Uusiin farkkuihin kuluu 17 vuoden juomavedet — WWF:n ohjelmapäällikkö: "Harva tietää, että tuotteen vesijalanjäljestä lähes puolet jää ulkomaille"

Suomalaisten vesijalanjäljellä on vaikutuksia kaukana kotimaasta. Omaa kulutusta voi miettiä vesivastuullisesta näkökulmasta ja vaatia samaa yrityksiltä ja kaupoilta.

Juha Rika

Uusiin farkkuihin kuluu 17 vuoden juomavedet — WWF:n ohjelmapäällikkö: "Harva tietää, että tuotteen vesijalanjäljestä lähes puolet jää ulkomaille"

Outi Pyy on ammatiltaan ompelija ja kierrätysmuodin ammattilainen. Hän törmäsi vesijalanjälkeen kymmenisen vuotta sitten. Pyy tiesi työnsä kautta, että esimerkiksi tekstiilien värjäämiseen ja tekstiilikuitujen kasvattamiseen kuluu paljon vettä. Silti tekstiiliteollisuuden todelliset vesimäärät olivat yllätys.

— Ajattelin, että hitto, ne vesimäärät ovatkin niin suuria!

Pyy oli ostanut vaatteensa ennenkin pääosin kierrätettynä, mutta herätyksen saatuaan hän tajusi, ettei paluuta uuden tavaran kuluttajaksi enää ole.

— Sen aika oli ohi, koska ymmärsin oman kuluttamiseni ympäristövaikutukset niin selvästi.

Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, miten paljon vettä on kulutettu erilaisten tuotteiden valmistukseen. Mukana ovat viljely, tuotteiden valmistus ja teollisuuden prosessit. Vesijalanjäljellä voidaan myös kuvata vedenkäytön aiheuttamia vaikutuksia.

Suuri osa tuotteiden vesijalanjäljestä ulottuu kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Juha Rika

NETTI - Vesiongelmia-02.jpg

— Suomalaisten tietotaso asiasta voisi olla vahvempi. Harva tietää, että tuotteen vesijalanjäljestä lähes puolet jää ulkomaille, kertoo Maailman luonnonsäätiö WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Uudet farkut vastaavat kolmen kuukauden suihkuja

Jos ostaa kymmenen vuoden aikana kymmenet farkut, on vesimäärä massiivinen. — Outi Pyy

Esimerkiksi uusien farkkujen vesijalanjälki on noin 10 000 litraa vettä. Se vastaa kolmen kuukauden suihkuja tai 17 vuoden juomavesiä. Pyy kehottaa miettimään kulutustaan konkreettisten esimerkkien kautta.

— Jos ostaa kymmenen vuoden aikana kymmenet farkut, on vesimäärä massiivinen. Jos samassa ajassa ostaisi yhdet tai kahdet laadukkaat farkut ja pitäisi niistä huolta esimerkiksi korjaamalla niitä, vesimäärä vähentyisi huomattavasti, Outi Pyy toteaa.

Kyse ei ole myöskään pelkästään vesilitroista, vaan myös vesivaroista. Suomessa olemme tottuneet siihen, että vettä riittää. Kaikkialle näin ei ole, vaan noin puolet maapallon väestöstä kärsii veden niukkuudesta.

— Monissa paikoissa niukkuuden lisäksi vesivarojen huonosta hallinnasta voi koitua ikäviä olosuhteita paikallisille ihmisille, Nikula sanoo.

Ikävillä olosuhteilla tarkoitetaan esimerkiksi suoranaista vesipulaa tai veden epäoikeudenmukaista jakautumista.

Suomessa vesijalanjälki ei ole vielä saanut suurta huomiota, vaan se on jäänyt hiilijalanjäljen varjoon.

Juha Rika

NETTI - Vesiongelmia-03.jpg

— Yhtenä syynä on se, että Suomessa on varsin toimiva vesialan hallinto ja toimivat lupaprosessit, vesipolitiikan asiantuntija, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Suvi Sojamo kertoo.

Kasvipainotteinen ruokavalio on hyvä nyrkkisääntö

Ruuantuotanto kuluttaa valtavasti vettä. Maataloustuotteiden osuus suomalaisten kulutuksen aiheuttamasta vesijalanjäljestä on yli 80 prosenttia. Suurin syöppö on lihan kulutus ja tuotanto.

Outi Pyy pyrkii syömään mahdollisimman kasvispainotteista, paikallista ja lähellä tuotettua ruokaa.

