yllättävän kauas kotoa. Vaikka ne yrittävät koodittaa, ne eivät välttämättä osaa takaisin kotiinsa, Ruutsalo kuvailee.