— Tarkkailen jatkuvasti syömäni lihan määrää. Avokadoja en ole ostanut vuosiin ja harkitsen tarkkaan, kuinka paljon käytän riisiä.

Pyyn ruokailutottumukset ovat esimerkillisiä vesivastuullisuutta ajatellen. Vaikka liha olisi kotimaista, eläintuotannossa käytettyjä rehuja tuodaan myös ulkomailta. Lisäksi eläintuotannolla on iso rooli kotimaan vesistöjen rehevöittäjänä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Usvan mukaan hyvänä nyrkkisääntönä on kasvispainotteinen ruokavalio.

— Vesivarojen kannalta hyviä ratkaisuja ovat vesiniukoilta alueilta tuotujen hedelmien välttäminen, lähialueiden kasvisten suosiminen sekä suomalaisen järvikalan syöminen.

Tunnista omat merkittävimmät vaikutukset ja muuta niitä

Länsimaalaisille kulutuksen vähentäminen voi olla vaikeaa.

— Elämäntapojen uudistaminen on valtavan suuri haaste, Jussi Nikula myöntää.

Suvi Sojamo toivoo, etteivät ihmiset kuitenkaan lamaantuisi. Hän ohjeistaa ihmisiä tunnistamaan omat merkittävimmät vaikutuksensa ja muuttaa niitä kestävämmiksi.

— Kaikilla meillä on väliä. Jokainen voi löytää elämäntavat, joiden kanssa voi elää hyvällä omallatunnolla, Suvi Sojamo toteaa.

Outi Pyy on pohtinut, miksi kenekään tarvitsisi tehdä kestämättömiä valintoja.

Juha Rika

NETTI - Vesiongelmia-04.jpg

— Olen tullut siihen tulokseen, että minulla ei ole oikeutta tehdä huonoa valintaa, sillä meillä on velvollisuus ja mahdollisuus toimia.

Vesivastuusitoumus haastaa yrityksiä

Kaikki yritykset ovat jollain tapaa riippuvaisia vedestä. Suomessa tilanne on veden määrän suhteen hyvä, mutta monet vesistöt kärsivät rehevöitymisestä ja vesiluonnon tila on yleisesti heikentynyt.

Useat suomalaisyritykset toimivat myös alueilla, joissa veteen liittyy haasteita ja ongelmia.

Suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja Maailman luonnonsäätiö WWF Suomen perustama vapaaehtoinen vesivastuusitoumus haastaa suomalaisyritykset tunnistamaan vesiriskit toiminnassaan.

Tavoitteena on saada suomalaiset yrityksen maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä.

— Tahdomme, että Suomea brändätään vesivarojen hallinnan mallimaana kansainvälisesti, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Suvi Sojamo.

Päämääränä on kaikkien sektoreiden kestävän vedenkäytön ja sen hallinnan edistäminen.

Ilmastonmuutostyöhön panostetaan edelleen enemmän

Tavoite kuulostaa vielä kovalta. Sitoumuksen ovat tähän mennessä tehneet viisi kansainvälisesti toimivaa yritystä ja kaksi toimialaliittoa.

— Kiinnostus on ollut laajaa, mutta yritysten ympäristö- ja vastuullisuuspuolen rajalliset resurssit ovat kohdennettu vielä toistaiseksi ilmastonmuutostyöhön. Vesi pitäisi kuitenkin nähdä osana kokonaisuutta, Sojamo sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Kirsi Usvan mukaan yritysmaailmassa on nyt otettu ensimmäinen askel.

— Tapahtua pitäisi toki monella muullakin sektorilla. Julkiset hankinnat voivat toimia edelläkävijänä.

Kuluttajan kannattaa kysyä ja antaa palautetta

Kuluttaja voi vaatia yrityksiltä vesivastuullisuutta avaamalla suunsa.

WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikulan mukaan kuluttajan roolia ei kannata aliarvioida.

— Kaupassa voi kysyä tai kauppaan voi lähettää palautetta, että miten teillä on hoidettu tämä vesiriskiasia ja oletteko kirjoittaneet vesivastuusopimuksen. Yhteydenotoilla on vaikutusta.

Tiedostava kuluttaja voi myös itse etsiä tietoa tuotteista ja valita niitä sen perusteella.

— Kannattaa tutustua tuotteisiin, joita käyttää. Mutta mielelläänhän meistä jokainen kävisi kaupassa, jossa asiasta olisi huolehdittu valmiiksi, Nikula toteaa.

Uusimmat uutiset